Jaunty Eee 701:ssä

Lähdinpä asentamaan Jauntyä (eli 9.04-versiota Ubuntusta) miniläppäriini (Asus Eee 701 4G). Heti alkuun sain tutustua Busybox-kehotteeseen ilman mitään virheviestejä, mikä on tilanne johon normaalin käyttäjän ei pitäisi koskaan törmätä. Googlettamalla selvisi kuitenkin erään Ubuntu-foorumilaisen epämääräinen, mutta toimiva workaround:

On the menu screen, I pressed f6 to configure the kernel mode line and removed splash, quiet, persistent, and the one about using cdrom/usb.

Not sure which one fixed it, but it booted up fine after that.

Latautuminen onnistui kun siis painamalla F6 ja Esc pääsin muuttamaan optiorivin muodosta
noprompt cdrom-detect/try-usb=true persistent file=/cdrom/preseed/ubuntu.seed initrd=/casper/initrd.gz quiet splash —
muotoon
noprompt file=/cdrom/preseed/ubuntu.seed initrd=/casper/initrd.gz —
Siltikin käynnistyminen USB-muistilta kesti pienen ikuisuuden, mutta sen voin antaa anteeksi kun kyseessä on kertaluonteinen tapahtuma.

Itse Live-istunnon työpöydällä sitten vaikuttaakin toimivan kaikki: WLAN, web-kamera (joskaan en testannut sitä, mutta tunnistui ainakin), pikanäppäimet (Ne Fn:n takana olevat) ja virtanäppäin sekä valmiustila.

Laitan asennuksen rullaamaan nyt ja katsotaan mitä tuleman pitää.

Jaunty Jackalope – First Impressions

Päivitin – tai itse asiassa tein puhtaan asennuksen – hieman etuajassa Ubuntun tulevaan 9.04 -versioon nimeltään Jaunty Jackalope. Virallisestihan tämä versio julkaistaan vasta 23. päivä, mutta yleensä beetavaiheessa Ubuntut ovat jo hyvin valmista kauraa.

Suuria muutoksia ei ole tullut, eikä normaali käyttäjä välttämättä huomaa eroa kirjautumisikkunan vaihtumisen lisäksi. En pistä mitenkään pahakseni, että mikään ei ole muuttunut dramaattisesti, vaikkakin eräs tietty vika käyttöä on vaivannut.

Jostain syystä oikean resoluution (1152×864) ja ennen kaikkea virkistystaajuuden (75Hz) asettaminen ja käytössä pitäminen näyttää olevan jokseenkin tuskaista. Aina silloin tällöin virkistystaajuus tipahtaa 60:een hertsiin, mistä silmäni eivät varsinaisesti tykkää. Jostain syystä Gnomen näytöntarkkuus löytää kaksi näyttöä, vaikka vain yhden onnistun itse löytämään koneen edestä. Jotta saisin oikean virkistystaajuuden käyttöön, pitää ensin poistaa näyttöjen peilaus, siirtää tuntematon näyttö oman näyttöni vasemmalle puolelle, hyväksyä asetukset, katsoa hämärää suttua 10 sekuntia jonka jälkeen näytöntarkkuustyökalu ”palauttaa” 75-hertsisen kuvan takaisin. Helppoa ja yksinkertaista, ja lisäksi tämä pitää toistaa joka kirjautumiskerran kanssa.

Plussaa täytyy antaa kuitenkin vihdoin mukaan heitetystä OpenOffice.org:n 3.0-versiosta, se on sekä visuaalisesti hienompi että omasta mielestäni toimivampi ja nopeampi.

Järki ja oikeus voitti: vaalit uusiksi

Korkein hallinto-oikeus totesi IT-viikon uutisen mukaan määrännyt uudet kunnallisvaalit pidettäväksi sähköisen äänestyksen pilotointikunnissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä, sillä äänestyksessä oli virheitä:

KHO:n mukaan kotiin lähetetyssä, vaalien ilmoituskortin liitteenä olleessa sähköisen äänestyksen sanallisessa ohjeessa oli puutteita. Myös äänestysjärjestelmässä oli KHO:n mukaan toimintovirhe.

Luultavasti tämä aiheuttaa paljon keskustelua, ja yt-neuvotteluja käyvälle Tiedolle (entinen TietoEnator) järjestelmän laittomaksi toteaminen ei ainakaan hyvää mainosta ole.

Jotenkin silti ihmeellistä, että tämä asia ratkaistiin järjen – eikä siis rahan ja käytännöllisyyden – ehdoilla. Tällaista ei ole Suomessa nähty sitten 90-luvun.

Miksi suojaamattoman WLAN:in käyttö pitäisi sallia

Oikeuden päätöksen mukaan on laitonta käyttää ”naapurin wlania” eli suojaamatonta langatonta verkkoa, joka sattuu kuulumaan omalle käyttöalueelle. Ymmärrän, että suojatun WLAN:in käyttö ilman lupaa pitäisi kieltää, mutta suojaamattoman yhteyden käytön kieltäminen ei vain omaan maalaisjärkeeni mahdu. Kerronpa vertauskuvallisesti, mitä tapahtuu.

A. Suojattu WLAN:

  1. Aapeli ei pääse Bertan pihaan, sillä portti on lukossa. Toki portin yli pääsisi, mutta se ei olisi hirveän laillista toimintaa enää. (Salattu yhteys)

B. Suojaamaton WLAN:

  1. Aapeli menee Bertan pihan – jota tässä yhteydessä siis ei ole aidattu – kautta Bertan talon ovelle (aloittaa yhdistämisen WLAN-verkkoon) ja koputtaa (lähettää DHCP-kyselyn).
  2. Bertta vastaa ”Sisään” (vastaa DHCP-kyselyyn verkon tiedoilla).
  3. Aapeli avaa oven ja menee sisään (ottaa verkon asetukset käyttöön).
  4. Keijo Keskusrikospoliisi tulee ja pidättää Aapelin sanoin ”Sinun olisi pitänyt tietää, että Bertta vastaa koputuksiin aina ’Sisään’, vaikka ei vieraita haluaisikaan. Tästä tuli nyt POLIISIASIA!”
  5. Aapeli istuu seuraavat 20 vuotta vankilassa miettimässä ”Mikä hel*etti tässä yhteiskunnassa on vikana?”.

Viikko Confickerin totaaliaktivoitumiseen

It-viikko uutisoi tänään, että F-Securen Mikko Hyppösen mukaan tämän vuoden Windows-hittituotteen, Conficker-madon, aprillipäivänä (ke 1.4.) tapahtuvan aktivoitumisen vaikutuksia on vaikea arvioida.

Kun mato on saastuttanut koneita laajalti ympäri maailmaa, on saavutettu laskentateho ja Internet-kaistanleveys melko massiivinen, ja kun tuollaisia voimia halutaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin, voi jokainen itse arvella millaista tuhoa sillä voidaan saada aikaan.

Mutta miksi aktivoida mato tiettyyn aikaan? Aivan kuin taustalla olisi jotain ennennäkemätöntä, ehkäpä jokin uudenlainen ennalta-arvaamaton hyökkäystaktiikka. Tähän kysymykseen saamme vastauksen varmasti viikon päästä.

Conficker-madolta suojautuminen on hyvin yksinkertaista, sillä mm. Ubuntu Linuxiin ei tuo(kaan) virus tartu. Nyt siis on hyvä aika pelata varman päälle ja lisäksi panostaa tulevaisuuteen: Linuxia lataukseen.