Tekijä: Riku Eskelinen

Anthyllä japania kirjoittamaan, osa 2: Jessie

Posted onLeave a comment

De­bi­anin uu­des­sa Jes­sie-ver­sios­sa ja­pa­nin kir­joit­ta­mi­nen Ant­hyl­lä on hiu­kan eri­lais­ta − hel­pom­paa­kin, sa­noi­sin. Asen­ta­mi­nen ja käyt­töön­ot­to su­ju­vat kä­den kään­tees­sä. 簡単だ。

Kuva: Kuvakaappaus

Kirjoitin vuonna 2013 ohjeen japanin kirjoittamiseen Anthyn avulla Debianin Wheezy-version mukana tulevalle Gnomelle. Tänä keväänä Debianista julkaistiin uusi, Jessie-koodiniminen, 8.0-versio, ja samalla myös Gnome-työpöytäympäristö päivittyi 3.14-versioon.

Uudessa Gnomessa syöttötavan valitseminen tapahtuu hieman eri tavalla, joten näin tarpeelliseksi saattaa ohjeeni ajan tasalle. Tämä ohje on hieman aikasempaa tiiviimpi − osittain siksi, että Anthyn viritteleminen on nyt aiempaa helpompaa.

Jatka lukemista >>

Pirullisen helppo palvelunestohyökkäys

Posted on4 Comments

Vii­me päi­vi­nä on uu­ti­soi­tu pal­ve­lun­es­to­hyök­käyk­sis­tä niin suo­ma­lai­sia verk­ko­pank­ke­ja kuin iso­ja pe­li­pal­ve­lu­ja vas­taan. DDoS on help­po ja hal­pa hyök­kää­jäl­le, mut­ta vai­kea pa­la uh­ril­le.Kuva: felixtriller.de: Networking Switch. c b 2.0

Jouluna monet yrittivät päästä uudella Sonyn tai Microsoftin valmistamalla pelikonsolillaan pelaamaan Internetissä, mutta Lizard Squad -niminen joukko oli tehnyt yhdistämisen mahdottomaksi. Lizard Squadin käyttämää, teknisesti varsin simppeliä, kikkaa kutsutaan hajautetuksi palvelunestohyökkäykseksi (Distributed Denial of Service, DDoS). Samanlaisten hyökkäysten kohteena ovat viime päivinä olleet myös monet suomalaisten käyttämät verkkopankit, viimeisimpänä Danske Bank1.

Palvelunestohyökkäys on onnistuessaan varsin näkyvä, sillä se nimensä mukaisesti estää pääsyn johonkin verkkopalveluun, kuten verkkopankkiin, sen oikeilta käyttäjiltä. Toisin kuin iltapäivälehdissä maalaillaan, viime päivien hyökkäysten takaa tuskin löytyy ammattirikollisia saatikka valtiollisia toimijoita. Näyttävyydestään huolimatta suurienkin verkkopalvelujen kaataminen onnistuu yksittäiseltä harrastelijaltakin.

Jatka lukemista >>

Mennyttä ja tulevaa, osa 2014

Posted on1 Comment

Vuo­si 2014 on ol­lut mi­nul­le ko­ke­mus­ri­kas, ja IT-maa­il­mas­sa­kin on eh­ti­nyt ta­pah­tua kai­ken­lais­ta. Saa­pa näh­dä, mi­tä ensi vuo­si tuo tul­les­saan.Kuva: Billy Idle: Aurora Borealis. c ba 2.0

Jälleen alkaa yksi vuosi olla lopuillaan ja uusi alkamassa. Ennen uuden kalenterin ripustamista seinälle on totuttuun tapaan (10, 11, 12, 13) aika käydä läpi kuluneen vuoden tapahtumia.

Minulle itselleni vuosi on ollut varsin värikäs ja kiireinenkin, ja harmikseni olen ehtinyt julkaista vain viisitoista postausta. Monista muistakin aiheista olisi tehnyt mieleni kertoa, mutta artikkelit ovat syystä tai toisesta päätyneet korkeintaan luonnosvaiheeseen. On tosin sanottava, että itselleni asettama kirjoitusten laatuvaatimus on myös koventunut.

Keväällä kirjoitin muun muassa .fi-verkkotunnuksen hankkimisen vaikeutumisesta ja Elisa Viihteen kaltaisten nettitallennuspalvelujen vaikeasta tulevaisuudesta. Oman elämäni osalta vuoden suurimmat tapahtumat sattuivat kesälle: muutin ensinnäkin Keljonkankaalta Keltinmäelle, mikä tiesi muiden pulmien lisäksi nettiongelmia. Elokuussa suuntasin pariksi viikoksi kauas Japaniin, ja purin näkemääni blogipostauksen muotoon.

Syksyllä hämmästelin ES Clickerin suosiota ja kirjoitin yllättävän kovaan suosioon nousseen hämmästelyni yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tulevaisuudesta1. Muutaman ohjeartikkelinkin ehdin kirjoitella.

Jatka lukemista >>

Katoaako kasettimaksu vai tuleeko tuplalasku?

Posted on4 Comments

Val­tion en­si vuo­den bud­jet­tiin ol­laan va­raa­mas­sa 12 M€ mak­set­ta­vak­si to-jär­jes­töil­le yk­si­tyi­ses­tä ko­pioin­nis­ta. Mut­ta mah­taa­ko tä­mä kor­va­ta vi­ha­tun ka­set­ti­mak­sun?Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Suomen tunnetuimpiin lukeutuva it-asiantuntija Petteri Järvinen kertoo tänään blogissaan, että monien vihaama yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu, eli nk. kasettimaksu, olisi poistumassa. Järvisen mukaan rahat otettaisiin ensi vuodesta alkaen valtion budjetista, tehden valtion ensi vuoden menoista 12 miljoonaa euroa pulskemman.

Aluksi ajatus näytti omissa silmissäni hiukan oudolta, sillä hyvitysmaksumallin muutoksista ei ole julkisuudessa juuri keskusteltu, muista tekijänoikeusasioista (mm. Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite ja kaapelioperaattorien must-carry-maksut) kylläkin. Järvinenkin yllättyi asiasta:

Nyt, aivan puskista ja ilman ennakkovaroitusta, tulee tieto maksun
poistamisesta. [–] Asia on niin uusi, ettei hyvitysmaksun
virallinen sivusto tiedä siitä mitään. Asiasta ei liioin ole mainintaa OKM:n omalla sivulla. Outoa.

Jatka lukemista >>

ES Clicker ja Suomi-pelien tulevaisuus

Posted onLeave a comment

15-vuo­ti­aan ke­hit­tä­mä simp­pe­li ener­gia­juo­ma­tölk­ki­pe­li on hur­jas­sa suo­sios­sa. Ky­se­lin ke­hit­tä­jän aja­tuk­sia ja hei­tin se­kaan hiu­kan omi­ani.Kuva: Kuvakaappaus Google Playstä

Vaikka Roviolla onkin juuri nyt hiukan vaikeaa, peliala kasvaa Suomessa vauhdilla. Neogamesin arvion mukaan pelialan ydinliikevaihto oli viime vuonna 800 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 oli vain kolmannes siitä. Talouselämän kesällä tekemässä selvityksessä alan suurimpiin yrityksiin lukeutuvat mainittu Rovio, Supercell, Remedy ja RedLynx.

Kun viikolla vilkaisin tabletillani Google Playn suosituimpien sovellusten listaa, ei listan ensimmäinen peli ollut yhdenkään edellä mainituista tuottama. Pelien kärkisijaa piteli Eppo-nimisen kehittäjän ES Clicker -peli, jossa napsutellaan energiajuomatölkkiä ja hankitaan päivityksiä, joiden avulla pistemäärää voi kasvattaa entisestään. Kirjoitushetkellä tämä varsin simppelin oloinen peli on ladattu yli kymmeneentuhanteen Android-laitteeseen, ja sovelluksen reilut 1300 arvostelijaa ovat antaneet sille keskimäärin neljä tähteä viidestä.

Pelin suosio tuntuu ainakin omaan päähäni hiukan kummalliselta. Kysyin pelin kehittäjältä, yksittäiseltä yhdeksäsluokkalaiselta pojalta, asiasta. Jatka lukemista >>