Avainsana: gramex

Groovesharkin Broadcast – laitontako?

Posted onLeave a comment

Groove­sharkin Broad­cast-toi­min­nol­la ku­ka ta­han­sa voi ryh­tyä tis­ki­ju­kak­si ja soit­taa muil­le käyt­tä­jil­le ha­lua­mi­aan kap­pa­lei­ta. Mut­ta ku­ka vas­taa te­ki­jän­oi­keuk­sis­ta? Otin asias­ta sel­vää.

Kuva: Kuva­kaap­paus erääs­tä Groove­sharkin Broad­cast-lä­he­tyk­ses­tä.

Ylistämäni Grooveshark-musiikkipalvelu julkaisi kesällä Broadcast-nimisen1 toiminnon, jossa käyttäjä voi luoda kanavan, johon muut voivat liittyä, ja kuunnella samoja kappaleita lähes reaaliajassa. Toisin sanoen kyseessä on eräänlainen nettiradio.

Käytän itse toimintoa usein − joskin vain kuuntelijan roolissa − ja olen malliin tykästynyt: kappalevalinnat ovat automaattisesti kappaleita soittolistan jatkoksi lätkivää Radio-toimintoa parempia, ja onhan toiminnossa hieman yhteisöllisyyttäkin.

En kuitenkaan ole itse koskaan Broadcast-lähetystä luonut, sillä pelko tekijänoikeusmafian hyökkäävän kimppuuni saman tien on estänyt sen: vaikka toistaminen tapahtuukin täysin Groovesharkin palvelinten kautta, on lähetyksen isäntä silti tiskijukan roolissa. Joku voisi tulkita asiaa niin, että kanavan perustaja olisi tällöin myös tekijänoikeudellisessa vastuussa, ja tarvitsisi asianmukaiset luvat ja lisenssit.

Hain tekijänoikeusasioihin selvyyttä kysymällä asiasta kolmelta suomalaiselta organisaatiolta: äänitetuottajien kattojärjestö Musiikkituottajilta, sekä tekijänoikeusjärjestö Gramexilta ja Teostolta. Lähetin tiedustelun myös Groovesharkille, mutta en saanut heiltä vastausta.

Gramexin kanta on, että asia ei kuulu heille. Viestiini vastasi medialisensointipäällikkö Juhani Ala-Hannula:

Kyselemäsi kaltaiset interaktiiviset musiikkipalvelut ja niissä mahdollisesti mukana olevat erilaiset lisä- ja kanavapalvelut eivät kuulu Gramexin hallinnointiin tai lisensoinnin piiriin [–].

Musiikintuottajien puolesta vastasi toiminnanjohtaja Lauri Rechardt. Hänelle Broadcast-toiminto oli toimintatavaltaan tuntematon, minkä johdosta hän ei ottanut sen laillisuuteen kantaa. Rechardt kommentoi kuitenkin Grooveshark-palvelun ja sen käyttäjien tekijänoikeusvastuuta yleensä:

Mikäli Groovesharkin käyttäjät saattavat musiikkia yleisön saataville ilman lupaa, ovat myös palvelun käyttäjät vastuussa loukkauksista — tosin ainoastaan niiden äänitteiden osalta joita käyttäjät itse saattavat yleisön saataville.

Käytännössä kanteiden nostaminen yksittäisiä käyttäjiä vastaan on kuitenkin erittäin epätodennäköistä, koska palvelun ylläpitäjät ovat tiedossa ja heitä vastaan on siis jo nostettu kanteita Yhdysvalloissa.

Teoston palvelukehityspäällikkö2 Jouni Sirén huomautti, ettei Groovesharkilla ole tarvittavaa toimintalisenssiä Suomessa. Se on kuitenkin Groovesharkin itsensä, ei palvelun käyttäjän, ongelma:

Lisensioinnin tulisi tapahtua GrooveSharkin toimesta, elleivät he sitten
itse erikseen selkeästi konseptoi palveluaan siten että loppukäyttäjän
tulisi tämä lisensiointi hoitaa. Meidän kannaltamme kiinnostava taho tässä
tapauksessa on palvelun tarjoaja, ei yksittäinen käyttäjä.

Vastauksista päätellen näyttäisi siis siltä, ettei Broadcast-lähetyksen isännän tarvitse hankkia lupaa touhulleen, vaan kuka tahansa voi hyvillä mielin perustaa oman Broadcast-kanavan, ja soittaa tilaajille musiikkia Groovesharkin laajasta valikoimasta.

Groovesharkilla itsellään sen sijaan olisi tekijänoikeuksien selvittämisessä tehtävää, mistä sekä Teoston Sirén että Musiikintuottajien Rechardt muistivat mainita vastauksissaan. Sääli, ettei Groovesharkilta saatu vastausta tähän kirjoitukseen− olisi ollut mielenkiintoista tietää, onko suomalaisten tahojen kanssa edes yritetty neuvotella.

En tiedä, onko ”laillisissa” suoratoistopalveluissa, kuten Spotifyssa, vastaavaa toimintoa. Jos toiminto löytyy, on käyttäjän tietenkin vielä turvallisempaa käyttää tuollaista palvelua. Itse en voisi harkita Groovesharkista pois vaihtamista tuolloinkaan, sillä mistään muualta ei löydy käytännössä lainkaan aasialaista musiikkia, kuten itseäni kiehtovaa j-poppia3.

—
Disclaimer: En ole lakimies, eikä tätä kirjoitusta kannata pitää absoluuttisena totuutena. En ota vastuuta, jos joku haastaa sinut oikeuteen.
1) Suomenkielinen käännös puhuu livelähetyksestä.
2) Käänsin tämän itse ”Head of Service Development” -tittelistä.
3) Tai ainakaan en ole törmännyt moiseen palveluun. Jos sinä olet, kerro asiasta kommenteissa.

Blogipoiminta: Hippasilla Gramexin kanssa

Posted onLeave a comment

Ju­ha­ni Kes­ki-Rah­ko­nen ker­too tuo­rees­sa blo­gis­saan Gra­mex­in ja kump­pa­ni­en hä­nel­le ai­heut­ta­mas­ta pään­vai­vas­ta.
Kuva: Openclipart

Ensimmäiset onnekkaat ovat jo saaneet Raspberry Pi -koneet käyttöönsä, mutta itse joudun vielä odottamaan – RS Componentsilta tai Farnellilta ei ole kuulunut lisätietoja sitten viimeisimmän kirjoitukseni.

Onneksi blogattavia aiheita riittää, ja tällä kertaa ajattelin kertoa miehestä, joka on omien sanojensa mukaan ”hippasilla Gramexin kanssa”: Juhani Keski-Rahkonen pyörittää työkseen liikuntakeskusyritystä, ja työssään hän on kiinnittänyt huomiota epäkohtaan, josta kertoo blogissaan:

Musiikki on minulle sekä harrastus, että työväline. Arvostan musiikin tekijöitä ja heille kuuluu asianmukainen korvaus tekemästään työstä. Tässä blogissa puutun epäkohtiin ja epäoikeudenmukaisuuksiin tuon korvauksen jaossa ja postaan myös päivityksiä siitä kuinka tämä asia etenee.

Pääpiirteissään Keski-Rahkosta hiertää tilanne, jossa Gramex ja Teosto haluavat kerätä sekavin periaattein rahaa kaikesta siitä musiikista, jota mm. liikuntakeskuksissa soitetaan. Jos miestä on uskominen, ja miksei olisi, on tilanne kieltämättä suhteellisen sietämättömällä tolalla:

[Gramexin vastauksen koskien tiedustelua CC-lisensoitua musiikkia] tulkitsee helposti niin, että mikäli käyttää Jamendosta ladattua/ostettua Creative Commons musiikkia niin myös näistä tulisi Gramexin maksut maksaa.
Näin asia ei vaan voi olla!
Jamendo ei kuulu Gramexin alaisuuteen minkään lain nojalla.

Toisin kuin eräät1, Keski-Rahkonen on tehnyt muutakin kuin piessyt näppistään blogiinsa: hän on ollut lukuisia kertoja yhteydessä eri organisaatioiden eri henkilöihin selvittäessään asiaa, ja tällainen toiminta on mielestäni vähintäänkin kunnioitettavaa. On mielenkiintoista seurata, millaisia piirteitä Keski-Rahkosen blogi saa, ja suosittelenkin seuraamaan sitä.
—
1) Itseironia on tarkoituksellista, mutta itse itseäni itseltäni puolustaakseni on sanottava, että aika ajoin käyn keskusteluja myös suoraan kirjoitusten kohteiden kanssa.