OP ja Pohjola nurin, mikä mättää?

Kuvakaappaus/ op.fi

Mediassa on tänään uutisoitu [Iltalehti.fi; IT-viikko] OP-Pohjolan verkon kaatumisesta, joka kaatoi Osuuspankin ja Pohjolan verkkosivut, esti korttiostot ja jopa sulki osan konttoreista. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä julkisuudessa selvää, mikä tarkalleen ottaen on rikki, miksi ja milloin se saadaan korjattua.

Kuitenkin IT-viikon jutun kommenteissa esitetään syylliseksi Tietoa, joka on tässäkin blogissa useampaan otteeseen esiintynyt erinäisten teknisten ongelmiensa tähden.

Kun Suomessa tietojärjestelmien kanssa tapahtuu ”jotain legendaarista”, on yleensä arvattavissa että tavalla tai toisella Tiedolla, entisellä TietoEnatorilla, on sormensa pelissä. Näin oli mm. Sampo Pankin verkkosivu-uudistuksessa, sähköisessä äänestämisessä, yhteishaun kouluta.fi:ssä, ja seurakuntavaalien tulospalvelussa.

Tiedon logo/
Tieto

En nyt sano, että viat olisivat välttämättä joka kerta johtuneet nimenomaan Tiedosta – sillä toteuttaahan isoja kokonaisuuksia useampi taho kukin omalta osaltaan – mutta sellaisenkin johtopäätöksen voisi joku vetää, ettei Tiedon mukana häärääminen ainakaan paranna palvelun tai muun toteutuksen toimivuutta.

Julkisuudessa syyllistä saadaan tämän suhteen todennäköisesti kuitenkin turhaan etsiä, sillä OP-Pohjola tai vian aiheuttaja – olkoon kuka tahansa – ei siitä millään lailla hyödy. Sen sijaan OP-Pohjolan norsunluutorneissa varmasti ollaan hyvinkin perillä siitä, mitä kulissien takana tapahtuu.

(Openclipart)

Asian selventämiseksi täytyy siis ryhtyä tekemään salapoliisityötä. Kuvittelisin, että tässä taustalla on nimenomaan ongelma verkkosivuihin ja/tai verkkoyhteyksiin liittyvässä toteutuksessa. Op.fi antaa IP-osoitteeksi 157.124.22.23 ja pohjola.fi 157.124.22.32. Whois-tietojen mukaan IP-alue 157.124.0.0-157.124.255.255 kuuluu OP-Pohjola Group Central Cooperativelle, ja mnt-by (maintained by, hallitsija)-kentässä lukee TE-ENERGY-NOC, jossa TE viittaa Tiedon edelliseen TietoEnator-nimeen. Eli kyllä, jollain tavalla tässäkin Tiedolla on osansa.

Tiedon verkkosivuilla on myös oma casensa OP-Pohjolalle (englanniksi). Case liittyy muutaman viikon takaiseen migraatioon, joka ei silloin aiheuttanut muutaman tunnin odotettua katkosta pidempää häiriötä. Voisiko olla, että jokin tuossa on mennyt pahemman kerran pieleen näyttäytyen vasta nyt? Todennäköisesti.

Tieto on muuten ollut toteuttamassa keissiensä mukaan myös mm. Automatian (Otto-automaatit), If-vakuutusyhtiön ja Nordean IT-ratkaisuja. Saa nähdä, milloin niiden ”kaikki” on nurin ja kuka silloin on vastuussa vioista.


Disclaimer: Haluan tässä korostaa vielä, ettei minulla ole mitään vedenpitäviä todisteita Tietoa vastaan tässä asiassa, vaan esitän oman valistuneen arvaukseni asiaan. Jos jokin asia on mielestäsi väärin tai olet mielestäsi muuten enemmän oikeassa, oikaise toki asiaa kommenteissa niin korjaan tekstiä sen mukaan. Myös muutenkin sydäntään saa purkaa kommentteihin, kuten aina.

Elisalla epävarmuutta vähimmäisnopeudesta

Kuten lupasin eilisessa kirjoituksessani, soitin tänään Elisan asiakaspalveluun jälleen kerran.

Pääasiana oli hyvitykset häiriöajalta, ja varsin ystävällinen asiakaspalvelija tarjoutui hyvittämään kahden kuukauden kk-maksut. Täytyy myöntää, että olin positiivisesti yllättynyt Elisan asenteeseen tämän asian suhteen. Luonnollisesti hyväksyin tällaisen tarjouksen. Hieman joudun tilannetta asiakaspalvelijalle avaamaan, sillä Elisan laskutusongelmista johtuen on pari muutakin laskua jouduttu mitätöimään. Tämän suhteen kaikki on kunnossa.

Tiedustelin samalla hiukan lisätietoa siihen, millaista nopeutta Viihteestä pitäisi odottaa, sillä en oikein löytänyt katetta väitteelle, että kolmasosaan olisi tyytyminen. Asiakaspalvelija kertoi yllättäen, että vähintään noin puolet (eli 50Mbit/s) pitäisi tulla läpi. Kysäisipä vielä työkaveriltaan, jolla myös Viihde on, millaisia nopeuksia hän on saanut. Tämä työkaveri nauttii 70Mbit/s Viihteestä.

Täytyy nyt tarkastella, josko jotain optimoimisenvaraa vielä löytyisi omasta verkkokonfiguraatiosta, jotta nopeutta saisi edes tuohon 50Mbit/s:iin. Tämä on kuitenkin jokseenkin aikaavievä prosessi, mutta tullen siitäkin blogissani jossain vaiheessa raportoimaan. Tätä kirjoittaessa 24h keskiarvo on n. 32Mbit/s ja edellinen mittaus näyttää nopeudeksi noin 40Mbit/s.

Ei muuta kuin lisää konffia peliin ja savun hälvennyttyä tarkistamme kytkennät.

Hallitus esittää Suomeen varoituskirjeitä waretuksesta

IT-viikko uutisoi tänään lakiehdotuksesta, jonka toteutuessa ISP:iden asiakkaille alkaisi ilmaantua tekijänoikeusjärjestöjen laatimia ja operaattoreiden välittämiä ilmoituksia tekijänoikeusrikkomuksista.

Lakiesitykseen kuuluu ensinnäkin se, että tuomioistuin voi määrätä operaattorit antamaan tietoja liittymänhaltijasta jo silloin, kun asiaa asetetaan vireille. Tästäkin muutoksesta voisin kirjoittaa postauksellisen, mutta en sitä tässä nyt tee, sillä hallituksen esitykseen kuuluu myös ”pehmeiden keinojen” käyttöönottamista koskeva esitys.

Jos laki tulee voimaan ehdotuksen mukaisena, ”Suomessa toimiva tekijänoikeuden yhteishallinnointijärjestö tai muu ammattimaista tekijänoikeuksien valvontaa harjoittava organisaatio” voisi toimittaa operaattorille tiedon, että tekijänoikeutta on rikottu IP:ssä 248.45.165.1241 18. marraskuuta 2011 klo 17.46. Tämän jälkeen operaattorilla olisi velvollisuus välittää tämä viesti liittymänhaltijalle. Lakiesityksessä mainitaan, että näitä ilmoituksia ei rekisteröitäisi millään tavalla, eikä tätä kautta tekijänoikeusjärjestölle tulisi tietoa liittymänhaltijasta. Tuomioistuimen päätöksellä tiedon voisi saada, kuten nykyäänkin.

Esitys ei tunnu vakuuttavan oikein ketään. ”Muun maailman” mukaan se loukkaa yksityisyyttä ja on epätehokas ja tekijänoikeusjärjestöjen mukaan se on liian tehoton, kun he eivät pääse näihin tietoihin käsiksi eikä kirjeen lähettämisen lisäksi mitään muita toimenpiteitä voida tehdä. Piraattipuolue käsittelee esitystä blogissaan seuraavasti:

Itse asiassa vaikuttaa siltä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on pyrkinyt laatimaan mahdollisimman vesitetyn kompromissin. Jotain on ollut oikeudenhaltijoiden lobbausvoiman alla ”pakko tehdä”, mutta on suostuttu vaatimuksiin mahdollisimman vähäisesti. —

Jyrki Kasvi (vihr.) oli ainoa esityksestä puheenvuoron antanut. Hän ei puheenvuorossaan uskalla olla vastaan eikä puolesta, mutta kuitenkin sanoo:

Teleyrityksillä on nimittäin jo nyt jonossa tätä lainsäädäntöä odottamassa kymmeniä tuhansia tällaisia pyyntöjä. Kävin juuri tänään äsken tilaisuudessa, jossa sain kuulla luvun olevan arviolta 50 000 per teleyritys.

IT-viikko kertoo kuitenkin, että:

Lehmuskallion [Turvallisuuspäällikkö, TeliaSonera] ja Vainion [Johtava lakimies, Elisa] mukaan operaattoreilla ei ole minkäänlaista jonoa. Myös Suomen tekijänoikeusjärjestöt kiistävät listanneensa valmiita ilmoituspyyntöjä.

En sitten tiedä mihin uskoa. Joka tapauksessa tällainen ilmoitusmenettely ei tuo oikeastaan mitään lisäarvoa kenellekään, ja oikeastaan ainoa näennäinen hyöty – tekijänoikeusjärjestöjen näkökulmasta – on se, että joitakuita tällaisella menettelyllä saadaan peloteltua.

Jos (ja kun) lakiesitys menee läpi ja astuu voimaan 2011, näitä lappuja voitaneen olettaa saapuvan runsain mitoin milloin mistäkin syystä. Vaikkakin esityksen mukaan ISP:lle aiheutuvat kustannukset maksaa tekijänoikeusjärjestö, lienee heidän intressiensä mukaista saada kansalaiset peloteltua ruotuun, vaikka se jonkin euron per lähetetty kirje maksaisikin.

Mielestäni kirjeillä ei voiteta mitään, varsinkaan kun niihin ei sisälly mitään lisätietoja, kuten sitä, mistä teoksesta on kyse, tai sitä, miten teosta on jaettu – tällä halutaan turvata yksityisyyttä. Toisaalta se ei anna yhteisötilaajille mitään mahdollisuuksia kohdentaa sisäisesti ilmoituksia tietylle taholle. Esityksessa mainitaankin:

Myös vanhemmat saisivat tiedon, jos lapset tai nuoret jakavat suojattuja sisältöjä luvattomasti verkossa. Parhaassa tapauksessa ilmoitus voisi saada aikaan tietoverkoissa toimimisen pelisäännöistä tarpeellisen ajatustenvaihdon niiden kesken, jotka kyseistä liittymää käyttävät.

Halutaan siis laki, jonka tarkoitus on herättää perheen sisällä keskustelua? Mielestäni tällainen lakiteknisen kikkailun kautta vanhempien painostaminen lasten kasvattamiseen tiettyyn ajatusmaailmaan (”Piratismi on pahasta”) on vähintäänkin arveluttavaa.

Itseäni tällainen ongelma saattaa koskettaa sitten, kun itse kirjeen saan. Kuluttajaliittymääni käyttäen kehtaan nimittäin röyhkeästi tarjota erilaisia julkisia palveluita, kuten verkkosivuni. Jos saan kirjeen, jossa lukee ”Hyihyi, liittymästäsi waretetaan. T. TTVK”, en voi asialle oikeastaan mitään. Minulla ei ole resursseja – eikä kaikilta osin edes laillista oikeutta – valvoa kaikkea palvelinteni ja verkkolaitteistojeni kautta valuvaa liikennettä.

Jos kaikki tapahtuman tiedot jätetään kertomatta, ei itselleni jää mitään muuta vaihtoehtoa kuin jättää tällaiset kirjeet tyystin huomioimatta ja heittää kirjeet kuorineen paperinkeräykseen. Mielestäni tällaisessa kukaan ei voita mitään.

Huolestuttavaa on myös se, että kun tällainen ”Lex Nokia 2” saatetaan lakikirjoihin, on oikeastaan vain ajan kysymys, milloin Lex Nokia 3:sta aletaan valmistella. Siihen voitaisiin sitten jo alkaa viritellä three-strikes -politiikkaa, jossa tuomioistuin voitaisiin kokonaan siirtää syrjään ja antaa tekijänoikeusjärjestöille vapaat kädet tehdä mitä ikinä tahtovat. Itse en tällaista toivo.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ottaa mielestäni varsin asiallisesti kantaa esityksen ongelmiin YLE:n maanantaisessa A-studiossa. Sen sijaan toiminnanjohtaja Antti Kotilainen TTVK:sta tekee itsestään lähinnä pellen samassa yhteydessä.

Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti toteaa blogipostauksen lopuksi:

Pidän todennäköisenä, ettei vihreistä aiota ylipäänsä äänestyttää lakia. Se olisi hallituspuolueelta liian huonoa käytöstä vaalien alla. Vasemmistoliitto varmaankin äänestyttää lain. Veikkaukseni lopputuloksesta: laki hyväksytään äänin 130-20 (50 poissa). Kansalaisaktivismilla ei enää tässä vaiheessa ehditä lakiin vaikuttaa, mutta onhan sitä symboliikan vuoksi kannattavaa tehdä varsinkin näin vaalien alla. Ehkä mielenosoitus?

Valitettavan totta. Mediakin kiinnostui (sen vähän mitä nyt ylipäänsä kiinnostui) aiheesta aivan liian myöhään. Onneksi kevään eduskuntavaalit lähestyvät päivä päivältä. Kai tiiätte ketä äänestetään!

Päivitys 25.11.2010: Korjattu kirjoitusvirhe, kts. kommentit.
1) Jos mietit kenelle tuo IP kuuluu: ei kenellekään. Se on IANA:n tulevaisuuden laajennuksille varatussa blokissa.

Elisan 100M

Kuten ehkä olen aiemminkin kertonut, ei tämä Elisa Viihde ihan 100Mbit/s -nopeuteen yllä. Tämän toki ymmärrän itsekin, eikä mainoksissakaan puhuta kuin ”jopa 100Mbit/s” -termillä.

Kuitenkin on ehkä hieman kohtuutonta, että nopeudet – vuorokaudenajasta riippuen – vaihtelevat 10 ja 20 Mbit/s välillä, siispä keskustelin asiasta ensin paikallisessa Elisan liikkeessä, jossa pyydettiin jättämään vikailmoitus, jonka tein Elisan verkkosivuilla. Myöhemmin Elisan tekninen tuki lähetti sähköpostia asiaan liittyen:

Hei,

Tein vikailmoituksen eteenpäin. Ongelma johtunee kapasiteettiongelmista alueella. Korjaus on tähän tulossa, mutta aikataulu on avoinna. Saatte siitä ilmoituksen tekstiviestillä kun ongelma on korjattu.

kiitos yhteydenotostasi.

Alueella, jossa asun (Jyväskylän Keljonkangas), asuu toki paljon nuoria, jotka ovat varmasti Elisa Viihteen ja yleisestikin Internetin suurkuluttajia, mikä puolestapuhuu tuota Elisan todennäköistä kapasiteettiongelmaa. Se ei kuitenkaan ole mielestäni mikään oikeutus asialle, ja luulisin että jollain tasolla Elisa nämä kapasiteettiongelmat ilman vikailmoitustanikin tiedosti.

”Aikataulu on avoinna” on yleisesti käytetty fraasi kuvaamaan kansankielisempää ”joskus tulevaisuudessa, tuskin koskaan” -ilmaisua, joten pyysinkin Elisaa hieman tarkentamaan tätä:

–[T]iedustelisin edes suuntaa-antavaa aikataulua korjaukselle – eli puhutaanko viikoista, kuukausista vai vuosista -, sekä sitä, miten yhtiöllänne on ollut tapana hyvittää tällaset kapasiteettiongelmat kuluttajille.

Yleisesti ottaen Elisan asiakaspalvelu on vastannut kaikkiin kysymyksiini asiallisesti, joten nähtäväksi jää, kuinka he tähän viestiin reagoivat. Mielestäni olisi kuitenkin aiheellista hieman tulla vastaan kuukausimaksuissa sen aikaa kun pohdiskelevat ongelmaa. En nyt sano, että jättäisin laskuni maksamatta, mutta kun teoreettisesta nopeudesta puuttuu 90%, voisin kuvitella maksavani siitä korkeintaan 50% normaalista kk-maksusta – sisältäähän Elisa Viihde paljon lisäarvopalveluitakin (joita en käytä).

Katsotaan nyt, miten asia kehittyy. Elisan kanssa tosin olen kerran jos toisenkin käynyt kirjeenvaihtoa heidän palveluistaan.

Konqueror paras, Safarin sukulainen huonoin

Testasin neljää erimoottorista selainta Futuresoftin uudella Peacekeeper-testillä ja standardeja testaavalla Acid3-testillä. Testien antamat pistemäärät on vain laskettu yhteen, eikä näin siis ihmeellisempiä painotuksia ole tehty. Versiot ovat ensimmäiset käteen sattuneet (Ubuntun pakettivarastoista, paitsi Opera, joka on Operan sivuilta ladattu).

Testi on tehty Ubuntu Linux 8.10:llä (Intrepid Ibex) tietokoneella, jossa on AMD Athlon XP 1900+ -suoritin ja 512 Mt muistia. Jos jokin olennainen selain tai moottori jäi mielestäsi testaamatta, kerro siitä vaikkapa kommenteissa.

1. Konqueror 4.2.0 (KHTML)

  • Acid3-pisteet: 83
  • Peacemaker-pisteet: 159
  • Yhteensä: 242

2. Opera 9.64 (Opera)

  • Acid3-pisteet: 83
  • Peacemaker-pisteet: 156
  • Yhteensä: 239

3. Firefox 3.0.7 (Gecko)

  • Acid3-pisteet: 71
  • Peacemaker-pisteet: 139
  • Yhteensä: 210

4. Arora 0.3 (QtWebKit)

  • Acid3-pisteet: 41
  • Peacemaker-pisteet: 93
  • Yhteensä: 134

Yllättävää oli, ettei Opera ole Konqueroria kuin kolme pistettä huonompi. Lisäksi Aroran huonompi tulos saattaa johtua siitä, ettei se ole vielä kovin kehittynyt selain, joskin ihan käytettävä sellaisenaan.

En kuitenkaan ole Firefoxista vaihtamassa vielä mihinkään, sillä arvostan selaimessa muutakin kuin nopeutta ja standardien noudattamista (vaikka nekin ovat tärkeitä), mutta Konquerorin käyttämistä vakituisena selaimena voisi joskus kokeilla.