Avainsana: it-viikko

Yhdysvallat ja ”fair use”

Posted on1 Comment

Yhdysvalloissa on käytössä suomalaista siteerausoikeutta vastaava ”fair use”-oikeus, jonka mukaan tietyissä tilanteissa, tarpeellisuus punnittuna, tekijänoikeuksien alaista materiaalia voidaan käyttää kysymättä tekijänoikeuksien omistajalta lupaa.

Kuitenkin Universal-levy-yhtiö vetoaa DMCA:han kovin kummin perustein IT-viikon uutisen mukaan:

Universal kuitenkin totesi perjantaina oikeudessa, että videopalveluille jätettävissä poistovaatimuksissa ei tarvitse miettiä, ovatko videot ”reilun käytön” suojeluksessa.

Tässä siis lapsi oli tanssinut kyseisen yhtiön artistin biisin tahtiin jopa 29 sekunnin ajan, eli kyseessä on selkeästi lain tarkoittama reilu käyttö, ja lapsen äiti yhdessä EFF:n kanssa veti jutun oikeuteen, jossa tuo Universalin loistoperustelu nähtiin.

Eli periaatteessa Universalin maailmassa jos tekisin Youtube-videon, jossa näkyy tai kuuluu mitä tahansa jonkun tekijänoikeuden alaista, se voidaan vaatia poistettavaksi koska ”ei tarvitse miettiä”. Odotan, koska ©-holderit ainoalle Youtube-videolleni poistattavat sen, onhan kyseessä törkeä ja anteeksiantamaton siteeraus:

Mutta ehkä tässä maailmassa on vielä hiukan toivoa, eikä edes yhdysvaltalainen oikeus näe Universalin toiminnassa mitään järkeä.

Yksityisyys ei kuulu 2000-luvulle

Posted onLeave a comment

IT-viikko uutisoi tänään siitä, kuinka Julkisen Sanan Neuvoston (JSN) puheenjohtajan Pekka Hyvärisen mielestä anonymiteetti pitäisi saada karsittua pois verkkokeskusteluista:

Netissä ei pitäisi päästä esiintymään sellaisia kannanottoja, joita ei missään nimessä hyväksyttäisi muuten sen tiedotusvälineen nimiin.
— yksinkertaisin ratkaisu nettikeskustelun ylilyöntien kitkemiseen olisi nimen vaatiminen.

Mahtavaa. Riistetään vain se vähä yksityisyys ja oikeus anonymiteettiin joka tässä maassa vielä vallitsee. Sehän on niin 1900-lukua. Tämän vuosituhannen teemana on se, että ihminen on sarjanumeroitu ja aina joka olosuhteessa tunnistettavissa oleva objekti.

On tilanteita, jolloin en halua, että mielipidettäni voidaan käyttää minua vastaan. Esimerkiksi en pidä siitä, että mahdollinen tuleva työnantajani kieltäytyisi antamasta töitä, koska olen netissä jotakin joskus sanonut. Silloin kirjoitan jonkin muun kuin kingi89-nimimerkkini suojista.

Voin taata, että vaikka lainsäädännöllä pakotettaisiin minut kertomaan oma nimeni keskusteluissa, en siltikään sitä tekisi jos mielipiteeni johonkin asiaan olisi kovinkin arkaluontoinen. Niin, ja hommahan toimii toisinkin päin: voin tässä ja nyt luvata, että ikinä en vapaaehtoisesti ja tietoisesti aio luovuttaa palvelimeni käyttäjätunnistetietoja ulkopuolisille. Vieköön vankilaan rangaistukseksi todistusaineiston hukkaamisesta sitten vaikka.

Lopuksi vähän selvennystä: Mielestäni jokaisella pitäisi olla oikeus ilmaista mielipiteitään – niin verkossa kuin muutenkin – anonyymisti niin halutessaan.

Kevennykseksi kerrottakoon, että Ubisoft meni sitten ja otti oman EULA:nsa vastaisen kolmannen osapuolen kräkin ja julkaisi sen omissa nimissään päivityksenä.

Täytyy sanoo että teillä nää systeemit pelaa, että kiitoksia vaan

Posted onLeave a comment

Otsikon Ismo Laitela -lainaus tuli itselleni mieleen kun luin yllätyksellisesti IT-viikosta uutista siitä että Kouluta-järjestelmä ei vieläkään toimi.

Ei toki ole ensimmäinen kerta, kun olen huomannut, että TietoEnatorista harvoin kuuluu mitään hyviä uutisia. Milloin demokratia on uhattuna (äänestysjärjestelmät), milloin taas koulutuslaitoksiin hakeminen. Tällä kertaa kyse on jälkimmäisestä.

Sinäänsä erittäin hienoa, että oppilaitokset ja niihin hakeneet asetetaan tilanteeseen, jossa tietoja ei ole saatavilla kun ”eräs toimija” ei pysty järjestelmästään sellaisia tuottamaan. Syy on kuulemma se, että resurssit eivät yksinkertaisesti riitä, kuitenkin ”– käyttäjien paljoutta painotettiin TietoEnatorille järjestelmää rakennettaessa.”

Ehkäpä ensi vuoden yhteishaku voitaisiin toteuttaa jonkin luotettavan yhteistyökumppanin kanssa. TietoEnator sellainen ei valitettavasti nykyisillä näytöillä pysty olemaan, mutta jostain kumman syystä valtio aina päätyy kyseisen talon ratkaisuihin.

Loppukevennykseksi vielä alussa mainitsemani Ismo Laitela (jolla ei ole mitään tekemistä tämän artikkelin sisällön kanssa, mutta on silti aika hauska):

Jälleen uusi uhka viestintäsalaisuudelle

Posted onLeave a comment

Joskus aikoinaan ajattelin eläväni valtiossa, jossa viestintä missä tahansa muodossa ei oletusarvoisesti kuulu kenellekään muulle kuin lähettäjälle ja vastaanottajalle. Tämä niin kirjeissä, puheluissa kuin sähköisessä viestinnässä. Monet kuvaavat sen olevan osa demokraattista valtiota.

Suomessahan asiat ovatkin hyvin, mutta IT-viikon uutisen mukaan Ruotsissa valmistellaan kovalla tohinalla lakia, joka antaa jatkossa mahdollisuuden tarkkailla kaikkea maan rajat ylittävää tietoliikennettä.

Mitenkä tämä sitten koskettaa suomalaisia? Siten, että leijonanosa tietoliikenteestämme länsimaihin kulkee Ruotsin kautta. Ja varmemmaksi vakuudeksi esitän ohessa Traceroute-ajon (itse asiassa komento oli tracepath) monen suomalaisen käyttämään Wikipediaan:

rikueskelinen@kserver-1337topU:~$ tracepath fi.wikipedia.org
1: kserver-1337topU.local (192.168.1.36) 0.224ms pmtu 1500
1: 192.168.1.1 (192.168.1.1) 6.774ms asymm 2
1: 192.168.1.1 (192.168.1.1) 2.405ms asymm 2
2: a91-155-136-1.elisa-laajakaista.fi (91.155.136.1) 38.410ms
3: 139.97.10.146 (139.97.10.146) 58.654ms
4: ae1.heltli-gw1.fi.elisa.net (139.97.6.238) 40.625ms asymm 5
5: ae1-10.bbr2.hel1.fi.eunetip.net (213.192.191.49) 40.522ms
6: as0-0.bbr1.sto1.se.eunetip.net (213.192.191.210) 50.060ms asymm 5
7: so1-0-0-0.bbr1.ams1.nl.eunetip.net (213.192.191.226) 78.773ms asymm 5
8: ams-ix.ge7-1.csw1-knams.wikimedia.org (195.69.145.176) 79.179ms asymm 5
9: rr.knams.wikimedia.org (91.198.174.2) 88.708ms reached
Resume: pmtu 1500 hops 9 back 251

Ja kas kas, kukas se siellä: ”as0-0.bbr1.sto1.se.eunetip.net (213.192.191.210)”. Ruotsissa siis käytiin matkalla Wikipediaan. En nyt ota kantaa siihen, kuinka Wikipedian palvelinten kotimaassa, USA:ssa, tietoliikennettä valvotaan, vaikkakin siitäkin voisi joskus oman artikkelinsa kirjoittaa.

Edelleenkin suosittelen kaikessa liikenteessä käyttämään salattua yhteyttä. Myös niissä vähemmän arkaluontoisissa, jotta saadaan riittävästi ”taustamelua”. Valitettavan usein vain Internetin käyttö on kovin vaikeaa salatusti.

Ja sitten piristystä elämään

Posted onLeave a comment

Piristääkseni tunnelmaa edellisen postauksen jäljiltä voisin kertoa IT-viikon uutisessa ohimennen kerrotun suunnitelman:

Työryhmä ehdottaa, että käynnistetään hanke uuden 116115 -palvelunumeron käyttöönottamiseksi koko julkishallinnossa. Hätäpuheluihin vastataan omassa 112-numerossa, ja 116115-numeroon ohjattaisiin jatkossa kiireettömät neuvonta- ja opastuspuhelut.

Tällaista olen kaivannutkin jo pidemmän aikaa. Aika usein (muutaman kerran vuodessa) tulee tilanteita, joissa ei ole kenelläkään suurempaa hengenhätää. Esimerkkinä vaikka naapurin metelöinti. Eihän sitä 112:een tohdi soittaa, kun jollain voi olla oikeasti hätä ja tarvita juuri sen slotin jonka on itse viemässä puhelullaan. Sitten voisi soittaa 116 115 ja sinne kertoa että ”Sitte kun kerkeette nii laittakaa jotain kyttiä rullaamaan tosta naapurin ohi niin että saa ihmiset nukkua”.

Eli minun puolestani tällainen numero olisi erinomaisen hyvä, kunhan ihmisille saadaan iskostettua se, kumpaan numeroon tulee missäkin tilanteessa soittaa. Joku kampanja ja tarroja jakoon -meininki voisi olla ihan hyväksi.

Muuten, miksi juuri 116115? Miksei jotain lyhyttä ja ytimekästä kuten 114 tai 199?