Tekijä: Riku Eskelinen

Raspberry Pi hyppysissä

Posted on5 Comments

Tänään UPS toi­mit­ti mi­nul­le Far­nel­lil­ta ti­laa­ma­ni Rasp­berry Pin. Lai­te on kai­kes­sa pie­nuu­des­saan jo­pa tie­tyl­lä ta­paa nät­ti.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Sain tänään aamupäivällä puhelun Kuljetusapu Korhonen Oy:ltä. Heillä olisi kuulemma minulle UPS-paketti. Paljon odotettu paketti, jos sopii lisätä, nimittäin tilaamani Raspberry Pi -tietokone.

Jouduin pyytämään heitä toimittamaan pakettini työpaikalleni1, sillä en olisi ollut kotona toimitusaikaan. Järjestely toimi loppujen lopuksi hyvin, vaikka kuljettaja kertaalleen pudottikin pakettini katuun minulle sitä ojentaessaan. Kun paketti oli käsissäni, selvisi myös, että kyseessä oli nimenomaan Farnell Suomelta tilaamani kappale.

Siispä paketti kainaloon ja kotiin pakettia avaamaan. Kuplamuovitäytteisen kirjekuoren sisältä löytyi lähete, turvallisuusohjeet ja itse Pi pieneen kartonkikoteloon pakattuna.

Paketin sisältä löytyi laite siististi kartonki­askiin ja ESD-suojaan pakattuna, sekä lähete ja turval­li­suus­ohjeet.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Vaikka Raspberry Pi -tietokonetta onkin usein kutsuttu käyntikortin kokoiseksi, hämmästyin silti, kuinka pieni Raspberry Pi todellisuudessa on: vain parisen senttiä paksu ja muuten tavallisen luottokortin kokoinen. Koko käytettävissäoleva pinta-ala onkin varsin hyvin käytetty, eikä tyhjää tilaa piirilevyllä juuri ole.

Raspberry Pi päältä…

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
… ja alta.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
Laite on suurin piirtein pankki-/ luotto-/ ajo-/ kirjastokortin kokoinen.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Kytkin Raspin kiinni johtoihin ja liitin SD-kortin todetakseni, että laite toimii. Kokeilussa käytin Raspberry Pi -säätiön sivun kautta lataamaani Debiania, joka käynnistyi oikeastaan hämmästyttävän nopeasti, ja toimi ihan niinkuin olisi voinut olettaakin. Kirjoitushetkellä muistikortilla on jo Raspbmc, mutta sen toiminnasta kirjoittanen myöhemmin.

Vaik­ka pii­ri­le­vy on­kin var­sin täyn­nä kaik­kea, ko­mis­taa si­tä sil­ti peu­ka­lon­pään ko­koi­nen Rasp­berry Pi -logo.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
Lii­tän­tö­jä Rasp­berry Pissa on jo­ka suun­taan.

Kuva: Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Testien jälkeen askartelin mattoveitsellä ja teipillä Raspberry Pin sisältäneestä kartonkiaskista laitteelle kotelon, jotta se ei ihan pelkiltään joutuisi olemaan. Kyseinen viritys ei kylläkään ole esteettistä silmää hivelevä, mutta toimii.

En ole aivan varma, mitä tämänpäiväisestä toimituksesta pitäisi päätellä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että aiemmista arveluistani poiketen Farnell Suomi ja Element14-tilaukseni on yhdistetty, eikä toista laitetta samasta osoitteesta tule: paketti on näet lähtenyt Isosta-Britanniasta liikkeelle. Sen sijaan RS Componentsilta toki odottelen pakettia edelleen.

Seuraavaa pakettia odotellessa täytynee käydä ostamassa toinen satsi kaapeleita ja reilunkokoinen muistikortti. Nykyinen 2 Gt:n SD-kortti ei kovin paljoa mahdollisuuksia näet anna.

Raspberry Pi -kokeilut ovat siis vasta aluillaan, ja kunhan saan vähän parempaa tuntumaa Raspbmc-mediakeskuksesta, kirjoitan toki siitä.

—
1) Ok, kyseessä ei ole työpaikkani, koska en ole varsinaisesti töissä siellä. Mutta tällainen approksimaatio riittäköön tällä kertaa.

Uusi nimi ja osoite, tutut jutut

Posted on7 Comments

Logo­kin vaih­tui, mut­ta ju­tun juo­ni on edel­leen sa­ma: kir­joit­te­len sil­loin täl­löin se­ka­lai­sis­ta IT-il­mi­öis­tä yn­nä muis­ta miel­tä­ni kai­her­ta­vis­ta asi­ois­ta.
Kuva: itQ-logo, Riku Eskelinen

Kun Google päätti hiljattain vaihtaa blogini linuxandit.blogspot.com-osoitteen blogspot.fi -muotoon, sain päähäni vaihtaa blogini kokonaan omalle verkko-osoitteelleen. Pienen pähkäilyn lopputuloksena mieleni uumenista tuli osoite itq.fi, joka suureksi yllätyksekseni oli vapaa.

Blogin uusi nimi on verkko-osoitteesta johdettu itQ – lausutaan itgu – ja se tarkoittaa teinipuheessa itkua tai surkeutta. Samalla siihen on myös ovelasti ujutettu tutut I- ja T-kirjaimet. Uusin myös nopeasti logon, mutta en ole nykyiseen täysin tyytyväinen.

Verkko-osoitetta nimipalvelimineen yritin ensin hankkia Nebulalta, mutta koska he eivät vaivautuneet vastaamaan sähköpostitiedusteluuni, oletan etteivät he ole kiinnostuneita minulle mitään myymään. Väliäkö tuolla, sillä Viestintävirasto myy verkko-osoitteita myös suoraan yksityisille, jos nimipalvelimet ovat kunnossa, ja tähän taas Woima Hosting tarjoaa täysin ilmaista palvelua.

Maksoin verkko-osoitteen vuodeksi 12 eurolla siltä varalta, että jonkun mielestä tämä verkko-osoite on heidän tavaramerkkioikeuttaan loukkaava. Tulevaisuudessa uusinen osoitteen kolmeksi tai viideksi vuodeksi kerralla, sillä sekään ei kovin tyyristä ole.

Woiman nimipalvelinhallinta oli karu, mutta yksinkertainen, ja sillä sai Bloggerin vaatimat A- ja CNAME-rivit lyötyä sisään hetkessä. Tietojen päivittyminen eri nimipalvelimille tietenkin kestää oman aikansa, mutta  kirjoitushetkellä ainakin OpenDNS:n, Googlen ja Elisan nimipalvelimet näyttivät oikein.

Nyt on siis hyvä hetki päivittää kirjanmerkit1 ja RSS-lukijoiden syötteet uuteen osoitteeseen, vaikkakin vanhat osoitteet uudelleenohjaavat tähän.

Osoitteen- ja nimenmuutoksen lisäksi mikään muu ei muutu: kirjoitusteni tyyli ja aihealueet säilyvät ennallaan kaikkien iloksi ja suruksi.
—
1) Vieläkö 2010-luvulla joku käyttää selaimen kirjanmerkkejä?

Farnell Suomi -Pi maksettu, paketteja odotellessa

Posted onLeave a comment

Olen nyt mak­sa­nut kah­des­ta Rasp­berry Pi -tie­to­ko­nees­ta. En­sim­mäi­siä lait­tei­ta voi­nee odo­tel­la saa­pu­vak­si en­si vii­kon ai­ka­na.

Kuva: Raspberry Pi -logo/ Rasp­berry Pi Foun­da­tion

Kirjoitin pari viikkoa sitten, että maksoin RS Componentsilta tilaamani Raspberry Pi -tietokoneen. Laitteen oletettu toimitusaika on ensi viikolla, ja se maksoi minulle 39,16 €. Kuitenkin jo julkaisun aikaan päätin yrittää laitteen saantia kaikkia mahdollisia reittejä, ja ennakkotilasin laitteen myös Farnell Suomen kautta.

Kyseisestä firmasta ei pitkään aikaan kuulunutkaan mitään, mutta maanantaina sähköpostiini saapui viestiä heiltä päin:

Raspberry PI:ta on tullut nyt lisää varastoomme ja saamme tilauksesi viitteellämme xxxxxxxx matkaan, kunhan olemme saaneet suorituksen tilaukselle. Saatuamme tositteen maksusta, laitamme tilauksen matkaan ja lähetämme alkuperäisen laskun myöhemmin normaalin postin mukana.

Omien kiireitteni takia ehdin reagoida viestiin vasta keskiviikkona, jolloin laitteen myös maksoin verkkopankissa. Koska Farnell Suomi halusi välttämättä tositteen suorituksesta, jouduin odottamaan käyttämäni Nordea-pankin kuitin tekoa ja lähettämistä tähän päivään asti.

Nyt kuitti on skannattu ja lähetetty, ja oletan Farnell Suomen ryhtyvän toimenpiteisiin heti alkuviikosta. Hinta tuolle paketille on aiemmassa kirjoituksessani mainitsemani 46,83 euroa toimituksineen ja veroineen.

Näyttää siltä, että Farnell Suomelta tilaamani laiteyksilö ei siis olekaan sama, kuin Farnell/Element14:lta tilaamani. Element14 toisaalta ei ole edelleenkään veloittanut minulta laitteen hintaa, eikä vahvistanut tarkkaa toimitusaikaa. Laitteen hinta on kuitenkin sen verran edullinen, että en tee henkilökohtaista konkurssia useammankaan leikkikalun ostamisen takia.

Monia avoimia kysymyksiä

Odottavan aika on pitkä, ja viime päivinä odotus on ollut entistäkin tuskaisempaa: juuri tänään eräskin Facebook-kaverini julkaisi kuvia vastasaapuneesta paketistaan. Odotusta ei ainakaan helpota mieltä kaihertavat kysymykset:

  • Milloin Element14 aikoo saada rahansa? Toistaiseksi ei heidän suuntaansa ole rahaa liikkunut, mutta luultavasti hekin haluavat omansa ennen toimitusta tai sen aikana. Toivon mukaan toimintaa ei häiritse millään tapaa se, etten omista minkään valtakunnan luottokorttia.
  • Milloin tarkalleen toimitukset tapahtuvat ja millä lähettifirmoilla? Asialla on merkitystä, kun satun ainakin hetkellisesti olemaan päivisin muualla kuin kotonani. Siten ennakkoilmoituksetta en voi käytännössä pakettejani vastaanottaa.

    Yksi vaihtoehto olisi pyytää toimitusta työpaikalleni, mutta se taas vaatisi vähintäänkin tiedon siitä, mikä firma paketteja kuskaa – käytännössä paketin voi toimittaa DHL, UPS, Matkahuolto tai Posti, joista kaksi ensinmainittua ovat todennäköisimmät kandidaatit.

    Asiaa ei ainakaan yksinkertaista se seikka, ettei kotiosoitteeseeni niin vain toimiteta mitään: kerrostalon, jossa asun, rappukäytävän ovi on aina lukossa, eikä ovisummereita ole. Jos lähetti ei vaivaudu soittamaan, en välttämättä edes tiedä että hän on yrittänyt toimittaa mitään.

Jos Raspberry Pita tulee ovista ja ikkunoista, niin kuin todennäköistä on, täytyisi laitteille keksiä myös jotain järkevää käyttöä, vaikkakaan erilaisten käyttömahdollisuuksien keksiminen ei tuota minulle ongelmia. Pahimmassa tapauksessa harkitsen yhden yksilön lahjoittamista johonkin hyvään tarkoitukseen. Kunhan nyt ensimmäinenkin saapuisi.
—
PS. Huomasit varmaan, että blogini on nykyään osoitteessa http://linuxandit.blogspot.fi? Uudelleenohjaus .com-osoitteesta .fi-osoitteeseen kesti ainakin itselläni kohtuuttoman kauan, joten kirjanmerkit kannattanee päivittää, vaikkakin vanha osoite toimii ainakin toistaiseksi.

Monipuolinen mediakeskus XBMC

Posted onLeave a comment

Koto­nani kat­se­len vide­oita koneel­tani ja Inter­netistä mie­lui­ten Full HD-ruudusta kauko­säätimellä XBMC-­media­keskus­ohjel­mistoa käyttäen.

Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Kun Raspberry Pi aikanaan saapuu1, aion valjastaa sen multimediakäyttöön, todennäköisesti Raspbmc:n avustuksella. Raspbmc on Debian-pohjainen Linux-jakelu, joka on tarkoitettu tasan yhteen käyttötarkoitukseen: XBMC-mediakeskusohjelmiston pyörittämiseen Raspberry Pi -tietokoneella.

Raspbmc:n julkaisu on sen verkkosivujen mukaan aivan nurkan takana, mutta sen sijaan XBMC on ollut jo pidemmän aikaa varsin käyttökelpoinen mediakeskusohjelmisto. Varsinaisella työpöytäkoneellani, Fukushimalla, olen XBMC:tä pyörittänyt Ubuntun päällä menestyksekkäästi jo lähes vuoden. Voin tunnustaa, että pidän XBMC:stä hyvin paljon, ja tässä kirjoituksessa paljastan syyt siihen.



Käyttöliittymä XBMC:ssä on miellyttävä silmälle, ja se pyörii sujuvasti Full HD -ruutuni 1920×1080 -resoluutiollakin. Edes HD-tasoisen videon toisto valikkoselailun taustalla ei aiheuta suurtakaan nykimistä. Suorituskyky on toki paljon kiinni koneesta ja näytönohjaimesta, mutta väittäisin, ettei koneeni ATi Radeon HD 3450 tänä päivänä ihan tykeimmästä päästä ole.

Ulkoasuskininä käytän oletuksena olevaa Confluencea, vaikka muitakin ulkoasuja olisi lisäosina asennettavissa. Mielestäni Confluence-ulkoasu on kuitenkin näitä tyylikkäämpi ja käytännöllisempi. XBMC on lisäksi käännetty monelle kielelle, eikä suomea käytettäessä suuria virheitä näy joitakin yhdys␣sana␣virheitä lukuunottamatta.

XBMC toimii mukavasti ja intuitiivisesti niin hiirellä kuin näppäimistöllä – hankkimani USB-näppäimistönä ja -hiirenä tietokoneelle näkyvä kaukosäädin on kaikki, mitä käyttöön tarvitaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nuolilla liikutaan, Enterillä valitaan, Escillä peruutetaan ja Tabilla vaihdetaan eri näkymien välillä. Lisäksi toistoa voi ohjata näppäimistön multimedianäppäimillä.

XBMC:n aloitus­näkymästä voi valita nopeasti halua­mansa toimin­non, oli se sitten musii­kin kuuntelu, kuvien tai videoi­den katselu tai vaikka sää­en­nusteen tarkis­taminen.

Kuva: Kuvakaappaus XBMC:stä

XBMC:n aloitusnäkymä on jaettu kuuteen eri osaan tehtävien mukaan: Säähän, Kuviin, Videohin, Musiikkiin, Ohjelmiin (sekalaisia sovelmalisäosia) ja Järjestelmään (asetukset ym.). Vaikka XBMC hoitaa mediacenterinä myös kuvat ja musiikin mukiinmenevästi, on videoiden toistaminen XBMC:ssä suorastaan hämmentävän hienosti toteutettu.

Paikallisia videoita voi XBMC:ssä selailla kansiopuun mukaisesti, jonka lisäksi omille videokansioilleen voi luoda pikavalinnat Videot-listaan. Myös erilaisia videolisäosia on XBMC:n lisäosavarastossa pilvin pimein, ja muualla Internetissä vielä enemmän. Omassa käytössäni ovat lähinnä lisäosavarastosta löytyvä YouTube-lisäosa, sekä erikseen ladattava ja asennettava Elisa Viihde -lisäosa.

Kuva­kaappauksen videon 720p-laatuinen Matroska-paketti toimi XBMC:ssä heittä­mällä ja ilman pätki­mistä AAC-äänineen, ASS-teksti­tyksineen ja H264-videoineen.

Kuva: Kuvakaappaus XBMC:stä

XBMC käyttää videotoistossa FFmpeg-kirjastoon pohjautuvaa omaa soitintaan, mikä luultavasti onkin ohjelmiston monialustaisuuden kannalta paras vaihtoehto. Eri toistoformaatit eivät ole aiheuttaneet päänvaivaa, vaan jopa AAC-ääni, MKV-paketit, ASS/SSA-tekstitykset ja H264-video toistuvat ilman ongelmia.

HD-videotkin pyörivät mallikkaasti ilman repimistä tai nykimistä – ainoastaan joissain H264-videoissa oli jossain vaiheessa havaittavissa artefakteja, mutta tuota ongelmaa en onnistunut toistamaan blogikirjoitusta edeltävän testailun aikana kertaakaan.

Toisto­valinnat ovat laajat, ja ne ilmaan­tuvat heti tarvit­taessa ruutuun joko hiirtä heilaut­tamalla tai Enteriä painamalla.

Kuva: Kuvakaappaus XBMC:stä

Videotoiston aikana kontrollit ovat luonnollisesti oletuksena piilossa, mutta ilmestyvät heti, jos liikutetaan hiirtä tai painetaan Enteriä. Toistonaikaiset valinnat ovat laajahkot: valintoja löytyy normaalien toistopainikkeiden lisäksi mm. tekstityksen valintaan ja videotoiston asetuksiin. Harmillisesti äänenvoimakkuuden säädölle ei tosin ole omia painikkeitaan, vaikka voimakkuutta voikin säätää multimedianäppäimin.

Eri­laisia lisä­osia XBMC:n omassa lisä­osa­kirjas­tossa on runsaasti. Ihan kaikki eivät kuiten­kaan välttä­mättä ole kaikille hyödyl­lisiä.
Kuva: Kuvakaappaus XBMC:stä

Lisäosiensa ansiosta XBMC:ssä riittää käytännössä katsoen rajattomasti musiikkia kuunneltavaksi ja videoita katseltavaksi. Musiikkipuolella kovalevyn kappaleiden sijaan voi lisäosien avulla kuunnella vaikkapa SoundCloud- tai Grooveshark-musiikkia. Samoin erilaisia Internet-videolähdelisäosia XBMC:n lisäosakirjastossa on runsaasti.

Lisäosat eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään erilaisten Internet-medioiden toistoon, vaan niitä löytyy lähes joka lähtöön. Omassa käytössäni tutuksi on tullut XBMC Audio Mixer -lisäosa, joka paikkaa XBMC:n puutteita äänenvoimakkuuden säätöjen saralla.

Säädet­tävää on asetuk­sissa tarpeeksi, ja eri valinnat ovat pää­osin help­poja ymmär­tää. Tekniset säädöt voivat kuiten­kin vaatia pereh­tymystä.

Kuva: Kuvakaappaus XBMC:stä

XBMC:n tarjoamat asetukset ovat melko monipuoliset. Asetusten kautta onnistuu ulostulojen säätäminen, kuten myös vaikkapa ulkoasun tai kielen mukauttaminen. Myös ne paljon puhutut lisäosat löytyvät asetuksista. Suurimmilta osiltaan asetukset ovat tarpeeksi selkeitä, jotta kuka tahansa voi niitä säätää, mutta esimerkiksi äänilaitteen valinta ei välttämättä ole kaikista suoraviivaisinta, jollei ALSA:n ja PulseAudion ero ole selvä.

Kokonaisuutena tarkastellen XBMC on lähes kaikki HTPC-tarpeet tyydyttävä mediakeskusohjelmisto, jonka käyttömukavuus on huippuluokkaa. Ohjelmisto on saatavilla niin Windowsille, Macille kuin Linuxille, ja onpa siitä saatavilla myös Ubuntu-pohjainen Live-CD XBMCbuntu. Jos suunnittelee kyhäävänsä HTPC:tä, tai haluaa muuten katsella videoita nautinnollisen käyttöliittymän läpi, on XBMC ehdottomasti vähintäänkin kokeilun arvoinen.

—
1) Kirjoitushetkellä arvioidut/ vahvistetut toimitusajat ovat nähtävissä blogini sivupalkissa.

RS Components -Raspi tilattu ja maksettu

Posted on1 Comment

RS Com­po­nents pääs­ti vii­mein ti­laa­maan Rasp­berry Pi:n. Hin­taa sil­le tu­li lä­hes 40 eu­roa.
Kuva: Kuva­kaap­paus RS Com­po­nent­sin ti­laus­si­vus­tos­ta

Kuten niin monet muutkin, myös minä odottelen edelleen sitä, että pääsisin hipeltämään ultraedullista Raspberry Pi -tietokonetta. Kirjoitin viime kuun lopulla, että Farnell kertoi toimitusajaksi kesäkuun ensimmäisen täyden viikon. Tähän asiaan ei ole mitään päivityksiä siltä suunnalta kuulunut. Sen sijaan RS Components yllätti kertomalla eilen sähköpostilla, että voin vihdoin tilata Raspberry Pin.


Tilaus kävi sutjakkaasti, ja maksu tapahtui PayPalilla. Myös erilaiset Visa- ja Mastercard-kortit olisivat kelvanneet. Veroton hinta laitteelle oli 27,40 euroa, jonka päälle tulevat verot (5,48 €) ja toimituskulut (6,28 €) tekivät lopulliseksi hinnaksi 39,16 euroa. Tämä on hieman enemmän kuin aiemmin laskemani 38,30 €, mutta heitto selittyy punnan ja euron välisillä kurssimuutoksilla.

Toimitusaikaan liittyen tilausvahvistus kertoi, että ”Despatch expected within 3 week(s)”, eli tämän yksilön saanen käsiini samoihin aikoihin kuin Farnellin toimittamankin. Lupailivatpa vieläpä seurantakoodinkin lähettää, kunhan paketti lähtee liikkeelle, ja onkin mielenkiintoista seurata, mikä firma tuon pienen paketin kuljettaa ja kuinka nopeasti.

Onneksi kesäkuuhun ei ole enää montaakaan päivää.