Tekijä: Riku Eskelinen

Keno-arvonta 25.2.

Posted onLeave a comment

Katselin keskiviikkoiltana Neloselta Kenon arvontaa, kun olin kuullut että se tehdään nykyään ihan omalla arvontakoneellaan. Kuitenkin lähetyksen alussa juontaja totesi, ettei numeroita saatu arvottua arvontakoneella, mutta silti jotkin arvotut numerot ruutuun ilmestyivät. Mistä siis oli kysymys? Otin yhteyttä Veikkaukseen ja heidän asiakaspalvelunsa totesi seuraavaa:

Keskiviikkoillan kenoarvonnassa (krs 9/09) ei pallokonetta voitu käyttää, koska tiukasta aikataulusta johtuen ei koneella ehditty suorittamaan onnistuneesti koearvontaa ennen suoraa lähetystä. Siksi valvoja päätyi suorittamaan käsiarvonnan ja Kenon numerot näytettiin grafiikkana ruudussa. Päätöksen arvontatavasta tekee aina virallinen valvoja, ei Veikkaus.

Lisäksi myöhemmässä viestissä asiakaspalvelu kertoi:

Mainittakoon vielä, että valvojan valitsema arvontatapa perustui Kenon sääntöihin. Poiminta Kenon säännöistä kohdasta 21.

21. Jos arvontaa ei voida toteuttaa arvontalaitteistolla, se suoritetaan virallisten valvojien valvonnassa käsin nostoarvontana.

Joten ihan laillisesti kaikki meni, vaikka hieman arveluttavasti asia ilmaistiinkin. Hieman itseäni mietityttää tuo ”tiukka aikataulu”, joka ilmeisesti esti koneen käytön. Olikohan kenokoneessa jotain vikaa vai tuliko joku myöhässä? Ehkäpä on parempi, ettei kaikkea tiedetä.

EU pakottamassa selainvaihtoehtoja Windowsiin

Posted onLeave a comment

EurActiv.com -sivuston artikkelin mukaan Euroopan komissio antoi amerikkalaiselle ohjelmistojätti Microsoftille aikaa maaliskuun puoleenväliin vastata komission suunnitelmaan pakottaa Microsoft tarjoamaan vaihtoehtoja oletusselaimeksi Internet Explorerin rinnalle Windows-käyttöjärjestelmässä.

Tilanne kuulostaa kyllä lupaavalta, mutta Microsoft joutuu kovan paikan eteen tätä ongelmaa selvittäessään. Ensinnäkin Microsoftin pitää kehittää järjestelmänsä sellaiseksi, että se toimii myös ilman Internet Explorer -selainta. Monet Windows-toiminnot, kuten Windows Update, eivät toimi kuin IE:llä, joten myös niissä on parannettavaa.

Suurin ongelma syntyy siitä, kun käyttäjälle pitäisi tarjota mahdollisuus valita haluamansa selain käyttöön. Millä käyttäjä lataa selaimen jos yhtään selainta ei tule mukana? Tällöin Microsoftin tai OEM-valmistajien pitäisi kehittää jonkinlainen valintajärjestelmä, joka mahdollistaisi halutun selaimen asentamisen käyttöjärjestelmään. Mutta mitkä selaimet pitäisi mukaan pakettiin änkeä? Ne jotka maksavat Microsoftille mukaanpääsystä? Suosituimmat? Kuka oikeastaan edes saa päättää alun selainvalikoimasta?

Toisaalta OEM-valmistajat voisivat änkeä pakettiin myös oman selaimensa, jolloin selainmerkkinat olisivat täynnä Dell Browsereita ja HP Browsereita (eli IE uudelleenbrändättynä) eikä kukaan voita mitään. Käyttäjä sen sijaan menee sekaisin ja web-ylläpitäjillä riittää työsarkaa niiden miljoonan IE7-kopion tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi.

Tätä probleemaa saavat Redmondin dataleuat ja insinöörit mietiskellä, ja on mielenkiintoista nähdä, miten tämä ongelma ratkaistaan. Toivottavasti Firefox (ja muut) saavat vihdoin reilun aseman teknisesti surkeaan Internet Explorer -oletusselaimeen.

Ubuntu-kahvia tulossa

Posted onLeave a comment

Kun kerrankin elämässä minulla oli joutorahaa, päätin suunnata kohti Canonicalin(ENWP) (Ubuntun sponsorin) verkkokauppaa. Siellähän on vaikka mitä jänn[Kuva kahvimukeista]ää, mutta koska joutorahaa ei ollut kuin parisenkymppiä, päädyin tällä kertaa tilaamaan vain Ubuntu-kahvimukin (kuva oikealla, lähde Canonical Store). Hintaa moisella tuotteella (arvon­lisä­veroineen) on 4,98 €, joten jonkin verran Ubuntu-logosta saakin maksaa.

Toisaalta ostinkin kahvikuppini lähinnä kannatusmielessä, sillä uskoisin että Merchandise Mania (palvelun toteuttaja) jonkin verran tilittää myös Canonicalille, mikä taas on rahaa Ubuntun kehitykseen. Joten tavallaan kaikki voittavat.

Postitus tuotteelleni olikin kalliimpi kuin itse kuppi, vaikkakin valitsin 15 senttiä kalliimman (ja huomattavasti nopeamman) lentopostilähetysvaihtoehdon. Tällaisen ”kuitin” sain sähköpostiini tilauksen jälkeen:

Canonical Store
——————————————————
Order Number: 13971
Date Ordered: Monday 23 February, 2009

Products
——————————————————
1 x Ubuntu Drinking Mug (UBN00080) = € 5.73
——————————————————
Sub-Total: € 5.73
Registered Air Mail (Shipping to FI : 0.35 kg(s)): € 8.75
Total: € 14.49

Kun ryhdyin maksamaan tuotetta Visa Electronillani (palvelu on Verified by Visa), palvelu jostain syystä kieltäytyi sallimasta maksua euroissa, vaan ainoa hyväksytty valuutta oli punta. Noh, ei se mitään, maksetaan puntina sitten, rahaahan sekin on.

Syötin kiltisti pankkikortin numeroa, turvanumeroa (turvanumero on se 3-numeroinen numerosarja allekirjoituksen vieressä kortin kääntöpuolella) ja vanhenemiskuukautta, ja valitsin jatka. Tässä vaiheessa koko systeemi räjähti, enkä päässyt edes vahvistamaan maksamista, sillä palvelun mukaan kortinmyöntäjä ei salli korttiostoksia.

Pienen tutkimisen jälkeen Nordean verkkopankissa (käytin siis Nordean korttia) sain muutettua verkkokorttimaksut päälle, ja pääsin maksamaankin tuotteen. Nyt odottelen innolla viidentoista euron kahvikuppiani.

EU:lta lisää järjettömyyttä musiikin suoja-aikaan

Posted on2 Comments

IT-viikko uutisoi tänään että EU-parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta on hyväksynyt äänitteiden, eli musiikin, tekijänoikeuksien suoja-ajan nostamisen 50 vuodesta 95 vuoteen. Vaikka jutulla onkin vastustajansa, ei niin äänekästä kuluttajien oikeuksien puolustajaa taida löytyä, joka pystyisi tässä vaiheessa viheltämään pelin poikki.

Olen aiemmin blogissani väläytellyt ideaa 10 tai jopa 5 vuoden suoja-ajasta, enkä edelleenkään näe sitä mitenkään innovatiivisuutta rajoittavana. On lähinnä naurettavaa kasvattaa musiikin suoja-aikaa sitä mukaa kuin levytetty musiikki uhkaa tulla vapautetuksi tekijänoikeuksista. Uskon, että taas 40 vuoden päästä harkitaan 200 vuoden suojaa, ettei artisti vain pääse kärsimään.

Totuus on vain se, että hyvin harva populäärimusiikkia tuottava artisti pyörii kuvioissa edes sitä viittä vuotta, puhumattakaan kymmenestä. Toki muutavia ”eläviä legendoja” mahtuu joukkoon mukaan, mutta heidänkin 5-10 vuotta vanhat kappaleensa ovat varmastikin maksaneet itsensä jo takaisin.

En luonnollisestikaan halua ketään rikokseen yllyttää, mutta mielestäni kansalaistottelemattomuus on toisinaan hyvästä. Etenkin silloin, kun EU-setien ja Rahan keskinäiset sopimukset alkavat mennä överiksi.

Lanien jälkeen

Posted onLeave a comment

Nyt nukkumisen jälkeen voi olla hyvä lähteä pohdiskelemaan Luulan 3:n sisältöä.

Verkkojen kanssa oli melkoista ongelmaa, kun Ciscon kytkimet eivät suostuneet ketjuttumaan. Loppujen lopuksi kaikki kolme kytkintä kytkettiin neljänteen muun valmistajan kytkimeen. Verkko veti kyllä ihan asiallisesti, mutta alun IP-ristiriidat kytkinten hallintapaneelien ja lanien palvelimien kanssa veivät hyvin aikaa, ja verkko saatiinkin kunnolla toimimaan vasta kaksi tuntia tapahtuman jälkeen. Videotykkikonetta ei saatu eikä ehditty konfiguroitua lainkaan, joten muuten hyvällä videotykillä rullasi koko tapahtuman ajan irssi. Ei sekään loppujenlopuksi mikään huono ratkaisu ollut.

Kolmannen kytkimen kanssa oli mielenkiintoista, kun vaikutti, että siltä ei yksikään päässyt verkkoon. Syyksi paljastui lopulta rikkinäinen verkkojohto, jonka toisen pään klipsi oli irronnut eikä verkkojohto näin enää pysynyt kunnolla kiinni paikassa.

Palvelimet toimivat olosuhteisiin nähden hyvin, joskin yhtä palvelinta sai jonkin kerran uudelleenkäynnistää. Yllättäen sadan megabitin verkkolaitteisto riitti, eikä palvelinten verkkorajapinnat tukkeutuneet.

Tapahtumaa lähdettiin ajamaan alas huomattavan aikaisin, noin aamuseitsemältä. Valmiita olimme siinä kymmenen pintaan, joten ehkä ihan hyvä, että pakkailu aloitettiin hyvissä ajoin.

Katastrofin tunnusmerkit siis olivat ilmassa, mutta hyvin tuo tapahtuma sitten saatiin kuitenkin vedettyä läpi, ja oli ihan mukavaa mennä kotiin nukkumaan hetkeksi aikaa. Energiajuomaa muuten ei kannata juoda hirveän montaa tölkkiä, tulee paha olo.