chromium

FAQ juu: Sitähän sä kysyit ❖ 1. numero

Posted on27.03.201306.06.2015Leave a comment

Monet itQ-blogini lukijat päätyvät sivustolle Google-haun kautta, tyypillisesti etsien vastausta kysymykseensä. Vastaan muutamaan yleisimpään kysymykseen tässä kirjoituksessa − ja moneen muuhun aiemmissa postauksissani.
Kuva: Openclipart

Kerään blogissani vierailijoista tilastotietoja Googlen Analytics-palvelun avulla (lisätietoja tiedonkeruusta Tietoja-sivulla), ja sen mukaan hakukoneen1 kautta blogiini päätyy peräti 80 % kaikista lukijoista2. Yleensä blogiini päädytään hakemaan vastausta johonkin kysymykseen, ja aika ajoin Google osuukin oikeaan: onhan blogissani lukuisia ohjeita erilaisiin IT-ongelmiin.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi niitä hakusanoja, joilla blogiini on tänä vuonna päädytty, ja heitän kaupan päälle vielä niitä paljon kaivattuja vastauksiakin.

1. Mitä kuuluu Piraattilahdelle?

Hakusanat: piraattilahti (194 vierailua)

Kun The Pirate Bay päätyi vuosi sitten operaattorien estolistoille, saattoi eston kiertää vierailemalla Ville Vuorisen ylläpitämän piraattilahti.fi-proxyn kautta. Sittemmin TTVK on jollakin tapaa päätynyt domainin haltijaksi, pyörittäen sillä nykyään TPB:tä parodisoivaa valistussivuaan. Kyseisen sivuston leiska on kopioitu, eli varastettu, suoraan The Pirate Bayn sivustolta, mistä nousi pienoinen kohu asian käytyä ilmi.

2. Joko Raspberry Pi -laitteita saa Suomesta?

Hakusanat: raspberry pi suomi (118 vierailua)

Jos jostain syystä haluaa Raspberry Pin hakea kivijalkaliikkeestä, se onnistunee parhaiten vierailemalla esimerkiksi jonkun Farnell Suomen jälleenmyyjän luona. Omasta mielestäni helpoin tapa tilata on toki Internetin kautta, ja se todennäköisesti on myös edullisempi vaihtoehto.

3. Miten päästä The Pirate Bayhin?

Hakusanat: tpb (60 vierailua)

Ainakin Elisan asiakkaat pääsevät sivustolle vaikkapa osoitteella http://194.71.107.81/ . Itse olen omalle nimipalvelimelleni määritellyt kyseisen IP-osoitteen DNS-nimeen thepiratebay.se. Soneran ja DNA:n estolistalla kyseinen IP-osoite on, joten jonkinlainen välityspalvelin on tarpeen.

4. Miten Javan saa pois Chromesta?

Hakusanat: javan poisto chrome (31 vierailua)

Jos Javaa ei halua kokonaan tietokoneestaan poistaa (fiksu veto sekin), saa sen Chrome-liitännäisen poistettua käytöstä näin:

Avaa Asetukset.
Klikkaa asetussivun lopun Näytä lisäasetukset -linkkiä.
Vieritä sivu kohtaan Tietosuoja, ja klikkaa Sisältöasetukset-painiketta.
Kohdassa Laajennukset klikkaa Poista laajennuksia käytöstä yksittäin -linkkiä.
Etsi Aukeavalta Laajennukset-sivulta kohta Java(TM), ja napsauta sen yhdeydessä olevaa Poista käytöstä -linkkiä. Siinä se.

5. Miten kiertää ”lapsipornoesto”?

Hakusanat: lapsiporno eston kierto (30 vierailua)

Vieläkö tämä esto on oikeasti operaattoreilla olemassa? Niin kutsutun lapsipornon suodatuslistat perustuvat käsittääkseni vain DNS-suodatukseen, joten käyttämällä jotain muuta kuin operaattorin omaa nimipalvelinta, esim. OpenDNS:ää (208.67.220.220, 208.67.222.222) tai Google Public DNS:ää (8.8.8.8, 8.8.4.4), pääsee Nikin sivustoa selaamaan.

6. Mikä on Java?

Hakusanat: mikä on java (21 vierailua)

Java on teknologia, jonka kantava idea on se, että Java-ohjelmat ovat erityistä tavukieltä, jota lähes alustalle kuin alustalle saatava Java-virtuaalikone tulkitsee. Vielä kymmenen vuotta sitten se oli paras tapa saada selaimiin interaktiivisuutta, mutta nykyään HTML5 on eräs vaihtoehto. Nykyään Javaa selaimissa tarvitaankin vain siksi, että jotkut verkkosivustot ja -palvelut ovat jumiutuneet menneisyyteen.

Javasta tuntuu löytyvän jatkuvasti tietoturva-aukkoja, ja se onkin yksi merkittävimmistä tietoturvauhkista. Oma suositukseni on, että Javaa ei kannata tietokoneeseen asentaa lainkaan, ellei sitä välttämättä tarvitse. Varsinkin Javan selainliitännäisten kanssa kannattaa olla varovainen, ja sallia niiden toiminta vain niillä sivustoilla, joissa se on välttämätöntä.

❖ ❖ ❖

There you have it! Robinin puhelinnumeroa minulla ei ole (vaikka senkin perässä monet blogiini ovat päätyneet), mutta monia muita asioita olen ehtinyt blogissani käsitellä, ja Google-hakusanat osaltaan kertovat siitä, mitä ihmiset haluaisivat lukea.

Lopuksi vinkki niille, jotka eivät halua hakusanojensa näkyvän kohdesivustoille: kirjautumalla Googleen haku tapahtuu salatusti, eivätkä hakusanat näy.

—
1) Käytännössä siis Google-haun kautta.
2) Näytteenottoaikana tammikuun alusta 24. maaliskuuta saakka, tämä vaihtelee vähän kuukausittain.

Selaimet testipenkissä: Chromium voittajaksi

Posted on04.09.201106.06.2015Leave a comment

Chromium vei muita selaimia 6-0 mm. suorituskykyisen
V8-JavaScript-moottorinsa ja monien prosessiensa ansiosta.

Kuva: Kuvakaappaus/ Chromium

Testasin vuonna 2009 muutamia selaimia, ja tuolloin Konquerorista, Operasta, Firefoxista ja Arorasta voittajaksi selviytyi Konqueror.

Tällä kertaa selainvalikoima oli eri, ja testin voitti Chromium repimällä jok’ikisestä testistä täydet pisteet.

Miten testattiin

Testissä käytettiin Ubuntu Linuxin versiota 11.04 seuraavanlaisessa kokoonpanossa:

Intel Core i5 650, 2×3,2 GHz, hypersäikeistys päällä
4 Gt DDR3 (2×2Gt@1333MHz)
ATi Radeon HD 3450, fglxr käytössä, resoluutio 1152×864.

Selaimista valittiin ne versiot, jotka olivat tarjolla Ubuntun pakettivarastoissa, paitsi Operasta, josta käytettiin viimeisintä vakaata versiota, sillä Operaa ei löydy Ubuntun pakettivarastoista. Sulkeissa käytetty jäsennysmoottori versioineen.

Chromium 13.0.768.215 (WebKit 535.1)
Mozilla Firefox 6.0.1 (Gecko 6.0)
Opera 11.51 (Presto 2.9.168)
Midori 0.4.0 (WebKitGtk+ 1.3.13)

Testit

Selaimia testattiin kuudella testillä:

V8 Benchmark Suite testasi selainten JavaScript-tehokkuutta,
HTML5test testasi selainten HTML5-tukea,
ACID3 testasi selainten CSS-tukea,
Peacekeeper testasi selainten tehokkuutta yleisesti

Edellämainittujen lisäksi testasin selainten laskentasuorituskykyä yksinkertaisella JavaScript-pätkällä, joka suoritti ”i++”:aa 10 sekunnin ajan. Tämä testi suoritettiin sekä yhdessä että neljässä välilehdessä samanaikaisesti.

Pisteytys

Koska testien pisteytys oli keskenään yhteensopimaton, annettiin kustakin testistä parhaan tuloksen saaneelle 4 pistettä, 2. parhaalle tulokselle 3 pistettä ja niin edelleen. Tasatuloksissa molemmille annettiin yhtä monta pistettä.

Tulokset

Sulkeissa olevat tulokset ovat testien antamia pistemääriä. Raakalaskennan tulos on miljoonaa laskutoimitusta kymmenessä sekunnissa.

Testi	Chromium	Firefox	Opera	Midori
V8	4 (10820)	3 (5100)	2 (4437)	1 (3922)
HTML5	4 (322)	3 (313)	1 (286)	2 (288)
ACID3	4 (100)	1 (97)	4 (100)	2 (99)
Peacekeeper	4 (11748)	2 (6514)	3 (9491)	1 (5771)
Raaka 1välil.	4 (105)	2 (70)	1 (59)	3 (72)
Raaka 4välil.	4 (206)	3 (86)	2 (58)	1 (N/A)
Yhteensä	24	14	13	10

Chromium oli jokaisessa testissä täysin omassa luokassaan (pl. ACID3, jossa se ja Opera saivat molemmat täydet pisteet), eikä varmasti vähiten sen kehittyneen V8-JavaScript-moottorinsa takia. Testin selaimista ainoana Chromium ajaa jokaista välilehteä omassa prosessissaan, minkä hyöty on parhaiten huomattavissa raakalaskennan tuloksista: kun molemmat ytimet olivat täydellä käytöllä, tulos oli liki kaksinkertainen.

Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana: Midorilta jäi
ACID3 -testissä puuttumaan yksi ainoa piste.

Kuva: Kuvakaappaus/ Midori/ACID3

Muilla selaimilla oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia, kun neljä välilehteä taisteli yhden prosessin resursseista. Itselleni käsittämättömästä syystä HTop-valvontatyökalu tosin ilmoitti Firefoxin käyttävän yhdellä prosessillaankin 120 prosenttia suorittimesta, siinä missä Midorin ja Operan suoritinkäyttö oli tasaista sataa prosenttia. Midorin tulos monella välilehdellä ei tosin ollut mielekäs, sillä Midori ei suostunut ajamaan kaikkia skriptejä samaan aikaan, vaan se suoritti niitä peräkkäin. Myös Firefox kärsi hieman siitä, että ajoaika ei pysynyt kymmenessä sekunnissa kaikilla välilehdillä, mutta heitot olivat vain joitakin sekunteja ja ne otettiin huomioon pisteytyksessä.

Positiivista oli huomata, että HTML5-tuki oli joka selaimessa – jopa vähemmäntunnetussa Midorissa – hyvällä tasolla. Täyteen 450 pisteeseen on joka selaimella kuitenkin vielä matkaa: vaikka paikalliset tietovarastot (localStorage ja kumppanit) ovatkin selaimissa hyvin tuettuna, esimerkiksi kaikkia input-tyyppejä ei taida vielä mikään selain täysin tukea.

HTML5-testissä Firefox sai pistemääräksi 313 pistettä, 9
vähemmän kuin tämänkin kisan voittanut Chromium mutta
huomattavasti enemmän kuin Opera tai Midori.

Kuva: Kuvakaappaus/ Firefox/ HTML5test

Tällaiset testit eivät tietenkään anna täydellistä kuvaa siitä, millainen selain on oikeassa käytössä. Varsinaisessa nettiselailussa myös käytön helppous ja selaimen muut toiminnot vaikuttavat luonnollisesti myös siihen, millaiselta selain vaikuttaa käyttäjälle. Varsinkin HTML5-tuen kehittyminen tulee varmasti vaikuttamaan vielä radikaalisti Internet-selailukokemukseemme.

Kuten vuonna 2009, myöskään nyt en ole valmis siirtymään ”parhaaseen” selaimeen vakioselain Firefoxistani. Tuliketun ja minun välille on vuosien aikana kehittynyt eräänlainen viha-rakkaussuhde¹: toisinaan ihailen sen välilehtiryhmiä ja laajaa lisäosavalikoimaa, toisinaan sitten kiroan ihmeellisiä bugeja JavaScript-moottorissa ja kaatumista kesken kaiken. Ehkä kaikki olisi paremmin, jos käyttäisin Chromiumia, mutta tässä asiassa minun täytyy vain kuunnella sydäntäni.
—
1) Tässä vaiheessa Firefox otti ja kaatui, eikä suostunut enää kaatumatta avaamaan artikkelia editoitavaksi, joten kirjoitin tämän postaukseni loppuun Chromiumilla. Ihan totta.

Täydellisen minidistron metsästys: Chromium OS

Posted on07.03.201106.06.2015Leave a comment

Hexxehin vuoden vanha Chromium OS
-käännös on nopea, mutta raakile.
Kuva: Chromium Logo. CC-By 2.5 The
Chromium Authors.

Olen Asuksen Eee 701:ssäni pitänyt mitä erilaisimpia käyttöjärjestelmiä: Jokin aika sitten kokeiluni Jolicloudin kanssa tuotti pettymyksen ja siirryin vielä suurempaan pettymykseen nimeltä Ubuntu Netbook Remix. Koska sekään ei ollut mieluinen, päädyin tilapäisratkaisuna normaaliin työpöytä-Ubuntuun, ja nyt kokeilin vuorostaan varsin vakuuttavaa Chromium OS:ää.

Chromium OS on avoimen lähdekoodin versio Googlen Chrome OS:stä. Koska en jaksanut itse alkaa harrastaa kohtuutonta käännösakrobatiaa, päätin ladata Hexxehin julkaiseman levykuvan. Levykuva on yli vuoden vanha, mutta sivustolla on myös päivittäiset vanillakäännökset Chromium OS:sta. Vanillakäännöksissä ei kuitenkaan ole tukea miniläppärini näytönohjaimelle, joten niistä ei itselleni ollut iloa.

Pahoittelen, etten voi havainnollistaa itseäni kuvakaappauksin, sillä en löytänyt mistään tapaa ottaa kuvakaappauksia Chromiumissa.

Levykuva kirjoitetaan suoraan vähintään kahden gigan muistitikulle (tai muulle irtomedialle), ja tietokone sitten käynnistetään tältä medialta. Jopa muistitikulta käynnistettäessä käynnistys on nopea, ja kirjautumisruutua saa katsella jo muutaman sekunnin kuluttua. Kirjautumisruutu itsessään on selvästi optimoitu korkeammalle resoluutiolle kuin Eee:ni 800×480:lle, mutta se on silti käytettävä.

Sovellusvälilehdet, joita en koskaan nähnyt.
Kuva: Hexxeh.net

Ensimmäinen ongelma tulee, kun pitäisi kirjautua sisään Google-tilin tunnuksilla. Koska langattomaan verkkoon ei voi yhdistää ennen kuin sen tiedot kerrotaan käyttöjärjestelmälle, ja kysely on sisäänkirjautumisen jälkeen, ollaan pattitilanteessa. Pikaisella FAQ:n lukemisella selvisi kuitenkin, että järjestelmään on olemassa sisäänrakennettu tunnus, käyttäjä ja salasana ovat molemmat ”facepunch”. Tällä pääsin kirjautumaan sisään. FAQ:sta löytyy muitakin tarpeellisia niksejä, esim. näppäimistöasettelun vaihtoon.

Asennus ei ollut mahdollista, sillä jostain syystä asennin vaatii vähintään kuusi gigatavua levytilaa. Dd:llä muistitikun sisällön kopioimalla kuitenkin sain Chromium OS:n käynnistymään myös kovalevyltä.

Chromium OS:n käyttöliittymä yli vuoden takaisessa versiossa on melko vajaa: esimerkiksi verkon asetukset eivät toimineet lainkaan. Koska taustalla pyörivä Chromium oli myös kovin vanha, ei lisäosien asennuksesta myöskään tullut mitään.

Selainkäytöstä Chromium OS selviää hyvin, mutta kun toimintoja puuttuu ja on rikki, ei käytöstä vielä voi nauttia. Nopeahan Chromium OS on, mutta se ei vielä paljoa lohduta.

Jos Hexxeh julkaisee uuden käännöksen Chromium OS:sta omien patchiensä kanssa, olen valmis kokeilemaan sitä uudelleen. Nyt tämä Flow-koodinimeä kantava julkaisu on niin raakile, ettei sitä tee mieli käyttää.

Seuraavaksi lähden koittamaan Lubuntua, Ubuntua LXDE:llä. Mikäli mielessäsi pyörii jokin nopea miniläppärille sopiva Linux-distribuutio, kommentteja saa jättää. Testailen mahdollisuuksieni mukaan eri vaihtoehtoja.