Avainsana: debian

Jou­lu on taas, jo­ten on ai­ka ve­tää hen­keä ja käy­dä vä­hän lä­pi ku­lu­nut­ta vuot­ta. Pal­jon on sat­tu­nut ja ta­pah­tu­nut. Kuva: Openclipart

Taas on yksi vuosi käymässä vähiin, ja parilta edellisvuodelta tuttuun tapaan vedän hiukan vuotta yhteen. Tänäkin vuonna on paljon kirjoittamisen arvoista tapahtunut, mutta vain murto-osaan niistä olen ottanut blogissani kantaa: tämä on vuoden 62. kirjoitus. Lyhyempiä mietteitäni ja linkkivinkkejä olen tänä vuonna alkanut julkaista myös Twitter- ja Facebook-tileiltäni.

Vuosi sitten ennustin kirjoittavani tänä vuonna…

— siitä, miten Raspberry Pi -tietokone mullistaa elämiä, miten meillä ja
maailmalla rajoitetaan sananvapautta erilaisin tekopyhin keinoin ja
miten suuryritykset käyttävät asemaansa väärin. Mahtuneepa vuoteen
todennäköisesti muitakin uutiskommentteja, arvosteluja ja kertomuksia
elävästä elämästä.

On selvää, että Raspberry Pi on blogissani vuoden hehkutetuin laite: kirjoitin siitä tänä vuonna 19 artikkelia, eikä siinä − aika mullistava vehjehän se on. Nykyään haluaisin kovasti päästä kokeilemaan Nintendon uutta Wii U -konsolia, mutta EU- ja Suomi-veroineen1 se on sen verran tyyris vehje, että pukinkontista sitä ei löydy.

Tekijänoikeusmafian toiminta on tänäkin vuonna herättänyt minussa (kuten myös maailmalla) suuria, lähinnä negatiivisia, tunteita. Vuoden alkupuoliskolla operaattorit, Elisa etunenässä, aloittivat asiakkaidensa The Pirate Bay -sivustolle pääsyn estämisen. Tutkin asiaa, ja kirjoitin estojen kiertämiseen ohjeen sekä päivityksen siihen. Nyt kerään lukijakyselyllä muiden kokemuksia estosta, ja entistä parempaa ohjetta sopii odottaa julkaistavaksi helmikuun aikana.

Eniten TTVK:n ja kumppanien toiminnassa suuren yleisön huomiota herätti marraskuinen Chisugate, jossa pikkutyttö latasi tietokoneelleen vahingossa Chisun CD:n torrent-ohjelmalla, ja vajaata vuotta myöhemmin poliisit tulivat hakemaan tytön läppärin. Tapaus herätti paljon kaipaamaani julkista keskustelua nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön ja sen valvonnan järkevyydestä, mutta valitettavasti keskustelu käytännössä kuivui kasaan tytön isän ja TTVK:n tehtyä sovinnon 300 euron hintaan.

Maailman tapahtumien kommentoinnin lisäksi kirjoitin muutaman ohjeen: muun muassa vaiheet rikkinäisen Ubuntun tiedostojen kopiointiin ja uudelleenasennukseen, lunttilapun Linux-päätteeseen ja ohjeen nyttemmin korjatulta Java-haavoittuvuudelta suojautumiseen.

Hyvää kuuluu, kiitos kysymästä

Kulunut vuosi on ollut minulle henkilökohtaisestikin varsin mielenkiintoinen: aloitin syksyllä tietojärjestelmätieteen opiskelun Jyväskylän yliopistossa, ja tekemistä ainakin on riittänyt.

Vuosi sitten kirjoitin tyytymättömyydestäni Ubuntua hallinnoivan Canonicalin tapaan kehittää jakelua, ja väläytin silloin Debiania tulevaisuuden jakeluvalinnakseni. Tänä vuonna Debian on ollut se jakelu, jota kavereille suositellaan. Lisäksi se on ensisijainen käyttöjärjestelmä niin työpöytäkoneessani (Fukushimassa) kuin miniläppärissäni (Eee:ssä). Molemmissa käytössä on vakaa squeeze-versio, ja tyytyväinen voin sanoa olevani.

Kurkistetaanpa kristallipalloon

Koska maailmanloppu jäi tulematta, kirjoitteluni jatkuu myös ensi vuonna. Tällä hetkellä vuosi 2013 vaikuttaa aika normaalilta IT-näkökulmasta. Jos suinkin saan jostain tarpeeksi kultaa kerättyä (ja hintojen laskettua järkevälle tasolle), koitan hankkia Wii U -konsolin itseäni viihdyttämään. Toinen ensi vuoden kiinnostuksen kohde pelaamisen suhteen on, miten Valve lähtee Linux-Steamiaan oikein pyörittämään.

Toivon todella, että tulevana vuonna suomalaiset Internet-operaattorit vihdoin tajuavat, että IPv4 ja IPv6 -osoitteet eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Toisaalta pelkään, että ISP:t haluavat väkisin pitää kiinni perinteistään, ja antavat joka liittymälle korkeintaan viisi IPv6-osoitetta − valtavasta poolista satunnaisesti valittuja tietenkin. Mitään kokonaisia (tai varsinkaan staattisia) /64-aliverkkoja on turha toivoa ainakaan ilman lisämaksuja.

Mutta miten käy TPB-sensuurin? Vahva veikkaukseni on, että estoa jatketaan loputtomasti, mutta sen teho ennen pitkää heikkenee (näin on jo alkanut käydä). Todennäköistä on, että TO-mafia alkaa vaatia samanlaisia estoja myös moniin muihinkin palveluihin, jotka tuomioistuin luonnollisesti määrää tarkemmin tutkimatta.

Blogissani muutosten vuosi

Vakituisten lukijoideni silmiin eniten pistänyt muutos lienee se, kun kesäkuussa päätin hankkia blogilleni oman .fi -verkko-osoitteen. Hämmästyin suunnattomasti, kun itq.fi-osoite ei ollut kenellekään kelvannut, joten varasin sen. Uuden osoitteen myötä blogi vaihtoi nimensä Linux&IT:stä lyhyempään itQ:un (lausutaan itgu). Samalla loin lähinnä omaa tviittailuani varten blogipostausten osoitteet lyhentävän s.itq.fi -linkinlyhennyspalvelun.

Nimenmuutos on kuitenkin pientä siihen verrattuna, millaisen vastaanoton blogini tänä vuonna on saanut: kun vuosi sitten kirjoitin, että blogiani oli luettu koko sen olemassaoloaikana (silloin vajaa 4 vuotta) 5800 kertaa, on luku kirjoitushetkellä käsittämättömät yli 26 000! Pelkästään tänä vuonna blogiini on siis tultu nelisen kertaa useammin kuin neljän edellisvuoden aikana yhteensä. Kiitos siitä.

Myönnettävä on, että lukukerrat painottuvat kovasti tietyille, tänä vuonna julkaisemilleni, artikkeleille. Alla nykyinen kaikkien aikojen top-5 (sulkeissa käyntimäärä koko olemassaoloajalta):

1. TPB myös Soneran ja DNA:n estolistoille, kostoksi kierto-ohjeita (2500)
2. TPB-esto: millainen se on ja miten se kierretään (1700)
3. Jäitkö ilman Raspia? Toimi näin (1700)
4. Raspberry Pi hyppysissä (900)
5. Vattenfall soitti (500)

Kesäkuussa ryhdyin myös käyttämään Googlen Analytics -palvelua. Palvelu tarjoaa jossain määrin tarkempia tietoja sivustoni kävijöistä2, mutta syy käyttöönotolle oli Blogger-alustan tilastojen aikaikkunan kehnot vaihtoehdot. Toki palvelu tarjoaa myös hiukan uusia (ja vanhoja) tilastotietoja, joista muutamia tässä (kesäkuun alusta saakka):

• Blogiani luettiin eniten Helsingissä (29 % käynneistä). Toisena Tampere (9 %), ja kolmantena Oulu (6 %).
• Valtaosa (85 %) kävijöistä tuli blogiini ensimmäistä kertaa, mutta ihan kunnioitettava osa lukijoistani oli siis käynyt ennenkin.
• Suosituin selain oli Firefox (40 %), ja heti kannoilla Chrome (33 %). Kolmantena olevalla IE:llä on valitettavasti jopa 11 % osuus.
• Windows oli suosituin käyttöjärjestelmä (76 %). Linuxilla oli 9 %, ja OSX:llä 7 % osuus.
• Mobiililaitteita (puhelimia ja tabletteja) käytti 8 % lukijoista. Tuosta kakusta Androidilla on 50 % osuus, IOS:llä 44 prosenttia. Windows Phone ja Symbian jakoivat loput mobiilikäyttäjät.
• Hakukoneiden kautta palveluun saapui 81 % kävijöistä. Näistä Googlea käytti 99 %.

Lopuksi

Tietotekniikka on kiinteä osa nykyaikaista elämää, ja tänäkin jouluna monet varmasti löytävät kuusen alta kovan paketin, jonka sisällä on jonkinsorttinen elektroninen vempain: tabletti, kännykkä, pelikonsoli, Bluray-soitin tai muuta vastaavaa. Ja mukavaahan uusilla vempeleillä leikkiminen on.

Myös meillä Suomessa on kuitenkin sellaisiakin ihmisiä, jotka viettävät jouluaan olosuhteiden pakosta ilman kuusta, minkäänlaisista lahjoista puhumattakaan. Näin joulun aikaan − ja toki muulloinkin − kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään, onko joulun idea se, että annetaan ja vastaanotetaan kalliita lahjoja, vai jokin muu. Johtopäätökset jääkööt jokaisen omaan harkintaan.

Nauttikoon kukin kuitenkin joulusta3 ja myös alkavasta vuodesta. Ensi vuonna itQ jatkuu. YouTuben Rewind 2012 -videon kuviin ja tunnelmiin on hyvä lopettaa tämän vuoden osalta:

—
1) Ihan oikeasti: jos Wikipedian mukaan Wii U:n Premium-mallin suositusmyyntihinta Jenkeissä on 349,99 dollaria (263,60 EUR), niin miten ihmeessä Euro-hinta on 349,99 euroa (464,70 USD)? Ja koska Suomen on oltava tässäkin maailman kallein maa[lähde?], myyvät täkäläiset puljut konsolia kohtuulliseen 400 euron hintaan.
2) Ei mitään sellaista, mistä yksittäinen käyttäjä voitaisiin tunnistaa, vaan ihan tilastotietoja.
3) Jos joulu (eli talvijuhla) todella aiheuttaa ongelmia, kannattaa pipoa ruuvata pykälä löysemmälle.