Taas alkaa olla yksi kalenteri läpipelattuna, joten on aika vuosittaisen yhteenvetoni. Koronavirus varjosti tätä vuotta alusta loppuun, mutta koitan löytää myös jotain muuta kerrottavaa.
Jatka lukemista >>Avainsana: kunnallisvaalit
Sähköistä äänestystä ei näköpiirissä – hyvä niin
 |
| Vaikkei tulevissa kunnallisvaaleissa olekaan mahdollista äänestää sähköisesti, on syytä pitää mielessä sähköisen äänestämisen vaarat tulevaisuutta ajatellen. Kuva: Openclipart |
Kunnallisvaalit ovat hiljalleen saapumassa, ja mieleeni tulee edellisten vaalien yhteydessä tehty sähköisen äänestyksen pilotti, joka sitten meni nätisti reisille 252 äänen jouduttua teille tietämättömille.
Iltalehti.fi:n tämänpäiväinen uutisartikkeli osaa kertoa, ettei ainakaan lähitulevaisuudessa uusia kokeiluja ole luvassa:
Oikeusministeriöstä kerrotaan, että mitään sähköiseen äänestämiseen liittyviä hankkeita ei ole vireillä.
– –
[Sähköisen äänestyksen uuteen tulemiseen] voi mennä aikaa, koska tietojärjestelmien kehittäminen ja kaikki
hankinnat voivat kestää. Järjestelmää ei ole seuraavissa eikä
välttämättä sitäkään seuraavissa kunnallisvaaleissa, [Oikeusministeriön tutkija Anne] Rautiainen arvioi.
Hyvä niin, sillä edellisten kokemusten perusteella sähköisellä äänestämisellä saavutettaisiin lähinnä itänaapurista tuttu vaalituloksen oikeellisuus.
Sähköisessä äänestämisessä ei lähtökohtaisesti ole mitään väärää, ja idean tasolla se onkin hyvä: tulokset saadaan saman tien, eikä inhimillistä virhetekijää ole. Todellisuudessa on kuitenkin monia asioita, jotka voivat aiheuttaa äänestyksen epäonnistumisen – joko vahingossa tai tarkoituksella.
Viimekertainen järjestelmä oli Tiedon salassa kehittämä viritelmä. Tällaisissa suljetuissa ohjelmistoissa voi olla toimintoja, joista ei tiedä kukaan muu kuin valmistaja itse. Ilman avoimuutta ja tarkkaa ja kaikille vapaata auditointia ei voida varmistaa, ettei äänestystulosta voida muokata. Täysin avoimesti kehitettäessäkään ei voida välttyä siltä, etteikö äänestyspaikalle tuotaisi muunneltu kappale, joka ei antaisikaan täysin oikeita tuloksia.
Toinen ongelma, joka suljetusti kehitettyyn järjestelmään liittyy, on salassa kerättävät tiedot: järjestelmän valmistaja saattaa voida tallentaa erilaisia tietoja siitä, kuka äänesti ketäkin, ja käyttää näitä oikeastaan miten haluaa kenenkään tietämättä. Vaalisalaisuudelle kuvaamani mahdollisuus onkin suurin uhka.
Vaikka järjestelmä olisikin teknisesti täydellisen täsmällinen, ja toimisi aina oikein, pitää muistaa, että sähköistä äänestysjärjestelmää käyttää lopulta tavallinen äänestäjä – ihminen, jonka oikeasta toiminnasta ei voi koskaan mennä täysin takuuseen. Edelliskunnallisvaaleissa merkittävä syypää epäonnistuneisiin äänestyskertoihin olikin juuri käytettävyysongelmat.
Miten sitten tehdä käytettävyydeltään täysin aukoton järjestelmä? Yksinkertaista: sellaisen järjestelmä tekeminen, jota jok’ikinen ihminen osaisi käyttää, on mahdotonta. Laajalla ja avoimella testauksella niin maallikoiden kuin käytettävyysammattilaisten avustuksella voidaan päästä huomattavan lähelle sataprosenttista käytettävyyttä, mutta aina löytyy niitä hömelöitä, jotka painavat ykköspainiketta, kun haluavat äänestää kakkosehdokasta, eivätkä ymmärrä tekevänsä väärin.
Onkin tärkeää, että vaikka joskus tulevaisuudessa sähköistä äänestystä ryhdyttäisiin jälleen virittelemään, tulee kaikille äänestäjille tarjota aina ja ikuisesti mahdollisuus myös klassiseen ”numero lappuun, leima päälle ja uurnaan” -äänestämiseen ilman syrjimistä tai sormella osoittamista.
Lopuksi vielä ajatukseni sähköiseen äänestämiseen liittyen tiivistettynä:
- Avoin järjestelmä
- Kaikille vapaa, laaja auditointi lähdekoodia myöten
- Äärimmäisen tarkka käytettävyystestaus
- Äänestyspaikan ohjelman oikeellisuus voitava taata
- Mahdollisuus äänestää paperilipulla säilytettävä
Järki ja oikeus voitti: vaalit uusiksi
Korkein hallinto-oikeus totesi IT-viikon uutisen mukaan määrännyt uudet kunnallisvaalit pidettäväksi sähköisen äänestyksen pilotointikunnissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä, sillä äänestyksessä oli virheitä:
KHO:n mukaan kotiin lähetetyssä, vaalien ilmoituskortin liitteenä olleessa sähköisen äänestyksen sanallisessa ohjeessa oli puutteita. Myös äänestysjärjestelmässä oli KHO:n mukaan toimintovirhe.
Luultavasti tämä aiheuttaa paljon keskustelua, ja yt-neuvotteluja käyvälle Tiedolle (entinen TietoEnator) järjestelmän laittomaksi toteaminen ei ainakaan hyvää mainosta ole.
Jotenkin silti ihmeellistä, että tämä asia ratkaistiin järjen – eikä siis rahan ja käytännöllisyyden – ehdoilla. Tällaista ei ole Suomessa nähty sitten 90-luvun.
252 ääntä sinne tai tänne…
IT-viikon mukaan hallinto-oikeuden päätös kunnallisvaalien elektroniseen sähläykseen on se, että näillä mennään:
Oikeuden keskeisen perustelukohdan mukaan ”Vähän yli kahden prosentin epäonnistumisten määrää ei sellaisenaan voida pitää osoituksena siitä, että vaaliviranomainen olisi menetellyt virheellisesti… Kynnyksen vaalien uudelleen toimittamiselle on oltava huomattava myös valtiollisten perusoikeuksien toteuttamisen kannalta”.
Niin, pari prosenttiä sinne tai tänne, mitäpä me pienistä. Asiaa ollaan ilmeisesti viemässä KHO:een, mikä on vähintäänkin tarpeellista, jotta saataisiin ennakkopäätös asiasta.
Artikkelissa haastattelun antanut Mikko Välimäki (lakimies) kommentoi niin, että siihen ei ole hirveästi lisäämistä, yhdyn seuraavaan:
Ongelmat ovat kiistämättömiä, eikä vaalien tulos ollut oikea. Hallinto-oikeuden linjaus nakertaa luottamusta suomalaiseen demokratiaan. Mihin unohtuivat ’vähän yli kahden prosentin’ perusoikeudet?
Sähköisen äänestyksen vaarallisuus
IT-viikko uutisoi perjantaina, että sähköinen äänestys on ollut vilkasta niillä paikkakunnilla joissa pilottikokeilu järjestettiin. Henkilökohtaisesti en tällaiseen järjestelmään luota alkuunkaan.
Lippuäänestyksessä ei voida – ilman valtavaa salaliittoa – hävittää tai lisätä ääniä, saatika sitten muuttaa lipuissa jo olevia ääniä. Valitettavasti tämä on mahdollista ja jopa todennäköistä sähköisessä äänestyksessä.
1. Äänten hävittäminen/ lisääminen
Paperiäänestyksessä lippujen määrää voidaan lopuksi verrata äänestäneiden määrään, jolloin hävinnyt lippu voitaisiin huomata. Sähköisessä äänestyksessä se on mahdollista – sillä edellytyksellä että äänestäneitä ei kirjata paperille. Samat ehdot pätevät lisäämiselle.
2. Äänten muokkaaminen
Koska äänestäjä ei sähköisessä äänestyksessä voi mitenkään olla varma, meneekö hänen äänensä todella ”uurnaan” vai ei, on homma vähintäänkin epäilyttävää. Periaatteessa kone voitaisiin ohjelmoida rekisteröimään minkälaisia ääniä tahansa, riippumatta äänestäjien tahdosta. Tämä itseäni eniten huolestuttaa.
Sikäli mikäli sähköinen äänestäminen joskus rantautuu tänne peräkyläänkin, aion itse pitäytyä paperiäänestyksessä viimeiseen asti. Ja kun se ei ole mahdollista, lakkaan äänestämästä kokonaan.