Saako tästä edes puhua?

Joi­ta­kin mus­li­me­ja vi­has­tut­ta­nut trai­le­ri In­no­cence of Mus­lims -vi­de­os­ta on ke­rän­nyt lä­hes 4 mil­joo­naa kat­se­lu­ker­taa ja ka­sa­päin dis­like-ää­niä. Va­li­tet­ta­vas­ti reak­tiot ei­vät ole jää­neet You­tuben peuk­ku­jen pai­ne­luun.
Kuva: Kuvakaappaus elokuvan Youtube-trailerista.

Jo jonkin aikaa arabimaissa on pidetty kovaa äläkkää Innocence of Muslims -elokuvasta, jonka Youtubessa jaellussa trailerissa pilkataan islamin profeetta Muhammadia niin, että joku voisi vetää herneen nenäänsä. Ja vähän enemmänkin – tähän mennessä kahakoissa on saanut surmansa 39, ja loukkaantuneitakin on yli 400 (Wikipedian mukaan).

Ajattelin antaa alkukuohahduksen laantua, ennen kuin lähden asiaa käsittelemään, sillä muuten tulee helposti provosoiduttua ja provosoitua. Kun nyt pöly alkaa vähitellen laskeutua, on asiaa helpompi ja turvallisempikin käsitellä sananvapauden näkökulmasta.

On ihan ymmärrettävää, että ihminen loukkaantuu ja suuttuu, kun jotain hänen pyhänä pitämäänsä ruvetaan pilkkaamaan. On kuitenkin käsittämätöntä, minkälaiset mittasuhteet tällainen amatööritasoinen video on saanut. Kun ihmisiä kuolee ja loukkaantuu, on jollakulla varmasti lähtenyt mopo käsistä: väkivalta ja vihanpito tiettyjä kansalaisia tai kokonaisia valtioita kohtaan ei ole ensinnäkään missään suhteessa aiheutettuun mielipahaan nähden, olkoonkin että Muhammed on muslimeille nk. ”iso juttu”. Toisekseen tällainen ”länsimaat on perseestä, koska Muhammedia pilkkaava video” -ajattelu on epäloogista, onhan taustalla salanimellä esiintyvä yksittäinen ohjaaja.

En sano, etteikö muslimeilla olisi täysi oikeus pahoittaa mielensä – kuten sanottu, suuttuminen on aivan hyväksyttävä reaktio. Sen sijaan se tapa, millä jotkut tätä ärtymystään purkavat, ei ole hyväksyttävää. Oikea tapa olisi vaikkapa kirjoitella kitkeriä blogipostauksia, tai painaa dislike-painiketta Youtube-videolle.

Jotkut vaativat myös länsimailta, käytännössä siis Yhdysvalloilta, anteeksipyyntöä videon aiheuttamasta mielipahasta. Tällaisissakin vaatimuksissa ollaan väärillä jäljillä: video ei varmasti1 edusta minkään maan virallista diplomaattista linjaa. On niinikään kohtuutonta vaatia videota poistettavaksi, koska siitä voi joku pahoittaa mielensä.

Sananvapaus on paitsi vapautta ilmaista sellaisia asioita, joista kaikki ovat samaa mieltä, myös vapautta ilmaista asioita, jotka aiheuttavat yksille nauru-, toisille itku- ja kolmansille raivokohtauksia. Jari Tervo kirjoitti osuvasti Ylen uutisblogissa:

Demokraattisisissa yhteiskunnissa vallitsee sananvapaus ja itsensä munaaminen on täysin sallittua.

Historia tuppaa toistamaan itseään, eikä tämäkään insidentti ollut ensimmäinen laatuaan: esimerkiksi Jyllands-Postenin Muhammad-pilapiirroskohu on varmasti monilla vielä hyvin muistissa. Valitettavasti on myös niin, että tällekin kohulle saadaan ennen pitkää seuraaja. Sitten taas sattuu ja tapahtuu, yleensä enemmän ensimmäistä.

Syynä valitettaviin tapahtumiin voidaan nähdä vaikkapa arabi- ja länsimaiden erot ajattelun- ja ilmaisunvapaudessa: siinä missä me suomalaiset voimme julistaa ajatuksiamme lähes vapaasti, ei monissa arabimaissa moisia etuoikeuksia ole. Siksi rajatun ajattelun maassa asuvan voi olla vaikea ymmärtää, että länsimaissa kuka tahansa saa tehdä itsestään pellen halutessaan ilman valtion tukea.

Vaikka kehitystä on tapahtunut, on vielä paljon tehtävää sen eteen, että kaikkialla maailmassa yksilöllä olisi edes välttävä oikeus puhua suunsa puhtaaksi aatteistaan tai mielikuvituksensa likaisuudesta huolimatta. Uskoisin tällaisen edistyksen olevan kaikki, mitä levottomuuksien välttämiseen tarvittaisiin.

Vaikka monilla Keski-Idän mailla onkin vielä paljon matkaa sananvapauteen, ei meillä länsimaissakaan aina oikeaan suuntaan mennä. Esimerkiksi Ranskassa mielen osoittaminen Innocence of Muslims -videota vastaan on kielletty (Iltalehti). Juuri ajatuksien tukahduttaminen johtaa erilaisiin ääri-ilmiöihin, joten rauhalliseen mielensä osoittamiseen pitäisi päinvastoin kannustaa.

Kaikesta huolimatta jaksan uskoa, että pääsen näkemään sen päivän, kun Muhammedin julkinen pilkkaaminen ei johda kenenkään loukkaantumiseen kuin korkeintaan henkisellä tasolla.

Disclaimer: Ymmärrän varsin hyvin, että väkivaltaisuuksiin ryhtyneet henkilöt ovat vain marginaalinen osuus koko maailman muslimiväestöstä, ja että suurin osa muslimeista osaa käyttäytyä. Jos kuvittelit minun tarkoittavan jotain muuta, olit väärässä. En tässä myöskään halua lähteä ruotimaan kenenkään henkilökohtaista uskoa, tai sitä miten kunkin pitäisi uskontoaan seuratakseen elää.
1) Ok, en ole fact-checkannut tätä, mutta vahva mutu väittää näin.

Näin suojaudut Java-aukolta

Oraclen Java 7:ssä ole­va auk­ko on va­ka­va, mut­ta oman ko­neen suo­jaa­mi­nen on help­poa.

Kuva: Java-logo/ Oracle

Viestintäviraston CERT-FI-viranomainen tiedotti eilen Sunin1 Oraclen Javan nollapäivähaavoittuvuudesta:

Java 7:n kaikki versiot sisältävät korjaamattoman haavoittuvuuden.
Haavoittuvuutta tiedetään käytetyn hyväksi kohdistetuissa hyökkäyksissä.
Koska korjausta ei ole, verkon käyttäjät voivat suojautua mahdollisilta
drive-by haittaohjelmatartunnoilta esimerkiksi poistamalla Javan
käytöstä selaimissaan.

Haavoittuvuus on varsin vakava: Java on asennettuna lähes kaikille koneille, eikä haavoittuvuuden hyväksikäyttö vaadi käyttäjän toimenpiteitä. Teoriassa siis Javan käyttäjät ovat jo voineet tietämättään saastuttaa koneensa.

Koska ohjelmistojätti Oracle ei ainakaan kirjoitushetkeen mennessä ole julkaissut korjauspäivitystä, ei aukkoa voi niin vain peittää. On olemassa kuitenkin ratkaisuja, joilla haavoittuvuuden vaikutusta omaan tietoturvaan voi rajoittaa. CERT-FI julkaisi varsin sekavan selityksen asiasta Facebook-sivullaan, joten tässä kirjoituksessa yritän kertoa asian hieman selkeämmin ja kuvien kera. Ohjeet ovat Windowsia tai Linuxia käyttäville Chrome-, Chromium-, Firefox- ja Opera-käyttäjille.

Päivitys 31.8.: Oracle on julkaissut haavoittuvuuden korjaavan päivityksen. Päivitetyn Java 7:n voi ladata Oraclen sivustolta.

Päivitys 1.9.: The Register kertoo, että tietoturvayhtiö Security Explorationsin mukaan Oraclen vasta julkaisemassa Java 7 Update 7 -päivityksessä on myös haavoittuvuus, joten suojautumistoimenpiteet ovat edelleen tarpeen, vaikka haavoittuvuutta ei vielä aktiivisesti hyväksikäytettäisikään.
Päivitys 1.2.2013: Tämä artikkeli saa kovasti Google-osumia! Koska kirjoitus on jo puolisen vuotta vanha, ja käsittelee jo korjattua aukkoa, täytyy ohjeita hieman soveltaa. Pääperiaatteet ovat kuitenkin samat. Saatan kirjoittaa jossain vaiheessa päivitetyn ohjeen, jolloin linkitän sen tästä kirjoituksesta.

Oletko vaarassa?

Vaikka maailmalla huudellaan, että kaikki tietokoneet olisivat yhtäkkiä vaarassa, ei tämä aivan pidä paikkaansa. Vain Oraclen ”virallinen” Java on haavoittuvainen, eikä esimerkiksi avoimen IcedTea-liitännäisen käyttäjien tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Aukko ei myöskään koske Oraclen Javan vanhemman 6-version käyttäjiä.

Jos et tiedä, mikä versio sinulla on käytössä, ota asiasta selvää:

  • Firefox: Vieraile Mozillan Tarkista liitännäisesi -sivulla. Jos luettelosta löytyy Java(TM) Platform SE 7 -alkuinen rivi, käytät haavoittuvaista Javaa, ja toimenpiteitäsi tarvitaan. Sillä, mikä päivitysversio Java 7:stä on käytössä, ei ole merkitystä.
    Haavoittuvainen Java-liitännäinen näkyy Firefoxin liitännäistarkistussivussa tähän tapaan.

    Kuva: Kuvakaappaus Mozillan Tarkista liitännäisesi -sivusta

  • Chrome ja Chromium: Siirry Chromen/ Chromiumin liitännäisten hallintaan syöttämällä chrome://plugins osoitekenttään. Laajenna tietoja valitsemalla sivun oikean yläkulman ”+ Tiedot” -linkki. Siirry Java -kohtaan. Jos Nimi-sarakkeen teksti alkaa ”Java(TM) Platform SE 7”, on käytössäsi haavoittuvainen versio. Tarkalla päivitysversiolla (U-jotakin) ei ole merkitystä.
    Chromen ja Chromiumin liitännäishallintapaneelista vaarallisen Java-liitännäisen tunnistaa tästä.

    Kuva: Kuvakaappaus Chrome-selaimen liitännäishallinnasta.

  • Opera: Siirry Operan Lisäosat -sivulle syöttämällä opera:plugins osoitekenttään. Jos luettelossa on rivi, joka alkaa ”Java(TM) Platform SE 7”, on käytössäsi haavoittuvainen Java-versio.
    Operan liitännäisissä vaarallinen Java 7 näkyy näin.

    Kuva: Kuvakaappaus Operan Liitännäiset-sivusta.

Jos Javan vaarallinen versio on selaimellasi käytössä, voit suojata itsesi muutamallakin tavalla:

  • Jos et tarvitse Javaa, poista se kokonaan (ohje 1).
  • Jos tarvitset Javaa, harkitse nykyisen Java 7:n poistamista ja vanhemman Java 6:n asentamista sen tilalle (ohje 2). Linux-käyttäjät voivat harkita myös esim. IcedTean asentamista (ohje 3).
  • Jos et tarvitse Javaa hetkeen, voit ottaa selaimen Java-liitännäisen pois käytöstä siksi aikaa kun Oracle valmistelee korjauksen siihen (ohje 4).
  • Jos välttämättä tarvitset Javan 7-versiota, on tilanne mutkikkaampi. Operan, Chromen ja Chromiumin käyttäjät voivat asettaa selaimensa toiminnolla Javan käyttöön vain niille sivustoille, joissa se on pakollista (ohje 5). Firefox-käyttäjien pitää käyttää esimerkiksi NoScript-lisäosaa saavuttaakseen saman lopputuloksen.

Riippuen tilanteestasi seuraa jotakin seuraavan kohdan ohjetta.

Ratkaisuohjeet

1. Javan poistaminen

  • Windows-käyttäjät: Javan voi poistaa avaamalla Ohjauspaneelin Ohjelmat » Ohjelmat ja toiminnot -ikkunan, valitsemalla Java 7 Update 6 -rivin (tai vastaavan), valitsemalla Poista asennus ja seuraamalla ohjeita.
  • Linux-käyttäjät: Java 7:ää ei vaikuttaisi olevan Ubuntun tai Debianin pakettivarastoissa. Muissa jakeluissa näin voi olla, ja poistaminen tapahtuu jakelun ohjeiden mukaan. Jos Java on asennettu paketinhallinnan ohi Oraclen ohjeiden mukaan, täytyy Javan kansio poistaa. Jos selaimille on luotu omat kopiot Java-pluginista (ei siis symbolisia linkkejä), tulee nämä myös poistaa. Lisätietoja on Oraclen sivustolla.

Varmista lopuksi, että Java on varmasti poistettu. Helpoiten sen voit tarkistaa samalla tavalla kuin aluksi tarkistit sen version – tässä tapauksessa Java-liitännäistä ei pitäisi olla listattuna lainkaan.

2. Java 6:n asentaminen

Poista aluksi Java 7 edellisen ohjeen mukaisesti. Asenna sitten Java 6:

  • Windows- ja useimmat Linux-käyttäjät: Lataa Java 6 Oraclen verkkosivustolta (Windows, Linux), ja suorita sen asennusohjelma.
  • Osa Linux-käyttäjistä: Jos jakelusi pakettivarastossa on Java 6 saatavilla, se kannattaa tietenkin asentaa ensisijaisesti normaalien pakettienhallintatyökalujen kautta. Esimerkiksi Debian Squeezessa paketti löytyy nimellä sun-java6-plugin.

Varmista lopuksi, että oikea versio on varmasti selaimessa käytössä. Tarkistaminen tapahtuu kirjoitukseni alun ohjeiden mukaan.

3. IcedTean asentaminen

Poista aluksi Java 7 ohjeen 1 mukaan. Asenna sitten IcedTea:

Avoimen lähdekoodin OpenJDK-ympäristöön perustuvan IcedTea-selainliitännäisen voi asentaa useimpiin Linux-jakeluihin, ja joissakin se on jo valmiiksi asennettuna. Ubuntussa paketti on icedtea-7-plugin ja Debianissa icedtea6-plugin. Paketti asennetaan jakelun oman pakettienhallinnan kautta.

Varmista lopuksi, että IcedTea on varmasti selaimessa käytössä. Tarkistaminen tapahtuu kirjoitukseni alun ohjeiden mukaan.

4. Java-liitännäisen käytöstä poistaminen

Liitännäisen käytöstä poistaminen on selainkohtaista:

  • Firefox: Avaa selaimen Lisäosien hallinta -sivu kirjoittamalla osoiteriville about:addons. Siirry sivun osioon Liitännäiset, ja klikkaa kohdassa ”Java(TM) Platform SE 7 …” olevaa Poista käytöstä -painiketta.
  • Chrome ja Chromium: Avaa selaimen Laajennukset-sivu kirjoittamalla osoiteriville chrome://plugins. Etsi luettelosta Java-liitännäinen ja klikkaa sen tietojen lopussa olevaa Poista käytöstä -linkkiä.
  • Opera: Avaa selaimen Lisäosat-sivu kirjoittamalla osoiteriville opera:plugins. Klikkaa ”Java(TM) Platform SE 7 …” -rivin otsikon Poista käytöstä -linkkiä.

5. Java-liitännäisen käytön rajoittaminen

Jos uusinta Javaa välttämättä tarvitaan jollakin tietyllä sivulla, kannattaa selain säätää niin, että Java sallitaan vain tietyille sivuille:

  • Chrome ja Chromium: Siirry Sisältöasetukset-dialogiin kirjoittamalla osoiteriville chrome://chrome/settings/content, ja vaihda Laajennukset-asetus valintaan Estä kaikki. Lisää sitten Javaa tarvitsevat sivustot Hallinnoi poikkeuksia… -dialogissa.
  • Opera: Avaa Asetukset-ikkuna valitsemalla Opera-valikon Asetukset-alivalikosta toiminto Asetukset…. Lisäasetukset-välilehden Sisältö-osiossa poista valinta kohdasta Lisäosat käytössä, ja hyväksy muutokset. Mene sitten sivustolle, joka vaatii Javan, ja valitse kontekstivalikon (klikkaa hiiren 2. painikkeella sivua) toiminto Muokkaa sivustokohtaisia asetuksia…. Valitse aukeavan dialogin Sisältö-välilehden Lisäosat käytössä -valintalaatikko, ja hyväksy muutos OK-painikkeella.


1) Kuka muistaa vielä Innotekin VirtualBoxin?

Kamalaskuri: näin paljon maksat TO-mafialle

Kir­joi­tin web-so­vel­luk­sen, jol­la voi las­kea Suo­mes­ta os­ta­mien­sa tal­len­nus­vä­li­nei­den ja -tar­vik­kei­den ka­set­ti­mak­sun osuu­den.
Kuva: Openclipart

Blogissani olen aiemminkin käsitellyt yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun, kavereiden kesken kasettimaksun, järjettömyydestä. Esimerkiksi helmikuisessa Tämän takia tyhjät levyt maksavat niin h-sti -kirjoituksessani laskin, että ostaessani Suomesta 100 tyhjää DVD:tä, on hinnasta lähes kaksi kolmasosaa tätä Teostolle tilitettävää haittamaksua.

Kasettimaksu ei kuitenkaan rajoitu vain tyhjiin CD-, DVD- ja BluRay-levyihin, vaan se maksetaan myös lähes jokaisessa Suomesta ostetussa ulkoisessa kiintolevyssä, tallentavassa digiboksissa, MP3-soittimessa, erilaissa kaseteissa ja muutamissa muissa tallennusvälineissä. Määrä vaihtelee välineen tai laitteen tyypin ja kapasiteetin mukaan.

Jotta olisi helpompaa ymmärtää, kuinka paljon oikestaan tätä TO-mafiamaksua kerätään eri tuotteista, koodasin HTML5- ja JavaScript-pohjaisen web-sovelluksen, joka määrän näppärästi laskee. Nimesin sovelluksen Kasettimaksulaskuriksi, eli Kamalaskuriksi. Sovellus toimii kaikilla JavaScriptiä ja HTML5:tä tukevilla selaimilla.

Palveluun voi syöttää haluamansa määrän erilaisia tallennusvälineitä, ja se laskee niiden hinnassa olevan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun suuruuden. Esimerkiksi Verkkokauppa.comin tyhjien levyjen hinnoissa kasettimaksun osuus on huomattava:

Verk­ko­kaup­pa.comin tar­jon­nas­ta koo­tun esi­merk­ki­pa­ke­tin hin­nas­ta yli puo­let on yk­si­tyi­sen ko­pi­oin­nin hy­vi­tys­mak­sua.

Kuva: Riku Eskelinen/ PD

Vastaavanlaisen paketin saisi tilattua Nierlen verkkokaupasta 44 eurolla. Huvin vuoksi kuvitelkaamme, että Nierle olisi suomalainen verkkokauppa:

Jos Nierle oli­si suo­ma­lai­nen verk­ko­kaup­pa, sen pi­täi­si myy­dä le­vy­jä mel­koi­sel­la tap­piol­la tar­jo­tak­seen ny­kyi­sen hin­ta­ta­son­sa.
Kuva: Riku Eskelinen/ PD
* * *
En kuitenkaan tällä kertaa lähde paasaamaan sen enempää siitä, miten järjetöntä osuutta tekijänoikeusmafia tallennusvälineiden hinnasta vaatii. Suosittelen kuitenkin edelleen, että yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piirissä olevat tuotteet hankitaan muualta jo ihan periaatteen takia.
Tulevaisuudessa kasettimaksua on tarkoitus laajentaa koskemaan entistä laajempaa laite- ja välinekirjoa, ja odotettavissa on, että tilanne käy kuluttajan kannalta entistä sietämättömämmäksi1. Pyrin päivittämään laskuria sitten, kun uudet hinnat ja laiteluokat tulevat voimaan, seuraavan kerran oletettavasti vuoden 2013 alussa.

1) Taipuuko tämä sana näin?

Eri fontteja Facebookkiin: onnistuu (tavallaan)

Luo­vuut­ta ja Uni­coden laa­jaa merk­ki­kir­joa hy­väk­si käyt­täen on mah­dol­lis­ta saa­da teks­tiin­sä ko­ros­tus­ta – vaik­kei tyy­le­jä oli­si­kaan käy­tet­tä­vis­sä.
Kuva: Kuva­kaap­paus artik­kelin web-so­vel­luk­sesta

Kirjoittaessani vaikkapa Twitteriin tai Facebookiin haluaisin välillä korostaa jotakin osaa tekstistäni, mutta *lihavointi* ja _alleviivaus_ tuntuvat rujoilta. Kun julkaisupaikka ei tue tekstin muotoilua, en voi kuitenkaan oikeasti lihavoida kirjoittamaani. Vai voisinko sittenkin?

Eräänlainen ratkaisu löytyy Unicode-merkkiavaruudesta, jota voi kokonaisuudessaan käyttää lähes missä tahansa. Sen Mathematical Alphanumeric Symbols -lohko (u1D400 … u1D7FF) sisältää matemaattiseen käyttöön tarkoitettuja kirjainmuotoja: niin lihavoituja, kursivoituja, päätteellisiä, päätteettömiä kuin fraktuurejakin.

Lohko on tarkoitettu nimenomaan matemaattiseen käyttöön, ja Unicode-standardi painottaakin olemaan käyttämättä merkkejä tavallisessa tekstissä:

To be used for mathematical variables where style variations are important semantically. For general text, use standard Latin and Greek letters with markup.

Mikään laki ei kuitenkaan käske edellä olevaa ohjetta noudattamaan, joten halutessaan merkkejä voi käyttää myös luovasti hyväkseen. Haluttujen merkkien valinta yksitellen merkkikarttaohjelmasta on kuitenkin varsin työlästä.

Ratkaisin ongelman JavaScriptillä, ja tein sillä pienen web-sovelluksen, joka muuttaa syötetyt kirjaimet vastaamaan haluttua symbolia. Käyttöliittymä on karu, mutta toimiva: valitaan haluttu tyyli, kirjoitetaan, ja sovellus pulauttaa halutun merkin pihalle.

Aivan yksinkertaista sovelluksen kirjoittaminen ei kuitenkaan ollut. Ensimmäinen ongelma oli se, että JavaScriptissä muiden kuin BMP-alueen (u0000 … uFFFF) merkkien tuottaminen vaatii UTF-16 -surrogaattiparien käyttämistä. Käytännössä siis esimerkiksi merkkiä ”𝐀” (u1D400) ei saada ulos String.fromCharCode(0x1D400) -komennolla. Sen sijaan merkille pitää määrittää sen surrogaattipari, tässä tapauksessa uD835 ja uDC00. Nuo koodit taas kelpaavat fromCharCode:lle, ja peräkkäin niistä tulee tuo 𝐀-merkki.

Suomea kirjoitettaessa vaikeutta lisäsi myös se, että nuo matemaattiset symbolit sisältävät vain kirjaimet A:sta Z:aan. Ääkkösten poisjättäminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Tuohonkin ongelmaan on toki ratkaisu, sillä tarkemerkit löytyvät Unicode-lohkosta Combining Diacritical Marks (u0300 … u0322). Tarkkeet eivät varsinaisesti ”tartu” noihin vain kirjaimen näköisiin erikoismerkkeihin, mutta näkyvät kuitenkin siedettävästi kunkin kirjaimen päällä, kun ne ”kirjoitetaan” halutun merkin perään. Esimerkiksi Ä:hän ja Ö:hön tarvittavat pisteet ( ̈) löytyvät merkistä u0308.

Viimeisenä pulmana oli se, ettei kaikista koneista löydy tarvittavaa fonttitukea näyttämään noita ”kirjaimia”. Nopealla Facebook-kyselyllä vaikutti kuitenkin siltä, että valtaosalla merkit näkyivät kunnolla. Ongelmaa ei voi poistaa kenenkään muun puolesta, joten jos tekstiinsä haluaa välttämättä korostusta tehdä, pitää hyväksyä se, että jotkut eivät näe tekstiä lainkaan.

Optimaalinen tapahan tuollainen väkisinmuotoilu ei tietenkään ole muutenkaan, sillä esimerkiksi oikoluku ja hakukoneet ovat pois pelistä hämärien merkkien takia. Myöskään kaikki verkkopalvelut eivät tue kunnolla merkkejä, ja ne saattavat kadota tai korvautua jommallakummalla surrogaatillaan. Esimerkiksi tämän blogin alustan Bloggerin editori hävittää jälkimmäisen surrogaatin vaihdettaessa HTML-tilasta WYSIWYG:iin.

Mutta kyllä, jos välttämättä haluaa, on tekstiään yleensä mahdollista tehostaa käyttämällä Unicodea luovasti hyväkseen. Teknisesti puhdasta se ei ole, mutta työkaluni avulla se on ainakin suhteellisen helppoa.

Raspi-kilpailun voittaja selvillä

Rasp­berry Pi -kil­pai­lun voit­ta­ja on sel­vil­lä, ja lai­te mat­kal­la. Eh­do­tuk­sis­ta pa­ras oli Sa­nen mo­po­pro­jek­ti.Kuva: Riku Eskelinen. CC BY-SA 3.0

Noin kuukausi sitten mietin, mitä tehdä ylimääräiselle Raspberry Pille, ja päädyin loppujenlopuksi antamaan sen sille, joka kertoo parhaan ehdotuksen laitteen käytölle.

Kilpailu herätti mielenkiintoa: artikkelia on luettu 5.8. klo 13:10 mennessä jo 230 kertaa, ja se onkin kuukauden luetuin artikkeli. Hyväksyttyjä vastauksia sain kunnioitettavat kymmenen kappaletta. Laitetta oltiin valjastamassa niin navigointiin, mediakäyttöön kuin pelialustaksikin. Kaikki ehdotukset voi lukea kilpailun postauksen kommenteista.

Vaikkei vastauksia ollutkaan järkyttävää määrää luettavana, oli silti jokseenkin vaikeaa valita parasta ideaa.

Valinnassa arvostin idean selkeyttä ja seikkaperäisyyttä, kuten myös toteutusmahdollisuuksia. Tärkeintä oli kuitenkin omaperäisyys ja kekseliäisyys. Tästä syystä päädyin pitämään seuraavaa, nimimerkin ”sane” kirjoittamaa ehdotusta:

– – Minun ideani liittyy rakkaaseen harrastukseeni, mopoiluun. Haluaisin
liittää raspiin pienen näytön ja gpssän. Sitten raspi penkin alle
piiloon, ja näyttö tuohon tankoon kiinni. Myös musiikkiliittimet tankoon
vois olla aika kiva. Tälle olisi todella tarvetta, kun voisi kuunnella
pitemmillä matkoilla musiikkia, näkisi todellisen nopeuden ilman
mittarin heittoa, lisäksi voisi raspin ohjelmoida laskemaan kulutuksen,
matkan, yms. Mutta mikä tärkeintä näkisi kartat siinä edessään. 😉

Kosketusnäuttö voisi olla kaikista para käyttöliittymä, tai pallo, jonka
pyörittely toimii hiirenä. Lisäksi jos raspiin saisi internet yhteyden
matkan päällä(mokkula?) voisi olla mielelnkiintoista saisiko sen
takseissakin olevan järjestelmän, joka varoittaa liikenteestä, jotenkin
toimimaan. – –

Vastauksen lähettäjään on otettu yhteyttä, ja paketti laitettu postiin.

Päivitys 16.8.: Paketti on saapunut vastaanottajalle, ja hän lähetti todisteeksi kuvan uudesta Raspberry Pistaan:

Rasp­berry Pi on­nel­li­sel­la(?) voit­ta­jal­laan.
Kuva: Kil­pai­lun voit­ta­jan ot­ta­ma va­lo­ku­va lait­tees­ta. Ku­vaa on pa­ran­nel­tu jäl­ki­kä­teen.

Kiitos kaikille osallistujille. Yhteystietotunnisteet ja niihin liittyvät yhteystiedot on nyt pysyvästi hävitetty.

Kilpailu sujui kaikin puolin hyvin ja odotusten mukaisesti. Tulen harkitsemaan tällaisten kilpailujen järjestämistä myöhemminkin, jos sopiva tilaisuus sattuu päälle.