Nikki jäi syytteettä

IT-viikon uutisen mukaan valtakunnansyyttäjänvirasto jätti syyttämättä Matti Nikkiä liittyen hänen lapsiporno.info -sivustoonsa. Kyseessä on suurehko voitto Nikille ja hänen kritiikilleen Suomen nettisensuuria kohtaan.

Luultavasti KRP:llä ei enää riitä into pitää sivustoa estolistalla, vaikkakin vielä tällä hetkellä se estettynä on. Mielenkiintoista onkin, miten tilanne tulee kehittymään jatkossa. Matti Nikki kirjoittaa seuraavaa sivustollaan:

Mikäli syytettä ei tulisikaan, mitä kävisi estotoimille? Syyttämättäjättäminen todennäköisesti vaikuttaisi myös oikeusasiamiehen päätökseen koskien poliisin toimintaa, ja mahdollisesti myös rikosepäilyihin liittyen listan ylläpitoon.

Niin. Lähipäivinä (no ok, suomalaisen byrokratian tuntien lähiviikkoina ja -kuukausina) tullaan varmasti näkemään varsin mielenkiintoisia käänteitä ja kannanottoja. Toivoa sopii, että ne ylittäisivät uutiskynnyksen ja suomalaiset havahtuisivat yhä olemassaolevaan epäkohtaan.

Aika on sikäli erinomainen, että Suomessakin mietitään sensuurin laajentamista ”ei-toivottuun” materiaaliin, kuten nettipokeriin ja BitTorrent -trackereihin. Mutta nyt voimme vain odottaa tämän tarinan jatkoa ja toivottavasti loppuakin.

Lex Nokia: Game over

Olisiko hienoa asua maassa, jossa kansalaisten oikeudet ovat turvattu perustuslailla? On varmasti niin, että monille ulkomaalaisille turisteille ja ehkä joillekin suomalaisillekin tulee Suomi mieleen kansalaisoikeuksien tyyssijana, mutta minä olen menettänyt luottamukseni suomalaiseen järjestelmään – ainakin toistaiseksi, paremman näytön puuttuessa.

Eduskunta hyväksyi tänään lain, joka myös Lex Nokiana tunnetaan (asiasta uutisoi mm. IT-viikko) äänin 96-56. Lakia vastustivat kiivaimmin Perussuomalaiset, SDP ja Vasemmistoliitto, joista yksikään ei ”Jaa”-ääntä käyttänyt. Vastaavasti Keskustan, Kokoomuksen ja RKP:n yhtenäinen linja ei rakoillut yhtään, kaikki paikallaolijat hyväksyivät ilomielin lain.

Vihreillä ja Kristillisdemokraateilla ei tuollaista yhtenäistä linjaa ollut, mutta molemmissa puolueissa ei:tä äänesti vähemmistö.

Poissaolijoita oli paljon, kaikkiaan 24% kaikista edustajista. Vihreistä poissa oli 43% ja RKP:stä 30%. Tunnollisimmin paikalle hipsivät keskustalaiset äänestämään jaa, ja vasemmistoliittolaiset äänestämään ei (poissa 18%).

Jänniä pylväsdiagrammeja tein kaksi, jokainen vetäköön niistä omat johtopäätöksensä:
Suhteellinen äänestyskäyttäytyminen puolueittain (PNG, 167,3 kt)
Äänet valintakohtaisesti puolueittain (PNG, 120,4 kt)

Nyt kun laki on käytännössä (presidentin allekirjoitusta vaille) hyväksytty – kaikista vastalauseista huolimatta – lienee aiheellista kysyä, kenen intressejä kansanedustajat ajavat? Kansaa heistä suurin osa ei edusta.

Ikävä tosiasia on se, että Suomessa vallassa ovat elitistit, jotka ovat kuuroutuneet ”rahvaan” huudoille, vaikka nimellisesti heidän juuri sitä pitäisi tehdä. Itse en tällaista tilannetta voi sietää, sillä se on omien etujeni, ja enemmistön etujen myös, vastainen kaikin puolin. Luokkayhteiskuntaa on Suomen historiassa jo kokeiltu, ja tasa-arvoisuutta arvostetaan käsittääkseni enemmän. Miksi siis palata takaisin huonoihin aikoihin?

Tilanne voitaisiin ratkaista nk. raa’alla voimalla, ellei suomalainen kansa olisi niin laiskistunut ja tottunut leipäänsä ja sirkushuveihinsa, ettei viitsi tehdä asialle mitään. Valitettavasti tilanne on tällä hetkellä tämä, joten toiseksi ratkaisuksi jää jaloilla äänestäminen: maastamuutto.

Itse olen jo pidemmän aikaa punninnut potentiaalisia maita tulevaa kansalaisuuttani varten, sillä Suomen nykytilanne ei houkuttele yhtään jäämään. Ehdotuksia saa laittaa vaikka kommentteihin 😉

Mutta summa summarum: ”Suomi on paska maa, täällä on kaikki ihan perseestä”.

EU:lta lisää järjettömyyttä musiikin suoja-aikaan

IT-viikko uutisoi tänään että EU-parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta on hyväksynyt äänitteiden, eli musiikin, tekijänoikeuksien suoja-ajan nostamisen 50 vuodesta 95 vuoteen. Vaikka jutulla onkin vastustajansa, ei niin äänekästä kuluttajien oikeuksien puolustajaa taida löytyä, joka pystyisi tässä vaiheessa viheltämään pelin poikki.

Olen aiemmin blogissani väläytellyt ideaa 10 tai jopa 5 vuoden suoja-ajasta, enkä edelleenkään näe sitä mitenkään innovatiivisuutta rajoittavana. On lähinnä naurettavaa kasvattaa musiikin suoja-aikaa sitä mukaa kuin levytetty musiikki uhkaa tulla vapautetuksi tekijänoikeuksista. Uskon, että taas 40 vuoden päästä harkitaan 200 vuoden suojaa, ettei artisti vain pääse kärsimään.

Totuus on vain se, että hyvin harva populäärimusiikkia tuottava artisti pyörii kuvioissa edes sitä viittä vuotta, puhumattakaan kymmenestä. Toki muutavia ”eläviä legendoja” mahtuu joukkoon mukaan, mutta heidänkin 5-10 vuotta vanhat kappaleensa ovat varmastikin maksaneet itsensä jo takaisin.

En luonnollisestikaan halua ketään rikokseen yllyttää, mutta mielestäni kansalaistottelemattomuus on toisinaan hyvästä. Etenkin silloin, kun EU-setien ja Rahan keskinäiset sopimukset alkavat mennä överiksi.

Lindén Lex Nokiaa puolustamassa

Viestintäministeri Suvi Lindén on taas pitkästä aikaa päästänyt suustaan jotain IT:hen liittyvää, ja ketään ei yllättäne se, että hirveän fiksua puhetta sieltä ei tullut. Lindén puolustaa Lex Nokiaa IT-viikon uutisen mukaan mm. seuraavin sanoin:

Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta. Sekin voi olla yhdenlaista valvontaa. Nämä kaikki ovat sallittuja.

Voi paha sana kuinka sapettaakin tuollainen. Onneksi sentään Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne uskaltaa kertoa julkisesti Lindénin olevan vähintäänkin sillä kuuluisalla kebabilla (Orivesi Pizza Kebab?):

Se ei ole sallittua. Ei ikinä eikä Lex Nokiankaan myötä. Ihan käsittämätön väite. Osoittaa Lindéniltä suurta asiantuntemattomuutta työelämästä.

Lindén varmasti riisuutuisi mielellään alasti joka päivä lähtiessään Arkadianmäeltä ja hänelle tehdään kumihanskatesti ettei vaan ole muistitikkua perseessä? Uskoisin, että tuollainen käytös kirvoittaisi Lindéniltä vallan mainiosti kommentteja yksityisyydensuojasta ja koskemattomuudesta ja vaikka mistä. Miksi siis muilla työnantajilla (tai taloyhtiöillä, päiväkodeilla, oppilaitoksilla…) olisi tuollaisia oikeuksia?

Eräs IT-viikon lukija pohtiikin mielestäni hauskasti sitä, millaista olisi jos Lindén olisi oikeassa:

Kun tuo laki menee läpi ostan heti jäätelökioskin ja palkkaan jonkun lukiolaistytön myymä[ä]n jäätelöä. Sitten joka päivä työnantajana riisutan hänet tarkistaakseen, ettei hän vie mitään salaisuuksia.

Lex Nokia ei vaan ole sellainen laki joka voisi toimia. Siispä minun (ja monen muun) järjen mukaan se pitäisi vain hylätä ja palata asiaan, kun eduskunnassa istuu sellaisia ihmisiä, joille tietokone ei ole ”sellane telkkari jossa liikkuu joku nuoli” ja Internet ei tarkoita Facebookkia ja Googlea.

252 ääntä sinne tai tänne…

IT-viikon mukaan hallinto-oikeuden päätös kunnallisvaalien elektroniseen sähläykseen on se, että näillä mennään:

Oikeuden keskeisen perustelukohdan mukaan ”Vähän yli kahden prosentin epäonnistumisten määrää ei sellaisenaan voida pitää osoituksena siitä, että vaaliviranomainen olisi menetellyt virheellisesti… Kynnyksen vaalien uudelleen toimittamiselle on oltava huomattava myös valtiollisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta”.

Niin, pari prosenttiä sinne tai tänne, mitäpä me pienistä. Asiaa ollaan ilmeisesti viemässä KHO:een, mikä on vähintäänkin tarpeellista, jotta saataisiin ennakkopäätös asiasta.

Artikkelissa haastattelun antanut Mikko Välimäki (lakimies) kommentoi niin, että siihen ei ole hirveästi lisäämistä, yhdyn seuraavaan:

Ongelmat ovat kiistämättömiä, eikä vaalien tulos ollut oikea. Hallinto-oikeuden linjaus nakertaa luottamusta suomalaiseen demokratiaan. Mihin unohtuivat ’vähän yli kahden prosentin’ perusoikeudet?