Tekijä: Riku Eskelinen

TPB-eston oikaisuvaatimus hylättiin

Posted onLeave a comment

Antti Laineen jättämä oikaisupyyn-
tö ei tuottanut tulosta. Kokonaisuu-
tena TPB-estovääntö on kuitenkin
kaikkea muuta kuin selvä ja ratken-
nut.
Kuva: The Pirate Bay -logo/
The Pirate Bay

Kirjoitin viikko sitten Antti Laineen – varsinaisen arjen sankarin – Helsingin ulosottovirastolle jättämästä oikaisupyynnöstä. Laine päivitti asiaa koskevalle sivulleen eilen tiedon siitä, että oikaisupyyntö on hylätty.

Sivulla Laine kertoo seuraavaa:

Perustelu kuuluu, ettei oikaisuvaatimuksessa esitetty mitään selvitystä ulosottomenettelyn
virheellisyydestä. Ilmeisesti ulosottoviranomainen tahtoo väittää, ettei ulosottovirasto
ole tässä asiassa toimeenpaneva viranomainen, vaan antoi vain päätöksen vakuudesta.

En tunne lakia niin paljoa, että osaisin lähteä analysoimaan ulosottoviraston päätöksen syitä. Laine kuitenkin jatkaa päivityksessään:

Seuraava askel on ilmeisesti täytäntöönpanoriita sivullisen oikeuden loukkauksen perusteella. Kummastuttamaan jäi, miksi Helsingin ulosottovirasto ei nähnyt asiakseen antaa osoitusta täytäntöönpanoriidasta, annetuista perusteista huolimatta.

Täytäntöönpanoriidalla hän viittaa ulosottokaaressa mainittuun mahdollisuuteen saattaa asia riita-asiana käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Jälleen kerran en tunne lakia tältä osin kyllin tehdäkseni mielekkäitä johtopäätöksiä, mutta voisin kuvitella, että jos ulosottoviraston mielestä mitään virhettä ei tapahtunut, eikä ”ulosottovirasto
ole tässä asiassa toimeenpaneva viranomainen, vaan antoi vain päätöksen vakuudesta”, ei täytäntöönpanoriidalla saavuteta sen kummempia tuloksia – jos kerran Laineen ilmoittamat pointit eivät ulosottoviraston päätökseen liity. Kenelle asiasta sitten kuuluisi valittaa? Ei harmainta aavistusta.

En kuitenkaan sano, että Laineen panos tähän asiaan olisi vähäpätöinen tai pahasta, päinvastoin. On ihailtavaa, että hänellä intoa riittää, ja toivottavasti tämä takaisku ei häntä lannista. Lisäksi hänen toimintansa ansiosta asia saa lisää huomioita, ja ehkä herättää myös päättäviä tahoja havaitsemaan sinänsä täysin ilmiselvät ongelmat koko TPB-estossa.

Mielestäni olennaisinta on, että koko estohässäkkä saadaan korjattua mahdollisimman pian. Valitettavasti epäilen, että aikaisintaan hovioikeus antaessaan päätöstä Elisan valitukseen voi palauttaa tilanteen oikeille raiteilleen. Jatka, Laine, silti taistelua!

Tämän takia tyhjät levyt maksavat niin h-sti

Posted on3 Comments

Suomesta tyhjien DVD:iden ostaminen
tuntuu lähinnä ryöstetyksi joutumiselta,
ja siksi ostankin levyni ulkomailta.
Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

En ole aikoihin ostanut tyhjiä CD- tai DVD-levyjä Suomesta, lähinnä johtuen niiden törkeistä hinnoista verrattuna ulkomailta ostamiseen. Suomi toki on muutenkin maailman kalleimpia maita, mutta erityisesti tyhjien levyaihioiden suhteen tuntuu, että hinnat ovat täysin hatusta revittyjä.

Hintojen Suomi-bonukselle on tosin myyjästä riippumaton syy, jonka paljastan postaukseni lopussa.

Vertaillaan kuitenkin aluksi levyjen hintoja hieman. Vertailin nopeasti 10, 25, 50 ja 100 levyn cakebox1-pakkauksia suomalaisen Verkkokauppa.comin ja saksalaisen Nierlen välillä, tarkemmin seuraavalla tavalla:

  • Valittiin edullisin Verbatimin valmistama cakebox kustakin kokoluokasta.
  • CD:t ovat 700Mt CD-R:iä, DVD:t 4,7Gt DVD+R:iä ja BD:t 25Gt BD-R:iä.
  • Hinnat ovat myyntihintoja, ja ne kaiken järjen mukaan sisältävät arvonlisäverot.
  • Hintoihin on laskettu edullisin toimitustapa (ei kuitenkaan nouto) siten, että tilataan vain tämä nimenomainen tuote. Nierlellä tämä on ”DHL/Post (tilisiirto)” 9,95 €, Verkkokauppa.comilla ”Nouto postista” 2,00 €.
  • Sulkeissa on yksittäiselle levyaihiolle saatava laskennallinen hinta (hinta/kpl).
Tyyppi Määrä
10kpl 25kpl 50kpl 100kpl
Vk.com Nierle Vk.com Nierle Vk.com Nierle Vk.com Nierle
CD 7,90€
(0,79€)		 13,44€
(1,34€)		 15,90€
(0,64€)		 16,44€
(0,66€)		 29,90€
(0,60€)		 21,94€
(0,44€)		 55,90€
(0,56€)		 31,94€
(0,32€)
DVD 14,90€
(1,49€)		 13,44€
(1,34€)		 32,90€
(1,32€)		 17,44€
(0,70€)		 58,90€
(1,18€)		 21,44€
(0,43€)		 105,90€
(1,06€)		 37,94€
(0,38€)
BD 39,99€
(4,00€)		 24,94€
(2,49€)		 N/A 42,94€
(1,72€)		 N/A 74,94€
(1,50€)		 N/A N/A

Kalliimmista toimituskuluista johtuen Saksasta tilaaminen ei aivan pienillä määrillä kannata, mutta jo 50 CD:llä tai 25 DVD:llä Nierlestä tilaaminen tulee selvästi edullisemmaksi kuin Verkkokauppa.comista. Lisäksi on hyvin huomattavissa se, että Nierlessä ostamalla isompia pakkauksia säästää, mutta Verkkokauppa.comista taas ei juurikaan. Myös tämä selittyy osittain postimaksuilla, mutta silti jotain mätää Suomi-hinnoissa silti on. Mutta mitä?

Syy löytyy Suomen lainsäädännöstä, jossa määritellään, että lähestulkoon kaikesta, johon voi jotain tallentaa, pitää maksaa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua. Tyhjissä CD:issä, DVD:issä ja BD:issä maksetaan ”oikeudenomistajille” (lue: TO-järjestöille) hyvitystä siitä haitasta, joka syntyy kun teosta kopioidaan omaan käyttöön. Eli koska artisti kärsii siitä, että kopioin kaupasta ostamani levyn jotta voin kuunnella sitä sekä kotona että autossani, täytyy tätä menetystä kompensoida.

Kaiken järjen mukaan yksityisestä kopioinnista ei juurikaan aiheudu haittaa kenellekään, joten voisi kuvitella tällaisen maksun olevan olemattoman pieni, ehkä korkeintaan promillen luokkaa. Kun kuitenkin elämme hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi, ei asia luonnollisestikaan ole näin.

Jokaisessa Suomessa myydyn tyhjän CD:n hinnassa tätä hyvitystä (ja hyvityksen arvonlisäveroa) on 22 senttiä. DVD:issä määrä on 65 senttiä ja Blurayssä käsittämättömät 1,96 euroa. Tämän päälle hinnassa on toki arvonlisävero 23 %. (Lähde)

Hyvitysmaksu paisuttaa tyhjän
DVD:n hintaa yli kaksinkertai-
seksi.
Kuva: Riku Eskelinen/ PD

Kun Nierle myy levyaihioita lähes hyvitysmaksun suuruisella hinnalla, on selvää, ettei suomalainen Verkkokauppa.com pysty kilpailemaan hinnalla. Nopealla laskutoimituksella näet selviää, että oikeastaan Verkkokauppa.comin levyt ovat edullisia: ilman veroa ja hyvitysmaksua esim. 100 kappaleen DVD-boksin yksi levy maksaa vain 19 senttiä. Muu osuus hinnasta on veroa (0,19€) ja hyvitysmaksua (0,65€). Hyvitysmaksun osuus hinnasta on siis käsittämättömät 63 prosenttia!

CD:ssä osuus on hieman
DVD:tä pienempi, mutta
silti yli 40 prosenttia.
Kuva: Riku Eskelinen/ PD

Niin ikään CD:issä ”teostovero” muodostaa suuren osan myyntihinnasta: 100 CD:n purkissa hyvitysmaksua on 100×0,22€, eli 22 euroa. Koko 53,90 euron hinnasta maksua on näin ollen vajaat 41 prosenttia.

Bluray-levyjä ei Verkkokaupassa myyty kuin 10 levyn seteissä, mutta niissäkin myös kasettimaksuksi kutsuttu lisämaksu on huomattava: vajaan 40 euron paketista TO-mafian taskuun kilahtaa 19,43 euroa, eli vajaat 52 prosenttia – yli puolet.

Jokainen voi itse miettiä, onko tällainen oikein ja ennen kaikkea kohtuullista. Ainakaan minun mielestäni ei. Kun vielä maksua ollaan vähintään vuosittain laajentamassa koskemaan uusia välineitä, päädyn miettimään, onko ahneudella mitään rajaa.

Olen sitä mieltä, että koko hyvitysmaksusta tulisi kokonaan luopua, ja Teoston miettiä itselleen uusia rahanlypsämismalleja. Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen ja yleisesti maamme johdon toiminnasta johtopäätöksiä vetäessä on kuitenkin selvää, että ainakaan tällä hallituskaudella ei ole odotettavissa parannusta tilanteeseen, vaan päinvastoin.
—
1) Cakebox- tai spindle-pakkauksessa levyaihiot ovat reiästään ”ripustettuna” muovikotelon keskipiikistä. Levyillä ei siis ole omia koteloita, vaan ne maata mötköttävät toistensa päällä.
DISCLAIMER: Vaikka mielestäni laskinkin kaiken oikein, saattaa jossain olla virheitä. Virheistä voi kertoa kommenteissa.

Raspberry Pi -Debian jaossa

Posted onLeave a comment

Raspia saadaan vielä hetki
odottaa, mutta sen (erästä)
käyttöjärjestelmää ei enää
tarvitse.

Kuva: Raspberry Pi -logo/
Raspberry Pi Foundation

Ultraedullisen tietokoneen Raspberry Pin (haluat ehkä lukea aiemmat postaukseni aiheesta) maanantaina valmistuva ensimmäinen 10 000 laitteen erä alkaa olla hyvin lähellä myyntiin tuloaan, ja ilmassa on (vertauskuvallisesti) paljon sähköä monien haaveillessa Raspilla leikkimään pääsemisestä.

Odotusta lievittämään voi kuitenkin jo nyt ladata Debian-levykuvan. Säätiön blogissa kuitenkin toivotaan, että lataukset tehtäisiin ensisijaisesti BitTorrentilla palvelimen kaistan säästämiseksi:

Because we anticipate an awful lot of download traffic, we’re having to
limit the number of direct HTTP downloads which are available so our
shiny new server doesn’t fall over under the strain. We would strongly
encourage you to torrent the images instead.

Nyt siis seedboksit tulille ja lataamaan!

Lienee sanomattakin selvää, että latasin tuon levykuvan heti bongattuani blogipostauksen, enkä totisesti ollut ainoa. Kirjoitushetkellä torrentin seurantapalvelin ilmoittaa määriksi 153 lataajaa ja 1835 jakajaa. Jakajien määrä kasvaa tasaisesti, ja hyvä niin.

Mitä levykuvalla sitten voi tehdä? Ei vielä mitään (ellei satu omistamaan yhteensopivaa ARM-suorittimellista laitetta jolla kuvaa ajaa), mutta on toki hyvä, että saatavuus on julkaisuhetkellä todennäköisesti tuhansien jakajien avulla taattu.

Kun Raspberry Pi sitten luukusta kolahtaa, levykuva kirjoitetaan vähintään 2Gt muistikortille, kortti sisään ja virrat päälle. Tämän pitäisi riittää. Blogipostauksessa kerrotaan kuitenkin, että nyt jakoon laitettu Debian ei kuitenkaan ole se ”virallinen” käyttöjärjestelmä, ja säätiön tarkoituksena on julkaista muitakin distribuutioita myöhemmin. Itse tosin odotan nimenomaan Debianin kanssa Raspberry Pillä leikkimistä. Toivottavasti odottaa ei tarvitse enää kauaa.

Jo hyvin ennen itse laitteen julkaisua monet kiinnostuneet ovat ladanneet
käyttöjärjestelmän laitteelleen. Jakajia siis riittää, mikä on hyvä asia.
Kuva: Kuvakaappaus Vuze-ohjelman lataustiedoista

Oikaisupyyntö jätetty TPB-estosta

Posted onLeave a comment

The Pirate Bayn osoitteet ovat
olleet Elisan asiakkailta estet-
tynä tammikuusta asti. Nyt a-
siaan toi lisämaustetta lähe-
tetty oikaisupyyntö.
Kuva: The Pirate Bay -logo,
The Pirate Bay

Vaikka onkin kulunut jo jonkin aikaa siitä, kun Elisa ryhtyi estämään asiakkaidensa pääsyn The Pirate Bay -sivustolle (elisalaiset pääsevät mm. piraattilahti.org:n kautta), ei tapauksen ympärillä oleva meteli ota laantuakseen.

Antti Laine -niminen yksityishenkilö on nimittäin jättänyt oikaisupyynnön (PDF) Helsingin ulosottovirastolle asiaa koskien, jossa hän vaatii oikaisua estopäätökseen kolmesta syystä. Laine on luonut asiaa varten verkkosivun, minkä lisäksi asiasta on uutisoinut mm. MikroPC.

Pyynnön perusteina ovat seuraavat (lainaukset ovat oikaisupyynnöstä lyhennettyinä):

1. Täytäntöönpano estää Elisa Oyj:n asiakkaita käyttämästä hakijan The Pirate Bay -palvelussa julkaisemaa teosta.
Hakija on julkaissut The Pirate Bay -palvelussa muiden henkilöiden kanssa yhteistyössä suomentamansa elokuvateoksen, joka perustuu vapaaseen levitykseen annettuun teokseen. Täytäntöönpano koskee virheellisesti myös tätä teosta, joka ei ole — tekijänoikeutta loukkaavaksi väitettyä aineistoa.

2. Täytäntöönpano estää hakijaa käyttämästä The Pirate Bay -palvelussa julkaistuja teoksia.
Hakija on Elisa Oyj:n asiakas. Täytäntöönpano estää hakijaa käyttämästä The Pirate Bay -palvelussa tekijöidensä itsensä tai vapaan lisenssin nojalla muiden palveluun lisäämiä teoksia, jotka eivät ole — tekijänoikeutta loukkaavaksi väitettyjä aineistoja. —

3. Täytäntöönpantava oikeuden päätös perustuu selvästi väärään lain soveltamiseen.
Tekijänoikeuslain — mukaan tuomioistuin voi määrätä välittäjänä toimivaa palveluntarjoajaa keskeyttämään ainoastaan tekijänoikeutta loukkaavaksi väitetyn aineiston saattamisen yleisön saataviin. Nyt täytäntöönpantava päätös koskee myös miljoonia muita teoksia ja useita Internet-sivustoja. — Lisäksi täytäntöönpantava päätös koskee etukäteisesti myös kaikkia niitä teoksia, jotka on lisätty ja joita lisätään The Pirate Bay -palveluun päätöksen jälkeen. —

Pyynnön liitteenä (PDF) on 200 laillisesti jaossa olevaa teosta. Tällaisten teosten saatavuutta merkittävän hakukoneen käytön estäminen varmasti haittaa kovin, ja toivonkin todella, että mahdollisimman monet teosten oikeudenomistajat nostaisivat äläkkää asiasta, mielellään samalla vaatien korvauksia heille aiheutuneista miljardiluokan tappioista, kuten alalla on ollut tapana.

Laine lähetti oikaisupyyntönsä verkkosivunsa mukaan 13. päivä, ja onkin mielenkiintoista seurata, kuinka paljon aikaa minkäänlaisen palautteen saaminen tulee viemään – tai saako hän mitään vastinetta koskaan.

Vaikkei vastausta kuuluisi, tai vaikka se olisikin epätoivotun sisältöinen, on Laineen toiminnassa mielestäni tärkeintä sen aiheuttama keskustelu, joka luo painetta tällaisten sensuurikäytäntöjen käyttöä vastaan.

Henkilökohtaisesti en jaksa uskoa, että oikaisupyyntö johtaa mihinkään merkittäviin tuloksiin, mutta ainahan saa ja kannattaa yrittää. Toivottavasti myös muilla ”ulkopuolisilla” riittää vastaavanlaista intoa taistella estopäätöstä vastaan, jotta tällainen järjettömyys saataisiin loppumaan – mielellään lopullisesti.

Heitto- ja tarkemerkeistä

Posted onLeave a comment

Heittomerkin ’ saa näppäimistöstä yhdellä
painalluksella, mutta silti usein näkee
akuuttimerkkiä ´ käytettävän sen sijasta.
Heittomerkkinäppäimen yläpuolella näkyvä
treema ¨ ei myöskään ole lainausmerkki ”.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Tietokoneen käytössä on monia sellaisia asioita, joita tavallisen käyttäjän voi olla vaikea ymmärtää tai osata, mutta en voi kuin ihmetellä, miten vaikeaa suomalaisille on heitto- ja lainausmerkkien kirjoittaminen.

On ymmärrettävää, että heittomerkkiä ei useinkaan suomeksi kirjoittaessa tarvitse (vaa’an, show’n), joten sen painallus ei tule yhtä selkärangasta kuin muiden välimerkkien. On kuitenkin uskomatonta, että niin moni korvaa yksinkertaisesti syötettävän heittomerkin työläämmän näppäilyn takana olevalla akuuttimerkillä.

Teen asian siis täysin selväksi: heittomerkin syöttämistä varten näppäimistössä on erillinen näppäin, tyypillisesti Ä:n ja enterin välissä. Yhdellä ainoalla näppäimenpainalluksella ilmestyy se aito ja oikea heittomerkki ruudulle. vaihto-näppäimen1 kanssa tästä näppäimestä saadaan asteriski *.

Plussan oikealla puolella olevasta kuol-
leesta näppäimestä saadaan harvemmin
tarvittavia tarkelisäkkeitä kirjaimiin,
mutta ei heittomerkkiä.
Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Askelpalauttimen2 ja plus-näppäimen välissä on hieman erikoisempi näppäin, johon on yleensä kaiverrettu kaksi jokseenkin heittomerkin näköistä, mutta täysin eri merkkiä, akuutti ja gravis (´ ja `). Kun näppäintä painaa kerran, jää tietokone odottamaan sen kirjaimen näppäintä, johon tarkemerkki halutaan lisätä.

Esimerkiksi painamalla ensin akuutti-näppäintä, ja sitten A:ta, saadaan aikaiseksi joissakin kielissä käytettävä á. Painamalla ensin akuuttia ja sitten välilyöntiä saadaan tyypillisesti tuotettua pelkkä akuuttimerkki, jos sitä jostain ihmeen syystä tarvitsee. ´ ei kuitenkaan ole ’!

Lainausmerkki löytyy 2-näppäimes-
tä Vaihto-näppäimen avustuksella.
Helppoa ja mukavaa.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Harvemmin, mutta kuitenkin aika ajoin, näkee myös toisen tarkemerkin väärinkäyttöä, kun lainausmerkki ” korvataan treemalla ¨. Vaikka lainausmerkille ei olekaan heittomerkin tapaan omaa näppäintään, löytyy sen symboli 2-näppäimen päältä: näin ollen lainausmerkki kirjoitetaan painamalla Vaihto+2.

Sen sijaan Å:n ja Enterin välissä oleva näppäin, johon on kaiverrettu treema, sirkumfleksi ja tilde (¨, ^ ja ~) toimii kuten akuutti-näppäinkin: esimerkiksi naiivia tarkoittavan naïve-sanan kaksipisteinen i-kirjain saadaan painamalla ensin treema-näppäintä ja sitten I-näppäintä. Vaikka pelkän treeman kirjoittaminen tapahtuu akuutin tapaa, ei myöskään ¨ ole ”.

Toivoisinkin todella, että näppäimistövalmistajat ryhtyisivät selventämään näppäinhattujen merkintöjä esimerkiksi siten, että tarkkeiden yhteyteen kaiverrettaisiin katkoviivaympyrä (esim3. ◌́). Tuollainen merkintätapa on käytössä monessa muussa yhteydessä (esim. Unicode-määrittelyissä), ja se on mielestäni helppo ymmärtää.

Lopuksi vielä vähemmän itsestään selvä asia koskien kaarevia lainaus- ja heittomerkkejä, jotka voidaan SFS 5966 -standardin mukaisella asettelulla syöttää, vaikkei näppäimistössä merkkejä olekaan kaiverrettuina. Se, onko asettelu käytössä tai käytettävissä, riippuu käyttöjärjestelmän versiosta ja asetuksista, ja selviää kokeilemalla. Lisätietoja on CSC:n kotoistushankkeen sivuilla.

Kaareva heittomerkki (tai oikeastaan yksinkertainen lainausmerkki) ’ saadaan painamalla AltGr+pilkku, ja kaareva (kaksois-)lainausmerkki ” painamalla Vaihto+AltGr+2. Itse suosin kuitenkin suoria merkkejä niiden paremman siirrettävyyden ja varmemman saatavuuden tähden.
—
1) Englanniksi puhutaan Shiftistä, mutta suomeksi kyseinen näppäin on Vaihto.
2) Kuten edellä, englanniksi Backspace, suomeksi Askelpalautin. 
3) Jos tässä ei näy katkoviivaympyrä, jonka yläpuolella on akuuttimerkki, on vika selaimesi tai käyttöjärjestelmäsi merkistötuessa. Teknisesti ottaen esimerkissä on peräkkäin merkit U+25CC Dotted circle ja U+0301 Combining acute accent