Päivitys H-Townin palvelinmurtoon liittyen

H-Townilta vastattiin heille esittämiini
kysymyksiin.

Kuva: Davide Restivo: A Modern Hacker #1
CC-By-SA 2.0

Kirjoitin viikko sitten perjantaina 8.7. H-Townin palvelimelle murtautumisesta. Tiedustelin samalla H-Townilta lisätietoja asiaan liittyen. H-Townin Sales and marketing director Antti Peltomäki vastasi kysymyksiini.

Tässä päivityksessä käyn lyhyesti läpi nämä uudet tiedot. Edellistä kirjoitustani on myös päivitetty.


Peltomäki kertoo, että heidän näkemyksensä mukaan palvelimelle todennäköisesti ei murtauduttu varsinaisesti käyttäjätietojen hankkimista varten:

Lyhyesti sanottuna vaikuttaa siltä, että tietomurto oli enemmänkin kohdistettu serveriä kohtaan ja sitä käytettiin hyväksi floodaukseen. Ennen kuin meillä on tarkempaa tietoa, niin täytyy kuitenkin lähteä siitä, että myös käyttäjätiedot on saatu haltuun.

Mediassa asiasta kirjoitettiin vaihtelevalla luetun- ja kuullunymmärtämisellä, ja Peltomäki haluaa selventää myös mahdollisesti menetettyjen tietojen luonnetta:

Toisaalla uutisoinneissa taas oli kirjoitettu, että luottokorttitietojen ei epäillä joutuneen rikollisten haltuun. Tähän taas voi vastata suoraa, että tasan varmasti ei joutunut, sillä sellaisia tietoja emme ole koskaan keränneetkään. Ja asiakas- sekä tilaajatiedot taas sijaitsevat täysin toisella serverillä ja ovat siis turvassa.

Vaikka siis mitään ”kriittisiä” tietoja ei tässä menetetty, hoiti H-Town tämän asian mielestäni ihailtavan asiallisesti ja vakavasti.

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö salasanojen vaihtamista silti kannattaisi tehdä, jos edellisessä kirjoituksessa mainitsemissani palveluissa tunnus on. Saman salasanan käyttö monessa paikassa on myös sellainen ongelma, johon saatan pureutua joku päivä kirjoituksessani.

In other news: OP:lla ongelmia rahan kanssa

Osuuspankilla on ollut lähiaikoina
muitakin ongelmia palveluissaan.
Kuvakaappaus on tammikuun
ongelman aikaan otettu.

Kuva: Kuvakaappaus/ op.fi

Iltalehden uutisen mukaan Osuuspankilla on vaikeuksia mm. korttien maksu­tapahtuma­varmennuksessa, käteisnostoissa ja verkkopankissa. Osuuspankin omilta verkkosivuilta lisätietoa oli tätä kirjoittaessa turhaa etsiä. Koska itselläni ei tiliä kyseisessä pankissa ole, en voi myöskään verkkopankin toimintaa testata.

Pahoin pelkään – vaikken varma voi ollakaan – että yhteistyöllä erään viisikirjaimisen yrityksen kanssa on taas jotain tekemistä tämän kanssa, kuten silloin tammikuussakin.

PC-speaker musiikintoistossa

Musiikkia voi kuunnella myös
PC-speakerista, jos kestää kaiuttimen
mitättömän äänenlaadun.
Kuva: Openclipart

PC-tietokoneisiin on kautta aikain kuulunut äänimerkkejä jakeleva kaiutin, niin kutsuttu PC-speaker, joka on yleensä toteutettu pietsoelektronisella kaiuttimella. Kaiutin sopii hyvin käyttötarkoitukseensa: antamaan yksiäänisiä piippauksia esimerkiksi käynnistyksen yhteydessä.

Nykyään näitä piippereitä tulee harvemmin koteloissa vastaan, mutta hankkimassani uudessa tiedostopalvelimessa tällainen kuitenkin mukana on. Ajattelin huvikseni kokeilla, miten saada moniäänistä musiikkia ulos tuosta laitteesta.

Käytössäni oli Ubuntu Server 11.04, johon asensin riippuvuuksineen tätä käyttötarkoitusta varten alsa-utils- ja mpg321-paketit:

sudo apt-get install alsa-utils mpg321

Koska yleisesti PC-speakerin ääntä ei ole pidetty tarpeellisena tällä vuosituhannella, sen kernelmoduuli on mustalistattu. Otin moduulin kuitenkin käyttöön käsin (mustalistauksen voi poistaa myös pysyvästi, mutten halunnut niin tehdä tällä kertaa):

sudo modprobe snd_pcsp

Jos jostain syystä kerneliin on ladattu jo piipperin toinen moduuli, ”pcspkr”, se pitää ottaa pois:

sudo modprobe -r pcspkr

Tämän jälkeen kaikki tuntui olevan melkein kunnossa, tosin aplay (ALSA:n äänentoisto-ohjelma) herjasi, ettei voinut avata äänikorttia 0. Googletuksen jälkeen kävi ilmi, että kyseessä oli ALSA:n asetuksiin liittyvä seikka, joka esti PC-speakeria olemasta ensimmäinen äänilaite. Tämä hämäsi ALSA:a, ja poistin tämän rajoituksen tiedostosta /etc/modprobe.d/alsa-base.conf kommentoimalla pois rivin ”options snd-pcsp index=-2”.

Sitten vain ALSA:n uudelleenkäynnistys:

sudo alsa force-reload

Tämän jälkeen mpg321 pystyi toistamaan ääntä piipperin kautta. Kun vielä nostin alsamixerillä äänenvoimakkuuden melkein tappiinsa, oli ääni kuultavissa ja paikoitellen jopa tunnistettavissa.

Ok, eihän PC-speakeria tuohon tarkoitukseen ole tarkoitettukaan, mutta tulipahan todettua, että tällainenkin on mahdollista.

Suomalaisten salasanoja väärissä käsissä

Tietomurto – todennäköisesti SQL-
injektio – aiheutti suomalaisen H-Townin
verkkosivujen käyttäjien tietojen vuotamisen.
Kuva: Davide Restivo: A Modern Hacker #1
CC-By-SA 2.0

IT-viikko uutisoi tänään, että suomalainen H-Town on joutunut tietomurron kohteeksi. Kohteena olivat yhtiön Pelaaja-, Anime- ja WoW-lehti -verkkosivujen käyttäjien käyttäjätunnukset ja salasanat. Yhtiö on ajanut verkkopalvelunsa alas ja laatinut oman tiedotteen asiasta.

Jos olet edellä mainittujen lehtien verkkosivujen rekisteröitynyt käyttäjä, lue postaukseni lopusta toimintaohjeet tietojesi suojaamiseen.

IT-viikon uutisesta voidaan päätellä, että kyseessä olisi ollut nimenomaan verkkosivujen käyttäjätunnuksiin liittyvä murto, ja näin ollen todennäköinen hyökkäystapa olisi ollut SQL-injektio.

Huom: Tähän kirjoitukseen liittyen olen julkaissut tarkennuksen omana kirjoituksenaan.

Käyttäjätietojen tallennus ja suojaus verkkopalveluissa

Useat verkkopalvelut vaativat esim. foorumia tai rajattua sisältöä varten luomaan käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tässä tapauksessa käyttäjätunnuksena lisäksi on vaadittu sähköpostiosoitetta. Kun käyttäjä rekisteröityy palveluun, palvelu tallentaa kirjautumistiedot tietokantaan, josta se niitä tarkistaa käyttäjän kirjautuessa.

Salasana voidaan tallentaa tietokantaan usealla tavalla. Yksinkertaisinta ja vaarallisinta on tallentaa salasana sellaisenaan. Tällöin tietokantaan murtautumalla saadaan suoraan käyttäjätunnus ja salasana.

Salasanat voidaan suolata tieto-
murrosta aiheutuvien vahinkojen
pienentämiseksi.

Kuva: Riku Eskelinen/ Salasanan
suolaus. PD/CC-0

Rikollista käyttöä voidaan vaikeuttaa tallentamalla salasanasta vain sen tarkastussumma, jota ei voida suoraan muuttaa takaisin salasanaksi. Tällöin jos tiedot joutuvat vääriin käsiin, salasanan saanti vaikeutuu, muttei muutu mahdottomaksi: rikollinen voi omalla järjestelmällään kokeilla silmänräpäyksessä tuhansia variaatioita, ja ennen pitkää oikea salasana löytyy.

Yleisesti käytössä oleva tapa on ”suolata” salasana palvelimen tuntemalla sisällöllä: salasanaan sekoitetaan palvelimen tietämällä tavalla palvelimen tietämä vakiosuttu, ja tämän jälkeen koko sisällöstä lasketaan tarkastussumma. Kun tietomurto kohdistuu vain tietokantaan, tätä erillään säilytettävää ”suolaa” ei saada käyttöön, ja tietovarkaan on huomattavasti vaikeampi – joskaan ei täysin mahdoton – saada salasanaa tietoonsa.

Tätä kirjoittaessa ei ole tiedossa, millä tavoin salasana oli suojattu. Tiedustelen asiaa H-Townilta, ja päivitän postaustani vastauksen mukaan.

H-Town kertoi, että salasanat olivat MD5-tarkastussummattuja ja suolattuja. Lisäksi yhtiön kertoman mukaan hyökkäys oli todennäköisemmin kohdistettu palvelinta kuin käyttäjätietoja vastaan. Yhtiö toimi kuitenkin vastuullisesti ottaessaan käyttäjätietojen vuotamisenkin huomioon.

Kuinka tietokannasta sitten saadaan tietoja?

Jos palvelun kirjautumislomakkeen syötteentarkastus on huonosti ohjelmoitu, on mahdollista, että pahantahtoinen käyttäjä voi syöttää esim. salasanakenttään tietokannalle tarkoitettuja komentoja. Sopivasti muotoilemalla on mahdollista näin muotoilla sellainen käyttäjätunnus tai salasana, joka saa palvelimen paljastamaan tietokannan sisällön. Tällaista hyökkäystä kutsutaan SQL-injektioksi, johon viittasin kirjoituksen alussa.

Huonosti käyttäjän syöttämien tietojen tarkistava
sivusto on altis väärinkäytöille SQL-injektioiden
kautta. Kuvakaappaus ei ole todellisesta verkko-
palvelusta.

Kuva: Kuvakaappaus (ei ylittäne teoskynnystä).

Tällaisilta hyökkäyksiltä on mahdollista suojautua tarkistamalla kaikki käyttäjän syötteet, ja poistaa turvallisuutta uhkaava sisältö. Nämä keinot ovat hyvin tunnettuja, ja yleisesti turvallisena pidettyjä.

Tätä kirjoittaessa en voi varmaksi sanoa, onko hyökkäys ollut SQL-injektiotyyppinen, mutta uskoisin näin IT-viikon uutisen ja H-Townin tiedotteen perusteella. Tiedustelen tätäkin asiaa H-Townilta.

H-Townin vastauksesta ei käynyt ilmi hyökkäystapaa, mutta vastauksessa kerrottiin, että ”– ennen kuin tarkempaa tietoa on, on varminta olettaa, että murtautujat ovat päässeet käsiksi kaikkeen mitä serverillä on.”

Miksi näin käy?

Vaikka suojautumismenetelmät ovat helposti käyttöönotettavissa ja hyvin tiedossa, ihminen on kuitenkin viime kädessä vastuussa palvelun tuotannosta. En tiedä, käyttikö H-Town omaa vai jonkun muun tuottamaa ohjelmistoa, mutta ohjelmiston kehittäjä on jostain syystä unohtanut tarkistaa tämän nimenomaisen syötteen.

Vaikka ohjelmoija on todennäköisesti ollut alan ammattilainen, tapahtuu silloin tällöin kuitenkin huolimattomuusvirheitä. Useimmiten tällaiset virheet ovat varsin huomaamattomia (jos ne olisivat selkeitä, ne korjattaisiin jo ennen käyttöönottoa), ja äärimmäisissä tapauksissa ne vaarantavat ihmisten tietosuojaa ja yksityisyyttä.

Olenko vaarassa? Mitä pitäisi tehdä?

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä H-Townin verkkosivuilla, salasanasi on saattanut joutua vääriin käsiin ja tietosi ovat vaarassa. H-Town ohjeistaa seuraavaa:

Jos käytät samaa käyttäjätunnusta ja salasanaa muissa kuin H-Townin verkkopalveluissa, suosittelemme varatoimenpiteenä vaihtamaan salasananne välittömästi. Kaiken varalta olisi suotavaa myös vaihtaa H-Townin sivustoilla käytetyt salasanat palveluiden tullessa takaisin linjoille. 

Jos siis olet toiminut fiksusti, etkä käytä samaa salasanaa muualla, voit olla levollisin mielin – kunhan muistat vaihtaa salasanasi¹ sitten kun H-Town saa palautettua verkkopalvelunsa.

Jos käytät samaa salasanaa muuallakin (erityisesti rekisteröitymiseen käyttämässä sähköpostissasi), on tärkeää vaihtaa kaikkien näiden palvelujen salasanat saman tien. Tehtävä saattaa tuntua työläältä, mutta yksityisyytesi kannalta se on välttämätöntä.

Jos et pysty kirjautumaan johonkin palveluun, ja epäilet, että pahantahtoinen käyttäjä on muuttanut kirjautumistietojasi, ota yhteys palvelun palveluntarjoajaan. Yleensä palveluntarjoajat pitävät kirjaa siitä, mistä palveluun on milloinkin kirjauduttu, ja on mahdollista vielä pelastaa tilisi. Lisäksi jos käyttäjätunnuksiasi käytetään väärin, on kyseessä rikos, ja sinulla saattaa olla mahdollisuus yhteistyössä poliisin kanssa saattaa väärinkäyttäjä edesvastuuseen.

Yhteenvetoa

H-Townin verkkopalveluiden kirjautumistietoja on siis viety. Tässä vaiheessa en tiedä, miten hyökkäys tehtiin ja minkä muotoisena salasanat vietiin. Tiedustelen tätä asiaa H-Townilta ja päivitän postausta, kun lisää tietoa tulee saataville.

H-Townilta kerrottiin, että palvelimelle murtauduttiin, ja että saattaa olla mahdollista, että tietoja on viety, vaikka hyökkäys vaikuttikin kohdistuvan palvelinta, eikä käyttäjätietoja, vastaan.

Disclaimerina kerrottakoon, että tässä postauksessa kertomani tilannearviot ovat omiani, ja perustuvat vahvasti tekemiini oletuksiin yleiseen IT-alan ja verkkopalvelujen tuntemukseeni pohjautuen. Mikäli kirjoituksessani on puutteita tai virheitä, jätä kommenttia. Myös muutenkin kommentointi on luonnollisesti sallittua.

1) Itse olisin palvelujen palauttamisen aikaan yksinkertaisesti pakottanut jokaisen käyttäjän vaihtamaan salasanansa.

Edit 8.7.11 17.02: Älä hämäänny linkin osoitteesta. Google keksii osoitteet puolestani, ja tällä kertaa se on tuollainen. 

Edit 14.7.11 18.08: Tietoja päivitetty H-Townilta saamieni lisätietojen perusteella. Lue lisäksi kirjoittamani päivitys.

Onneksi Suomessa tiedonsiirto on halpaa

Roaming-tiedonsiirto on kallista. Mutta britit
maksavat kiinteästä laajakaistastaankin sikahintaa
suomalaisiin nähden.

Kuva: Barry Collins/ PC Pro. Klikkaamalla kuvaa avaat
esityksen.

Britti-IT-lehti PC Pro vertasi 40 gigatavun tiedonsiirron hintaa erilaisissa olosuhteissa, ja tuli siihen lopputulokseen, että mobiilitiedonsiirto roamingilla on todella kallista – tuon tietomäärän siirto Euroopan ulkopuolella O2:n mobiililiittymällä maksaisi omakotitalon verran.

Lehden vertailupisteenä käytettiin British Telecomin Total Broadband -pakettia, johon sisältyy tuo 40 gigatavua tiedonsiirtoa kuussa. Tällöin hinnaksi tulisi kuukausimaksun verran, eli 18 puntaa (=n. 20 euroa). Tuolla hinnalla voisi PC Pron mukaan ostaa Tronin blu-ray -levyn omakseen.

Ryhdyin miettimään, millaisia lukuja omalla Elisa Viihteellä mahtaisi tulla.

Suomen nopeilla ja siirtorajattomilla
laajakaistoilla tiedonsiirto ei oikeastaan
maksa mitään.
Kuva: Speedtest.netin testitulos

Elisa Viihteeni maksaa 39,90 euroa kuussa, ja siihen kuuluu rajoittamaton määrä dataa teoreettisella 100M nopeudella. Testasin selvitystäni varten nopeuteni Speedtest.netin testissä, ja testi ilmoitti nopeudekseni 77,19 megabittiä sekunnissa.

Tuolla nopeudella sekunnissa megatavuja¹ ehtii kulkea n. 10 joka sekunti. Kun vuorokaudessa on yleensä 86400 sekuntia, ja kuussa keskimäärin 30,42 päivää, voidaan tuohon kuukausimaksuun laskea kuuluvan 10,11…×86400×30,42=26 591 566,32… megatavua latauksia. Se on noin 26600 gigatavua.

Viidellä sentillä voi
lyödä vaikka V75-
vetoa.
Kuva: V75-logo/ Veikkaus

Tällöin yhden gigatavun hinnaksi tulee 39,90/26591,5…=0,0015… euroa, ja 40 gigatavun 0,0015…×40=0,06… euroa. Mutta mitä saa kuudella sentillä? No, viidellä sentilläkin saa jo rivin V75-vetoa. Lisäksi blogaaja Little Miss löysi vuonna 2009 kirpparilta mustat korkeavyötäröiset haaremihousut viidellä sentillä.

Myönnettäköön, että PC Pron tarkoituksena oli varmastikin esitellä, miten kallista roaming on, mutta suomalaisittain heidän kiinteät laajakaistansakin ovat riistohintaisia data cappien takia. Toivottavasti Suomessa operaattorit jatkossakin mieluumin panostavat verkkonsa kapasiteettiin kuin ryhtyvät rajoittamaan tiedonsiirron määrää.


1) Megatavu (Mt) on 1000 kilotavua, eli miljoona tavua. Yksi tavu on kahdeksan bittiä. En käytä tässä mebitavuja (1024 kibitavua), koska uskon, ettei PC Prokaan käyttänyt.