Tekijä: Riku Eskelinen

Raspberry Pita aletaan valmistaa

Posted onLeave a comment

Aasiassa valmistettavat ensimmäisen
erän Raspberry Pi -tietokoneet ovat
kohta tilattavissa.

Kuva: Raspberry Pi -logo/ Raspberry Pi
Foundation

Kirjoitin marraskuussa isobritannialaisesta Raspberry Pi Foundationista, ja heidän kehitteilläolevasta 25 taalan tietokoneesta, jonka tarkoituksena on auttaa lapsia tutustumaan tietokoneiden sielunelämään helpommin ja edullisemmin kuin nykyään on mahdollista.

Raspberry Pi -tietokoneen kehitystyö etenee kovaa tahtia, ja säätiö ilmoittikin eilen blogissaan, että ensimmäisen erän valmistus on alkanut. Ensi vaiheessa laitteita hankkinevat lähinnä kehittäjät ja muut kiinnostuneet nörtit, mutta säätiö näkee tämän vain positiivisena asiana. Onhan toisaalta hyvä, että ennen kuin laite julkaistaan suurelle yleisölle, on laitteelle olemassa toimiva ja aktiivinen yhteisö, joka kehittää ohjelmia ja auttaa laitteen käyttäjiä.

Laitteen kymmenen kappaleen beetaversiot huutokaupattiin keräilijöille säätiön rahoittamiseksi, ja hinnat olivat keräilijätasoa: kirjoitushetkellä vielä huudettavissaolevat yksilöt #02 ja #01 on huudettu 2100 ja 3500 puntaan (n. 2500 ja 4200 euroa).

Kymmenen kuvan mukaista beetakappa-
letta huutokaupattiin, ja tarjokset olivat
kovia. Varsinaisen myytävän laitteen hin-
ta on vain sadasosia huudettavista lait-
teista.

Kuva: Liz Upton: Raspberry Pi Beta Board
Public Domain

Kiinnostuksesta päätellen varsinaisten laitteiden ensimmäinen kymmenen tuhannen kappaleen erä tullaan todennäköisesti viemään käsistä minuuteissa, joten suurella todennäköisyydellä en tule saamaan omaani vielä tuosta kasasta, vaikka aionkin yrittää. Sinänsä myöhemmästä erästäkään laitteen hankkiminen ei ole mitenkään poissuljettua, mutta olisihan se hienoa olla ensimmäisten joukossa tässä asiassa.

Ensimmäisessä erässä säätiö valmistaa vain luksusvarusteltua B-versiota, ja tämä onkin varmasti järkevää ottaen huomioon laitteiden potentiaaliset hankkijat tässä vaiheessa. Valitettavaa on se, että säätiö päätyi valmistamaan laitteensa kotimaansa sijasta Itä-Aasiassa, sillä verotus ja brittiläisen työn kalleus tekevät oman maan suosimisen taloudellisesti kannattamattomaksi:

— [W]e found that pricing in the UK varied enormously with factories’ capacity. If a factory had sufficient capacity to do the work for us, they were typically quoting very high prices; we’d expected a delta between manufacture pricing between the UK and the Far East, but these build prices not only wiped out all our margin, but actually pushed us into the red.

Simply put, if we build the Raspberry Pi in Britain, we have to pay a lot more tax. If a British company imports components, it has to pay tax on those (and most components are not made in the UK). If, however, a completed device is made abroad and imported into the UK – with all of those components soldered onto it – it does not attract any import duty at all.

Ihmettelen toisaalta, miksei Raspberry Pi -säätiö harkinnut laitteen valmistamista muualla Euroopassa. Uskon, että varsinkin Itä- ja Etelä-Euroopan EU-maista löytyisi osaamista ja kapasiteettia sopuhintaan. Onneksi säätiön blogissa kerrotaan, että asiat voivat muuttua tulevissa erissä:

We are still working hard on investigating UK possibilities; at the moment, we’re investigating an option which would mean that all the Model As (whose demand we expect to be much lower than that of the Model Bs) will be built in the UK, and at the moment that’s looking quite do-able, although it’s not as efficient economically as doing it in Asia.

Pääasia kuitenkin on, että laitteita aletaan nyt valmistaa oikeasti ostettavaksi ja kopeloitavaksi, vaikka ensimmäisestä erästä omansa saanti tuleekin olemaan lähinnä tuurista kiinni. Mielenkiintoista tulee olemaan myös se, miten tukossa säätiön verkkokauppa julkaisun aikana on.

—
Otsikon taivutuksesta: Uskoakseni taivutuspääte ”-ta” on oikea, koska nimi lausutaan [räsberri pai], johon kuuluu kyseinen pääte. Korjauksia saa esittää kommenteissa.

TPB-esto: millainen se on ja miten se kierretään

Posted on1 Comment

Elisa esti The Pirate Bayn tänään.
Esto on laaja, mutta helposti kier-
rettävissä.

Kuva: The Pirate Bay -logo/
The Pirate Bay

Elisa ryhtyi tänään estämään asiakkaitaan pääsemästä The Pirate Bay -sivustolle lokakuisen käräjäoikeuden päätöksen johdosta, kun Elisa sai ulosottoviranomaiselta tarkennuksia siihen, miten esto tapahtuu. Asiasta uutisoi muun muassa It-viikko.

Itse Elisan liittymää käyttävänä voin vahvistaa, että estotoimenpiteet ovat ainakin kirjoitushetkellä meneillään. Käsittelen estoja tarkemmin alempana tässä kirjoituksessa.

Päivitys 11.6.: Soneran ja DNA:n liittyessä Elisan seuraan, päivitin TPB-eston kierto-ohjetta. Lue uusi artikkelini »

The Pirate Bay on kirjoitushetkellä käytettävissä Elisan liittymissä käyttäen osoitetta http://thepiratebay.ee, jonka DNS- ja IP-osoitteet puuttuvat estolistoilta.

Elisan lehdistötiedotteessa liittymäliiketoimintajohtaja Henri Korpi valottaa eston käyttöönoton syytä:

Ulosottoviranomaiselta saamiemme yksilöityjen tietojen perusteella meidän on toteutettava vaadittavat toimenpiteet, kunnes asia on käsitelty oikeusteitse loppuun saakka.

Tiedotteessa kerrotaan myös, että esto on toteutettu kahdella tapaa: poistamalla DNS-osoitteet nimipalvelimilta, sekä estämällä liikenne IP-osoitteisiin. Lista poistetuista ja estetyistä osoitteista on annettu Elisan asiakastiedotteessa, ja sen tietojen pohjalta ryhdyinkin selvittämään estoja tarkemmin.

Mielenkiintoista on, että toisin kuin lapsipornofiltterin kanssa, tässä ei käyttäjää ohjata selitesivulle, vaan selain näyttää lopulta aikakatkaisuviestin. Olisi vähintäänkin aiheellista informoida asiakkaita jollain tapaa, joskaan se ei ole teknisesti kovin helppoa toteuttaa.

DNS-eston testasin siten, että kutakin listattua osoitetta kyseltiin Elisan (193.229.0.40 ja 193.229.0.42) ja OpenDNS:n (208.67.220.220) nimipalvelimia vasten. Elisan palvelimet palauttivat lähes kaikille kyselyille koodin NXDOMAIN, joka tarkoittaa ettei DNS-osoitetta löydy.

Allaolevassa taulukossa on listattu tulokset näiltä nimipalvelimilta. Ensimmäisenä oleva ”google.fi” on todisteena siitä, että nimipalvelimet muuten toimivat mielekkäästi.

DNS-osoite Elisa 1 Elisa 2 OpenDNS
google.fi 209.85.173.105 209.85.173.104 209.85.173.105
thepiratebay.org NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.thepiratebay.org NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
depiraatbaai.be NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.depiraatbaai.be NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
piratebay.am NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.piratebay.am NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
piratebay.net NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.piratebay.net NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.piratebay.no NXDOMAIN NXDOMAIN NXDOMAIN
piratebay.no NXDOMAIN NXDOMAIN NXDOMAIN
piratebay.se NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.piratebay.se NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
suprnova.com NXDOMAIN NXDOMAIN NXDOMAIN
www.suprnova.com NXDOMAIN NXDOMAIN NXDOMAIN
themusicbay.com NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.themusicbay.com NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
themusicbay.net NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.themusicbay.net NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
themusicbay.org NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.themusicbay.org NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
thepiratebay.am NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.thepiratebay.am NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.thepiratebay.com NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
thepiratebay.com NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
thepiratebay.gl NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.thepiratebay.gl NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
thepiratebay.net NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.thepiratebay.net NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.thepiratebay.se NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
thepiratebay.se NXDOMAIN NXDOMAIN 194.71.107.15
www.piraattilahti.fi NXDOMAIN NXDOMAIN 79.171.233.94
piraattilahti.fi NXDOMAIN NXDOMAIN 79.171.233.94
thepiratepay.org.nyud.net 129.74.74.20 204.85.191.10 129.107.35.132

Suurin osa estetyistä osoitteista saa OpenDNS:ltä vastaukseksi The Pirate Bayn IP-osoitteen 194.71.107.15. Mielenkiintoisesti Elisan nimipalvelimet palauttavat kuitenkin tuon IP-osoitteen käänteisenä DNS-osoitteena aivan oikein thepiratebay.org:n.

Listassa on kuitenkin muutamia osoitteita, jotka eivät sovi kaavaan:

  • (www.)piratebay.no, (www.)suprnova.com: Näitä osoitteita ei vaikuta olevan muutenkaan. Tarkistin asian vielä Googlen DNS-palvelua vasten, ja tulos oli NXDOMAIN myös silloin. Olisikin mielenkiintoista tietää, onko ulosottoviranomaisen kyhäämä lista jonkinlainen copypaste esim. jostain vanhasta foorumiviestistä.
  • (www.)piraattilahti.fi: Viestintäviraston verkkotunnuspalvelun mukaan osoitteet on varannut Ville Vuorinen. Vuorinen kertoo verkko-osoitteestaan blogissaan:

    Piraattilahti eroaa thepiratebaysta siten, että piraattilahti on vain osoite, joka ohjaa eri reittiä piratebayhin. Eli jos pääsy thepiratebay.orgiin estetään suomessa operaattoreiden, tai krpn puolesta DNS, tai IP estolla, piraattilahti.fi palvelee silti.. Palvelimella sijaitseva piraattilahden hakemisto on tyhjä, eikä se ole missään yhteydessä thepiratebay.orgiin.

    Kirjoitushetkellä verkko-osoite osoittaa kuitenkin Effin sivuille.

  • thepiratepay.org.nyud.net: Pienet sivut usein kaatuvat suurten kävijävyöryjen alle. Coral CDN tarjoaa kuitenkin ilmaisen mahdollisuuden sivulatausten jakamiseen sen palvelimille, jolloin alkuperäisen palvelimen kuorma vähenee. Coral CDN:n käyttö on yksinkertaista: halutun DNS-osoitteen perään lisätään nyud.net, ja pilvipalvelu hoitaa loput.

    Verkko-osoite on väärin kirjoitettu Elisan tiedotteessa, ja sellaisenaan testattu. Oikein kirjoitettu versio palauttaa NXDOMAIN:n Elisan DNS-palvelimilta. Sen sijaan muiden TPB-osoitteiden ja nuyd.net:n yhdistelmiä ei ole ilmeisesti estetty.

Mielenkiintoista on, että listassa olevien verkko-osoitteiden seassa oli myös kaksi erilaista välipalvelinpalvelua. On hieman kyseenalaista estää tiettyjä proxyjä toimimasta, kun niitä Internetissä kuitenkin on käytettävissä käytännössä rajaton määrä. Ilta-Sanomien¹ haastattelema Effin hallituksen varapuheenjohtaja Ville Oksanen kertoo artikkelissa sensuurin epätoivoisuudesta:

Kiinassa on virasto, jossa on 15 000 henkilöä vastaamassa internetin sensuroinnista. Ei sielläkään ole onnistuttu.

IP-estolistalla on Elisan tiedotteen mukaan kolme The Pirate Bayn IP-osoitetta: 194.71.107.15, 194.71.107.19 ja 194.71.107.18. Ilmeisesti nämä on estetty palomuurisäännöin, sillä kirjoitushetkellä reittiä ei löytynyt, vaan matka tyssäsi Elisan yhdyskäytävään Helsingissä:

$ tracepath 194.71.107.15
 1:  kserver-fukushima.kserver.dy.fi    0.100ms pmtu 1500
 1:  10.9.64.1                         55.861ms asymm  2
 1:  10.9.64.1                         56.149ms asymm  2
 2:  172.29.249.129                    66.636ms
 3:  ge0-2-0.jyvyo-p2.fi.elisa.net     57.797ms asymm  4
 4:  ae1.helpa-gw1.fi.elisa.net        62.618ms asymm  7
 5:  no reply
 6:  no reply
 7:  no reply
 8:  no reply
 9:  no reply
^C

Mielenkiintoisesti muut The Pirate Bayn IP-osoitteet (194.71.107.*) näyttivät reitittyvän oikein.

Ensimmäistä kertaa Suomessa nähtiin tällainen sekä IP- että DNS-esto, jolloin eston ohittaminen ei onnistu vain nimipalvelinta vaihtamalla, sillä nimipalvelimesta riippumatta IP-osoite pysyy samana.

Näin aukeaa The Pirate Bay, vaikkei pitäisi.

Kuva: Kuvakaappaus.

Apuun tulevatkin erilaiset välityspalvelimet, joista kirjoitushetkellä eniten puhuttu on alussa mainitsemani thepiratebay.ee, joka palauttaa IP-osoitteen 90.190.69.252. IP-osoite kuuluu TeliaSoneran omistaman virolaisen Elionin osoiteavaruuteen.

Esto on siis varsin helposti kierrettävissä, ja on todisteena siitä, että rakenteeltaan avoimessa Internetissä erilaiset estotoimenpiteet ovat varsin tehottomia ja turhia. Internetin avoimuuden rajoittaminen on kuitenkin aina vaarallista, sillä aina kun luodaan uusia estomekanismeja, erilaiset väärinkäytökset helpottuvat.

Kokonaisuutena The Pirate Bayn estäminen on saavuttanut jo jonkinlaisen farssin mittapuun, ja Elisan lehdistötiedotteessa Korpi korostaakin, että toisenlaiset keinot olisivat parempia:

Toimijoiden pitäisi nyt keskittyä toimenpiteisiin, joilla aidosti voidaan vähentää piratismia eli käytännössä sisällön saamista verkkojakeluun kohtuullisella hinnalla ja samaan aikaan muun jakelun kanssa.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan estoa jatketaan. Toivottavasti hovioikeudelta – sitten aikanaan – löytyy sen verran osaamista ja ymmärrystä, että tällainen älyttömyys saataisiin loppuun, eikä yllytettäisi tekijänoikeusjärjestöjä hakemaan mielivaltaisesti estoja muillekin sivustoille.

Elisaa on kuitenkin tästä kaikesta turha syyttää: se on kuitenkin aktiivisesti taistellut vastaan. Syyttävä sormeni lankeaakin nyt IFPI:ä ja TTVK:ta kohti. Jos oikeus päätyy siihen, että estolle ei ollut perusteita, pitäisi nämä veijarit saattaa rahallisesti vastuuseen teoistaan, jotta vastaavaa ei tarvitsisi kokea enää koskaan. Pidetään peukkuja!

—
1) Huomautuksia IS:n uutisesta: Oksanen ei ilmeisesti ollut tietoinen, että piraattilahti.fi ohjasi alunperin TPB:hin. Ilta-Sanomien mainitsema piraatti.fi -osoite ei ole estettynä, vaan toimi ainakin kirjoitushetkellä normaalisti.
Muokattu 9.1.12 klo 18:45: Lisätty huomioita TorrentFreakin uutisen pohjalta.

    Facebookissa roikkumisesta

    Posted onLeave a comment

    Keräsin Facebook-kaverieni paikallaolo-
    historiaa viikon ajalta, ja vedin tuloksista
    johtopäätöksiä.
    Kuva: Kuvakaappaus Facebookin Facebook-
    sivusta.

    Selvitin kokeellisesti Facebook-tunnukseni, virtuaalityöaseman, Pidginin ja joukon skriptejä kanssa sitä, miten Facebookissa oikeastaan notkutaan. Kirjoitin tuloksista pienen jutun, joka kannattaa lukea, ja ehdottomasti linkittää Facebookissa!

    Lukemaan »

    Mennyttä ja tulevaa, osa 2011

    Posted onLeave a comment

    Joulu ja uusivuosi ovat jokavuotiseen
    tapaansa ovella. Tänäkin vuonna on
    tapahtunut kaikenlaista kirjoittamisen
    arvoista.

    Kuva: Openclipart

    Vuosi 2011 on käymässä vähiin, ja nyt onkin hyvä hetki joulun- ja uudenvuodenvieton ohessa kerrata hieman, mitä tänä vuonna on tapahtunut, ja toisaalta arvailla ensi vuoden asioita.

    Kirjoitin samanlaisen artikkelin viime vuonna, ja lähdenkin liikkeelle siinä heitetyistä ennustuksista tälle vuodelle.

    Piraattipuolueelle ei eduskuntavaaleissa paikkoja tullut, mutta Perussuomalaisten jytky on omiaan kyllä herättämään ajatuksia ihmisissä. Ehkä ensi eduskuntavaaleissa paikkoja jo heltiäisi, ellei sitä ennen äänikynnystä ole ruuvattu liian korkeaksi.

    Esitin myös viime vuonna arveluja siitä, että Ubuntu voisi vaihtua toiseen distribuutioon. Näin ei – lähinnä omasta laiskuudestani johtuen – tapahtunut, vaikka olenkin ollut julkaisu julkaisulta tyytymättömämpi Canonicalin tapaan ajaa muutoksia läpi muiden mielipiteistä välittämättä. Debianiin siirtyminen on kuitenkin ainakin palvelimien osalta mahdollista, sitten kun ohjelmistojen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi.

    Mediamaksua ei tullut, mutta sen sijaan vähin äänin juonittu Yle-vero herätti ainakin minussa kuumia tunteita. Näillä näkymin reilun vuoden päästä nykyinen TV-talouskohtainen TV-maksu vaihtuu veronmaksajakohtaiseen Yle-veroon.

    Julian Assangekaan ei ole mediasta mihinkään kadonnut, ja Britannian korkein oikeus tehnee ratkaisunsa Assangen Ruotsiin luovuttamisen suhteen ensi vuoden alkupuolella. Toivoa sopii, että Assangea ei luovuteta, sillä siitä seuraisi todennäköisesti vangitseminen Guantanamo Bayhin Ruotsin luovuttaessa hänet USA:han vastaamaan syytteisiin mm. terrorismista.

    IPv4:n osoiteavaruuden loppuminen ei vielä loppukäyttäjää kosketa, koska ISP:illä IP-osoitteita vielä riittää jaettavaksi. Internet-käytön lisääntyessä ja päätelaitekirjon laajentuessa on kuitenkin todennäköistä, että IPv6:n laajempi käyttöönotto on lähivuosina tehtävä.

    Tänä vuonna kirjoitin muunmuassa seuraavista aiheista: Nokian päätös ottaa WP7 ensisijaiseksi alustakseen, Grooveshark-online-musiikkipalvelu, käräjäoikeuden päätös estää TPB Elisan verkossa ja Raspberry Pi -tietokone. Lisäksi olen käsitellyt sananvapaus-, yksityisyydensuoja-, tekijänoikeus- ja monia muita asioita IT-maailmasta ja toisinaan sen ulkopuolelta.

    Kirjoittelu jatkuu myös ensi vuonna samalla linjalla, ja todennäköisesti ensi vuonna blogistani saa lukea kirjoituksia siitä, miten Raspberry Pi -tietokone mullistaa elämiä, miten meillä ja maailmalla rajoitetaan sananvapautta erilaisin tekopyhin keinoin ja miten suuryritykset käyttävät asemaansa väärin. Mahtuneepa vuoteen todennäköisesti muitakin uutiskommentteja, arvosteluja ja kertomuksia elävästä elämästä.

    Vielä hieman tilastoja blogini olemassaoloajalta:

    • Sivunäyttöjä yhteensä 5800.
    • Suosituimmat artikkelit ovat ”Vattefall soitti” (486) ja ”Suvi Linden angstii” (239).
    • Suosituimmat selaimet: Firefox (52 %), Chrome (20 %), Internet Explorer (17 %).
    • Suosituimmat käyttöjärjestelmät: Windows (66 %), Linux (14 %), Muu Unix (9 %).

    Lainaan lopuksi vuoden takaista itseäni:

    Tietokone ei joulun olemassaoloon huomiota kiinnitä, mutta onneksi me ihmiset emme ole koneita. Jääköön hetkeksi verkkokortin valot palamaan vilkkumatta, sillä on olemassa tärkeämpiäkin asioita kuin se, mikä palvelimen keskikuorma on 5 minuutin aikajaksolla. Ehkä nyt on hyvä aika keskittyä niihin. Tässä vaiheessa lienee aiheellista kiittää kaikkia blogini säännöllisiä ja satunnaisia lukijoita ja kommentoijia mielenkiinnosta ja toivottaa hyvää joulua ja uuttavuotta.

    Clementine: musiikkisoitin täyttä timanttia

    Posted onLeave a comment

    Amarok 1.4:stä esikuvanaan pitävä Clementine-
    musiikkisoitin on tähän mennessä paras kokei-
    lemani soitin.
    Kuva: Clementine-logo/ Clementine-player.org

    Ennen KDE4-aikakautta pidin KDE 3.5:n Amarok-musiikkisoitinta maailmankaikkeuden parhaana soittimena. Sitten julkaistiin liian raskas ja ruma KDE4, ja hieman myöhemmin uusi Amarok, josta en samoista syistä myöskään pitänyt.

    Tuossa vanhemmassa Amarokissa (1.4-sarjassa) olivat ominaisuudet kohdillaan: siinä oli nopea musiikkikokoelmanhallinta, ja soittolistan suodattaminen lennossa eri kriteereillä oli helppoa. En muista, mitä toimintoja uuteen KDE4-Amarokiin siirtyi ja mitä ei, mutta lopetin sen käytön lähinnä epäkäytännöllisyyden takia.

    Olen kuitenkin jo hyvän aikaa sitten löytänyt uuden musiikkisoitinten helmen: Clementinen. Clementine näyttää ja tuntuu siltä ”hyvältä Amarokilta”, mutta siinä on paljon myös sellaista, joka tekee siitä vieläkin paremman musiikkisoittimen. Minun onkin jo korkea aika kirjoittaa sitä ylistävä blogipostaus.
    Clementinen käyttöliittymä on tehty Nokian1 Qt-toolkitillä, kuten KDE4:kin. Koska olen lähinnä Gnome3- ja näin ollen GTK+-käyttäjä, Clementinen Qt-riippuvuudet luovat pientä overheadia, eikä se istu niin hyvin Gnome-työpöydälle kuin ”natiivit” sovellukset. Qt:n hyvyydestä ja huonoudesta voidaan väitellä maailman tappiin asti, mutta tosiasia on kuitenkin se, että se toimii niin Windowsilla, OSX:llä kuin Linux-työpöydillä. Myös Clementine on saatavilla kaikille mainituille.

    Clementine ei ole musiikkisoitin niille, joiden mielestä tulitikkuaskin kokoinen ”Edellinen, Tauko, Seuraava” -ikkuna on oikea valinta: jotta sivupaneeli, soittolista ja muut osat mahtuvat järkevästä näkymään, täytyy ikkunaa pitää laajennettuna koko näytölle ainakin omalla 1152×864 -resoluutiollani.

    Kuva paljastaa Clementinen ulkoasun
    lisäksi myös hieman musiikkimaustani,
    klikkaa kuvaa suurentaaksesi. Kuvan
    kappaleet ovat Grooveshark-soittolistal-
    tani.
    Kuva: Kuvakaappaus Clementinestä.

    Toisaalta onpa Clementinellä paljon näytettävää ja kosketeltavaa: hakupalkki, sivupaneeli, joka on jaettu useisiin välilehtiin, soittolista – tai useita välilehtiä soittolistoja, albumikuvitus, äänen visualisointi ja kontrollit. Parhaiten tämän sekavan kuuloisen mutta yllättävän käyttäjäystävällisen käyttöliittymän ymmärtää näkemällä ja kokeilemalla.

    Sivupaneelin välilehdet esittelevät käyttäjälle eri verkkopalveluista kerättyjä tietoja soivasta kappaleesta ja artistista: Wikipedia-artikkelit ja kappaleen sanoitukset ovat aina parin klikkauksen päässä. Saman sivupaneelin kautta soittolistalle voi lisätä kappaleita niin Clementinen ylläpitämästä musiikkikirjastosta, kansioista kuin myös esimerkiksi Groovesharkista, Spotifystä ja Magnatunesta. Oletettavasti myös kappaleiden tuonti ja vienti soitinlaitteille onnistuu – tätä en kuitenkaan ole kokeillut laitekantani puutteiden takia.

    Monissa muissakin musiikkisoittimissa on automaattisesti tiettyjä kansioita seuraava musiikkikirjasto, jonka ansiosta uusia kappaleita ei tarvitse itse etsiä ja siirtää soittolistoille. Olen kuitenkin omassa käytössäni huomannut, että tämä toiminto on usein toteutettu kehnosti: kun soitin alkaa skannaamaan tuhansia tiedostoja NFS-levyjakokansioista, alkaa 100-megainen lähiverkko äkkiä takkuilla, ja iowait2 hyppää taivaisiin. Siirryttyäni gigabittiseen verkkoon pullonkaula siirtyi tiedostopalvelimen suorituskykyyn. Siispä minulle on tärkeää, ettei kirjaston skannaus aiheuta järjetöntä verkkoliikennettä. En tiedä, miten Clementine teknisesti tämän on toteuttanut, mutta se toimii.

    Eräänä olennaisena toimintona pidän myös jononhallintaa. Yleensä kuuntelen koko kirjastoani Grooveshark-kokoelmalla höystettynä Sekoita kaikki -toiminto päällä. Jos haluan kuunnella jonkin tietyn kappaleen, etsin sen ja kaksoisklikkaan sitä, mutta jos kappaleita onkin kaksi tai useampia, taktiikka ei toimi. Siksi arvostankin mahdollisuutta asettaa kaikki haluamani kappaleet jonoon, jolloin Clementine soittaa ne toistensa perään ja jatkaa sitten satunnaista toistoa.

    Clementinen asetukset ovat moni-
    puoliset, mutta melko selkeät.
    Kuva: Kuvakaappaus Clementinestä.

    Clementine on mielestäni lähes täydellinen soitin: se on mukautettavissa ja tukee lähes mitä tahansa musiikkiin liittyvää. Se on myös lähes täysin suomennettu: kirjoitushetkellä käännössivuston mukaan käännettynä oli 90 % merkkijonoista.

    On soittimessa toki omat puutteensa: suurimpana näkisin Grooveshark-toiston ajoittaiset ongelmat, esimerkiksi kappaleen tauottaminen johtaa usein siihen, että sitä ei toisteta loppuun asti. Myöskin PulseAudio kaatuu välillä Clementinen käynnistyksessä, mutta en tiedä kumpi on oikea syyllinen.

    Nimeän silti Clementinen parhaaksi musiikkisoittimeksi, jota olen koskaan käyttänyt. Tietooni ei myöskään ole tullut, että jokin soitin vielä parempaan esitykseen pystyisi. Jos näin kuitenkin on, palautetta voi jättää kommentteihin.

    Clementinen lataussivulta löytyy asennuspaketit kaikille alustoille, kuten myös ohjelman lähdekoodi. Suosittelen Ubuntu-käyttäjiä käyttämään PPA:ta, jolloin Clementine päivittyy käytännössä päivittäin. Lataussivu opastaa ottamaan PPA:n käyttöön näin:

    sudo add-apt-repository ppa:me-davidsansome/clementine
    sudo apt-get update
    sudo apt-get install clementine

    —
    1) Tiedän, jotkut pitävät loukkauksena kutsua Qt:ta Nokian omaisuudeksi, mutta niin se vain on.
    2) Input/Output Wait, se aika, jolloin suorittamista ei voida jatkaa I/O-pyynnön odottamisen takia.