HTC Dream houkuttaa

Viime aikoina on mieleni tehnyt Android-puhelinta, ja koska tarjonta sillä saralla on jokseenkin suppeaa, vaikuttaisi lupaavimmalta vaihtoehdolta HTC:n Dream Android-kehittäjäversiona, sillä sitä ei ole SIM-lukittu eikä sen firmwaren päivitys vaadi digitaalista allekirjoitusta. Näin ollen se olisi varsin hyvin muokattavissa.

Ominaisuuksia luurista löytyy mm. seuraavat (lähde: HTC):

  • Muistia 256M ROM, 128M RAM
  • Paino 158 grammaa, mitat: 11,77 cm × 5,58 cm × 1,71 cm
  • 3,2 ” kosketusnäyttö (tukee raudan puolesta multitouchia, Androidissa disabloituna), 320×480 pikseliä
  • HSDPA, GPRS, EDGE, Bluetooth 2.0, WLAN (802.11b/g)
  • Ohjaussauva ja 5-rivinen QWERTY-näppäimistö liukukannen alla
  • GPS, digitaalikompassi, liikesensorit
  • 3,2 megapikselin digikamera automaattisella tarkennuksella
  • Toistaa mm: AAC(+), AMR, MIDI, MP3, WMA, WMV, MPEG4, OGG
  • Muistikorttipaikka MicroSD:lle (SDHC?)

Rahaahan tuollainen vaatisi: Puhelin itsessään maksaisi 399 dollaria (n. 310 euroa) ja Android-kehittäjäksi rekisteröityminen – joka vaaditaan kehittäjäversion ostamiseksi – maksaa 15 dollaria (n. 11,50 euroa), eli hieman reilut 320 euroa tulisi maksettavaksi, mikä on mielestäni varsin kohtuullinen saatuun pakettiin nähden. Ongelmaksi tuollaisen hankkimiseen muodostuukin se, että puhelin on ostettava Google Checkoutin kautta, joka hyväksyy ainoastaan luottokortit maksuvälineinä.

Puhelin pitäisi siis melkein ostaa käytettynä jostain, mikä taas lisää riskejä kaupantekoon. Eikä maksaminen ilman luottokorttia tai PayPal-tiliä silloinkaan ihan mutkatonta ole.

Konqueror paras, Safarin sukulainen huonoin

Testasin neljää erimoottorista selainta Futuresoftin uudella Peacekeeper-testillä ja standardeja testaavalla Acid3-testillä. Testien antamat pistemäärät on vain laskettu yhteen, eikä näin siis ihmeellisempiä painotuksia ole tehty. Versiot ovat ensimmäiset käteen sattuneet (Ubuntun pakettivarastoista, paitsi Opera, joka on Operan sivuilta ladattu).

Testi on tehty Ubuntu Linux 8.10:llä (Intrepid Ibex) tietokoneella, jossa on AMD Athlon XP 1900+ -suoritin ja 512 Mt muistia. Jos jokin olennainen selain tai moottori jäi mielestäsi testaamatta, kerro siitä vaikkapa kommenteissa.

1. Konqueror 4.2.0 (KHTML)

  • Acid3-pisteet: 83
  • Peacemaker-pisteet: 159
  • Yhteensä: 242

2. Opera 9.64 (Opera)

  • Acid3-pisteet: 83
  • Peacemaker-pisteet: 156
  • Yhteensä: 239

3. Firefox 3.0.7 (Gecko)

  • Acid3-pisteet: 71
  • Peacemaker-pisteet: 139
  • Yhteensä: 210

4. Arora 0.3 (QtWebKit)

  • Acid3-pisteet: 41
  • Peacemaker-pisteet: 93
  • Yhteensä: 134

Yllättävää oli, ettei Opera ole Konqueroria kuin kolme pistettä huonompi. Lisäksi Aroran huonompi tulos saattaa johtua siitä, ettei se ole vielä kovin kehittynyt selain, joskin ihan käytettävä sellaisenaan.

En kuitenkaan ole Firefoxista vaihtamassa vielä mihinkään, sillä arvostan selaimessa muutakin kuin nopeutta ja standardien noudattamista (vaikka nekin ovat tärkeitä), mutta Konquerorin käyttämistä vakituisena selaimena voisi joskus kokeilla.

Nikki jäi syytteettä

IT-viikon uutisen mukaan valtakunnansyyttäjänvirasto jätti syyttämättä Matti Nikkiä liittyen hänen lapsiporno.info -sivustoonsa. Kyseessä on suurehko voitto Nikille ja hänen kritiikilleen Suomen nettisensuuria kohtaan.

Luultavasti KRP:llä ei enää riitä into pitää sivustoa estolistalla, vaikkakin vielä tällä hetkellä se estettynä on. Mielenkiintoista onkin, miten tilanne tulee kehittymään jatkossa. Matti Nikki kirjoittaa seuraavaa sivustollaan:

Mikäli syytettä ei tulisikaan, mitä kävisi estotoimille? Syyttämättäjättäminen todennäköisesti vaikuttaisi myös oikeusasiamiehen päätökseen koskien poliisin toimintaa, ja mahdollisesti myös rikosepäilyihin liittyen listan ylläpitoon.

Niin. Lähipäivinä (no ok, suomalaisen byrokratian tuntien lähiviikkoina ja -kuukausina) tullaan varmasti näkemään varsin mielenkiintoisia käänteitä ja kannanottoja. Toivoa sopii, että ne ylittäisivät uutiskynnyksen ja suomalaiset havahtuisivat yhä olemassaolevaan epäkohtaan.

Aika on sikäli erinomainen, että Suomessakin mietitään sensuurin laajentamista ”ei-toivottuun” materiaaliin, kuten nettipokeriin ja BitTorrent -trackereihin. Mutta nyt voimme vain odottaa tämän tarinan jatkoa ja toivottavasti loppuakin.

Lex Nokia: Game over

Olisiko hienoa asua maassa, jossa kansalaisten oikeudet ovat turvattu perustuslailla? On varmasti niin, että monille ulkomaalaisille turisteille ja ehkä joillekin suomalaisillekin tulee Suomi mieleen kansalaisoikeuksien tyyssijana, mutta minä olen menettänyt luottamukseni suomalaiseen järjestelmään – ainakin toistaiseksi, paremman näytön puuttuessa.

Eduskunta hyväksyi tänään lain, joka myös Lex Nokiana tunnetaan (asiasta uutisoi mm. IT-viikko) äänin 96-56. Lakia vastustivat kiivaimmin Perussuomalaiset, SDP ja Vasemmistoliitto, joista yksikään ei ”Jaa”-ääntä käyttänyt. Vastaavasti Keskustan, Kokoomuksen ja RKP:n yhtenäinen linja ei rakoillut yhtään, kaikki paikallaolijat hyväksyivät ilomielin lain.

Vihreillä ja Kristillisdemokraateilla ei tuollaista yhtenäistä linjaa ollut, mutta molemmissa puolueissa ei:tä äänesti vähemmistö.

Poissaolijoita oli paljon, kaikkiaan 24% kaikista edustajista. Vihreistä poissa oli 43% ja RKP:stä 30%. Tunnollisimmin paikalle hipsivät keskustalaiset äänestämään jaa, ja vasemmistoliittolaiset äänestämään ei (poissa 18%).

Jänniä pylväsdiagrammeja tein kaksi, jokainen vetäköön niistä omat johtopäätöksensä:
Suhteellinen äänestyskäyttäytyminen puolueittain (PNG, 167,3 kt)
Äänet valintakohtaisesti puolueittain (PNG, 120,4 kt)

Nyt kun laki on käytännössä (presidentin allekirjoitusta vaille) hyväksytty – kaikista vastalauseista huolimatta – lienee aiheellista kysyä, kenen intressejä kansanedustajat ajavat? Kansaa heistä suurin osa ei edusta.

Ikävä tosiasia on se, että Suomessa vallassa ovat elitistit, jotka ovat kuuroutuneet ”rahvaan” huudoille, vaikka nimellisesti heidän juuri sitä pitäisi tehdä. Itse en tällaista tilannetta voi sietää, sillä se on omien etujeni, ja enemmistön etujen myös, vastainen kaikin puolin. Luokkayhteiskuntaa on Suomen historiassa jo kokeiltu, ja tasa-arvoisuutta arvostetaan käsittääkseni enemmän. Miksi siis palata takaisin huonoihin aikoihin?

Tilanne voitaisiin ratkaista nk. raa’alla voimalla, ellei suomalainen kansa olisi niin laiskistunut ja tottunut leipäänsä ja sirkushuveihinsa, ettei viitsi tehdä asialle mitään. Valitettavasti tilanne on tällä hetkellä tämä, joten toiseksi ratkaisuksi jää jaloilla äänestäminen: maastamuutto.

Itse olen jo pidemmän aikaa punninnut potentiaalisia maita tulevaa kansalaisuuttani varten, sillä Suomen nykytilanne ei houkuttele yhtään jäämään. Ehdotuksia saa laittaa vaikka kommentteihin 😉

Mutta summa summarum: ”Suomi on paska maa, täällä on kaikki ihan perseestä”.

Ubuntu-kuppi: First Impressions

Ubuntu-kahvikuppini tuli yllättävän nopeasti, ja jo torstaina hain sen postista. Paketointi ainakin oli asianmukaista, kuppia suojasi muovipakkauksen sisällä tiivis styrox-kuori.

Kuppi on normaalin kahvikupin kokoinen, ja kahvasta saa ihan tukevan otteen kiinni. Ainoa huolenaihe oli posliinin ohuus, joten kovaa pudottelua se tuskin kestää. Kuppi on muuten lähes tasapohjainen.

Halpaa hupiahan kupin hankinta ei ollut, mutta näkisin että 15 euroa siitä, että saa juoda kahvia tyylikkäästä Ubuntu-kupista ja siitä, että Canonicalkin jonkin euron siitä sai, on mielestäni ihan järkevyyden rajojen sisällä.