Avainsana: debian

Raspberry Pi hyppysissä

Posted on5 Comments

Tänään UPS toi­mit­ti mi­nul­le Far­nel­lil­ta ti­laa­ma­ni Rasp­berry Pin. Lai­te on kai­kes­sa pie­nuu­des­saan jo­pa tie­tyl­lä ta­paa nät­ti.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Sain tänään aamupäivällä puhelun Kuljetusapu Korhonen Oy:ltä. Heillä olisi kuulemma minulle UPS-paketti. Paljon odotettu paketti, jos sopii lisätä, nimittäin tilaamani Raspberry Pi -tietokone.

Jouduin pyytämään heitä toimittamaan pakettini työpaikalleni1, sillä en olisi ollut kotona toimitusaikaan. Järjestely toimi loppujen lopuksi hyvin, vaikka kuljettaja kertaalleen pudottikin pakettini katuun minulle sitä ojentaessaan. Kun paketti oli käsissäni, selvisi myös, että kyseessä oli nimenomaan Farnell Suomelta tilaamani kappale.

Siispä paketti kainaloon ja kotiin pakettia avaamaan. Kuplamuovitäytteisen kirjekuoren sisältä löytyi lähete, turvallisuusohjeet ja itse Pi pieneen kartonkikoteloon pakattuna.

Paketin sisältä löytyi laite siististi kartonki­askiin ja ESD-suojaan pakattuna, sekä lähete ja turval­li­suus­ohjeet.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Vaikka Raspberry Pi -tietokonetta onkin usein kutsuttu käyntikortin kokoiseksi, hämmästyin silti, kuinka pieni Raspberry Pi todellisuudessa on: vain parisen senttiä paksu ja muuten tavallisen luottokortin kokoinen. Koko käytettävissäoleva pinta-ala onkin varsin hyvin käytetty, eikä tyhjää tilaa piirilevyllä juuri ole.

Raspberry Pi päältä…

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
… ja alta.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
Laite on suurin piirtein pankki-/ luotto-/ ajo-/ kirjastokortin kokoinen.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Kytkin Raspin kiinni johtoihin ja liitin SD-kortin todetakseni, että laite toimii. Kokeilussa käytin Raspberry Pi -säätiön sivun kautta lataamaani Debiania, joka käynnistyi oikeastaan hämmästyttävän nopeasti, ja toimi ihan niinkuin olisi voinut olettaakin. Kirjoitushetkellä muistikortilla on jo Raspbmc, mutta sen toiminnasta kirjoittanen myöhemmin.

Vaik­ka pii­ri­le­vy on­kin var­sin täyn­nä kaik­kea, ko­mis­taa si­tä sil­ti peu­ka­lon­pään ko­koi­nen Rasp­berry Pi -logo.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0
Lii­tän­tö­jä Rasp­berry Pissa on jo­ka suun­taan.

Kuva: Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Testien jälkeen askartelin mattoveitsellä ja teipillä Raspberry Pin sisältäneestä kartonkiaskista laitteelle kotelon, jotta se ei ihan pelkiltään joutuisi olemaan. Kyseinen viritys ei kylläkään ole esteettistä silmää hivelevä, mutta toimii.

En ole aivan varma, mitä tämänpäiväisestä toimituksesta pitäisi päätellä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että aiemmista arveluistani poiketen Farnell Suomi ja Element14-tilaukseni on yhdistetty, eikä toista laitetta samasta osoitteesta tule: paketti on näet lähtenyt Isosta-Britanniasta liikkeelle. Sen sijaan RS Componentsilta toki odottelen pakettia edelleen.

Seuraavaa pakettia odotellessa täytynee käydä ostamassa toinen satsi kaapeleita ja reilunkokoinen muistikortti. Nykyinen 2 Gt:n SD-kortti ei kovin paljoa mahdollisuuksia näet anna.

Raspberry Pi -kokeilut ovat siis vasta aluillaan, ja kunhan saan vähän parempaa tuntumaa Raspbmc-mediakeskuksesta, kirjoitan toki siitä.

—
1) Ok, kyseessä ei ole työpaikkani, koska en ole varsinaisesti töissä siellä. Mutta tällainen approksimaatio riittäköön tällä kertaa.

NFS4 ja kadonneiden omistajanimien arvoitus

Posted onLeave a comment

Kuvan KServer-Fuku­shima oik­kui­li verk­ko­kan­si­oi­den­sa kans­sa, kun idmapd käyt­ti vää­rää verk­ko­ni­meä. Lop­pu hy­vin, kaik­ki hy­vin: yli tun­nin ih­met­te­le­mi­sen ja yh­den kon­fi­gu­raa­tio­ri­vin muut­ta­mi­sen jäl­keen hom­ma toi­mii taas.

Kuva: Riku Eskelinen/ CC BY-SA 3.0

Kotonani työasemakoneet tuovat kotikansiot NFS4-tiedostopalvelimeltani, KServer-Mythbusterilta. Tänään kuitenkin kiinnitin huomiota KServer-Fukushima-ykköstyöasemakonettani (Debian squeeze) käyttäessäni, ettei kotikansioni ollut aivan kunnossa.

Pikaisella tarkistuksella (ls -ld ~) selvisi, että kotikansion omistajaksi oli merkitty nobody:nogroup oman käyttäjä- ja ryhmätunnukseni sijaan. Koska uudelleenkäynnistys yleensä auttaa kaikkeen, komensin1:

$ sudo service nfs-common restart
$ sudo mount -a -t nfs4 -o remount

Komennot suorittuivat ilman sen ihmeellisempiä virheilmoituksia, mutta ongelma pysyi samana: NFS-asiakas oli vahvasti sitä mieltä, että kotikansiot omistaa ei-kukaan. Siispä NFS-palvelimeni kimppuun.

NFS-jaoissa on oletuksena käytössä niin kutsuttu root_squash, jossa asiakkaan ilmoittamat root-käyttäjän oikeudet muunnetaan lennossa asetetun anonyymikäyttäjän ja -ryhmän (asetusoptiot anonuid ja anongid, oletuksena nobody:nogroup) oikeuksiksi. Tietoturvan kannalta asetus on hyvä pitää päällä, ja näin toki kaikilla jaoillani asia onkin. Musiikki- ja videojakojen osalta käytän vielä valintaa all_squash, jolloin kaikki käyttäjät voivat vapaasti kirjoitella ja lukea näitä kansioita.

Kun kerran kotikansiollekin omistajaksi näkyivät NFS-anonyymikäyttäjä ja -ryhmä, päätin tarkistaa, etten vahingossakaan ollut laittanut kotikansioille all_squash:ia päälle. NFS-verkkojaothan määritellään tiedostossa /etc/exports, ja siellä kotikansioiden osalta jako-optiot olivat kunnossa:

/export/homes   <koneet>(rw,sync,insecure,no_subtree_check)

OK, vika siis ei ollut palvelimessa, joten jatkoin selvittelyä Fukushiman osalta.

Käyttäjätunnusten koneidenvälinen mäppäily tapahtuu NFS4:ssa (ainakin Debianissa) rpc.idmapd:illa, joka kuuluu aiemmin uudelleenkäynnistettyyn nfs-common -pakettiin. Jotta idmapd:ia käytettäisiin, pitää asiakaskoneen /etc/default/nfs-common -tiedostossa se olla kytkettynä päälle. Kun kyseisen tiedoston avasin, ei NEED_IDMAPD=-kohdassa ollut määritelty mitään. Asetustiedoston mukaan tällöin käytetään automaattista tunnistusta, mutta ajattelin muuttaa tämän varmuuden vuoksi muotoon NEED_IDMAPD=yes.

Päätin tässä välissä rebootata Fukushiman, ja katsoa mitä tapahtuu. Noin minuutti myöhemmin2 päädyin raapimaan päätäni uudelleen, sillä asetusmuutos ei tuottanut toivottua tulosta. Tässä vaiheessa päätin vilkaista /var/log/syslog:ia, jota kahlaamalla löytyikin johtolanka:

May 17 14:55:11 kserver-fukushima rpc.idmapd[1161]: nss_getpwnam: name ’<käyttäjänimi>@kserver.dy.fi’ does not map into domain ’localdomain’

Kotiverkossani käytän verkkonimenä kserver.dy.fi:ä, ja kaikkien verkkoon tulevien koneiden pitäisi saada tietää tämä DHCP-vastauksen mukana. Olisiko sitten niin, että Fukushima jättäisi jostain syystä DHCP:n kertoman verkkonimen huomiotta, ja päätyisi jonkinlaisen oletusasetuksen kautta käyttämään localdomain:ia?

$ dnsdomainname
kserver.dy.fi

Ei, kyllä kone tietää olevansa kserver.dy.fi-verkossa. Tässä vaiheessa jouduin turvautumaan Googleen, jota kautta päädyin selaamaan RHEL:n postituslistan ketjua. Eräs viesti alkoi sanoin:


/etc/idmapd.conf is configured the same way on both the NFSv4 Server & Client correct?

/etc/idmapd.conf, vai? Katsotaanpa, mitä Fukushiman tiedosto tietää:

[General]

Verbosity = 0
Pipefs-Directory = /var/lib/nfs/rpc_pipefs
Domain = localdomain

[Mapping]

Nobody-User = nobody
Nobody-Group = nogroup

Kas niin, löytyihän se syyllinen lopultakin. Domain-rivi muotoon Domain = kserver.dy.fi, reboottaus, ja kas:

$ ls -ldh ~
drwx—— 261 <käyttäjänimeni> <ryhmänimeni> 36K 17.5. 15:05 /home/<käyttäjänimeni>

Näin helposti ja mukavasti tämäkin asia saatiin kuntoon.

—
1) Tässä ensin käynnistetään NFS-jakojen oheispalvelut uudelleen, ja sen jälkeen liitetään kaikki fstab:in nfs4-muotoiset liitospisteet uudelleen.
2) Niin, Debian buuttaa huomattavasti Ubuntua nopeammin sekä ylös että alas, ainakin itselläni.

Raspberry Pi -Debian jaossa

Posted onLeave a comment

Raspia saadaan vielä hetki
odottaa, mutta sen (erästä)
käyttöjärjestelmää ei enää
tarvitse.

Kuva: Raspberry Pi -logo/
Raspberry Pi Foundation

Ultraedullisen tietokoneen Raspberry Pin (haluat ehkä lukea aiemmat postaukseni aiheesta) maanantaina valmistuva ensimmäinen 10 000 laitteen erä alkaa olla hyvin lähellä myyntiin tuloaan, ja ilmassa on (vertauskuvallisesti) paljon sähköä monien haaveillessa Raspilla leikkimään pääsemisestä.

Odotusta lievittämään voi kuitenkin jo nyt ladata Debian-levykuvan. Säätiön blogissa kuitenkin toivotaan, että lataukset tehtäisiin ensisijaisesti BitTorrentilla palvelimen kaistan säästämiseksi:

Because we anticipate an awful lot of download traffic, we’re having to
limit the number of direct HTTP downloads which are available so our
shiny new server doesn’t fall over under the strain. We would strongly
encourage you to torrent the images instead.

Nyt siis seedboksit tulille ja lataamaan!

Lienee sanomattakin selvää, että latasin tuon levykuvan heti bongattuani blogipostauksen, enkä totisesti ollut ainoa. Kirjoitushetkellä torrentin seurantapalvelin ilmoittaa määriksi 153 lataajaa ja 1835 jakajaa. Jakajien määrä kasvaa tasaisesti, ja hyvä niin.

Mitä levykuvalla sitten voi tehdä? Ei vielä mitään (ellei satu omistamaan yhteensopivaa ARM-suorittimellista laitetta jolla kuvaa ajaa), mutta on toki hyvä, että saatavuus on julkaisuhetkellä todennäköisesti tuhansien jakajien avulla taattu.

Kun Raspberry Pi sitten luukusta kolahtaa, levykuva kirjoitetaan vähintään 2Gt muistikortille, kortti sisään ja virrat päälle. Tämän pitäisi riittää. Blogipostauksessa kerrotaan kuitenkin, että nyt jakoon laitettu Debian ei kuitenkaan ole se ”virallinen” käyttöjärjestelmä, ja säätiön tarkoituksena on julkaista muitakin distribuutioita myöhemmin. Itse tosin odotan nimenomaan Debianin kanssa Raspberry Pillä leikkimistä. Toivottavasti odottaa ei tarvitse enää kauaa.

Jo hyvin ennen itse laitteen julkaisua monet kiinnostuneet ovat ladanneet
käyttöjärjestelmän laitteelleen. Jakajia siis riittää, mikä on hyvä asia.
Kuva: Kuvakaappaus Vuze-ohjelman lataustiedoista