Anthyllä japania kirjoittamaan, osa 2: Jessie

De­bi­anin uu­des­sa Jes­sie-ver­sios­sa ja­pa­nin kir­joit­ta­mi­nen Ant­hyl­lä on hiu­kan eri­lais­ta − hel­pom­paa­kin, sa­noi­sin. Asen­ta­mi­nen ja käyt­töön­ot­to su­ju­vat kä­den kään­tees­sä. 簡単だ。

Kuva: Kuvakaappaus

Kirjoitin vuonna 2013 ohjeen japanin kirjoittamiseen Anthyn avulla Debianin Wheezy-version mukana tulevalle Gnomelle. Tänä keväänä Debianista julkaistiin uusi, Jessie-koodiniminen, 8.0-versio, ja samalla myös Gnome-työpöytäympäristö päivittyi 3.14-versioon.

Uudessa Gnomessa syöttötavan valitseminen tapahtuu hieman eri tavalla, joten näin tarpeelliseksi saattaa ohjeeni ajan tasalle. Tämä ohje on hieman aikasempaa tiiviimpi − osittain siksi, että Anthyn viritteleminen on nyt aiempaa helpompaa.

Jatka lukemista >>

Musiikit soimaan Debianista Androidiin

Mu­sii­kin soit­ta­mi­nen De­bi­an-pöy­tä­ko­neel­ta ver­kon yli And­roid-tab­le­til­le on­nis­tuu kyl­lä, mut­ta hie­man sää­tö­jä täy­tyy teh­dä.
Kuva: Kuva­kaappaus BubbleUPnP-sovel­luksesta

Tykkään tiskata kuulokkeet korvilla. Yleensä pistän soittolistan pyörimään Android-tabletin Grooveshark-sovelluksesta1, josta musiikki kantautuu langattomasti Bluetooth-palikkaan ja sieltä kuulokkeisiin. Sovelluksen kautta ei voi kuitenkaan kuunnella Broadcast-lähetyksiä (esim. GIGA:n lähetystä), mikä on vähän harmi.

Debian-pöytäkoneeni täyskokoisella selaimella Broadcastit luonnollisesti toimivat, mutta Bluetoothia tuossa koneessa ei ole, eikä yhteys etäisyyden puolesta toimisi välttämättä kuitenkaan. En myöskään mielelläni vetäisi kuulokejohtoa koneelta asunnon läpi tiskipöydän ääreen, joten jonkinlainen langaton ratkaisu on siis tarpeen.

Spesifejä PulseAudio→Android -sovelluksia on olemassa, mutta näistä yksikään ei vaikuttanut ensisilmäyksellä kelvolliselta: olisi asennettava ohjelmistoja Debianiin pakettivarastojen ulkopuolelta, ja ostettava Android-sovelluksen Pro-versio mainosten poistamiseksi. Siispä digitaaliset legopalikat esiin ja tehään itte!

Debian-säädöt

PulseAudio-äänet saa vietyä UPnP-striimiksi Rygelin ja sen GSTLaunch-liitännäisen avulla. Rygel on asennettuna valmiiksi, mutta GSTLaunch-osa on asennettava erikseen. Asennetaan samalla muut tarvittavat työkalut:

sudo apt-get install rygel-gst-launch pavucontrol paprefs

Sitten kytketään PulseAudion UPnP-tuki päälle. Helpointa tämä on graafisella paprefs-sovelluksella, jonka Verkkopalvelin-välilehdeltä valitaan valintalaatikot Tarjoa paikalliset äänilaitteet saataville DLNA/UPnP-mediapalvelimena ja Luo erillinen äänilaite median DLNA/UPnP-suoratoistoa varten.

Tämän jälkeen GSTLaunch-liitännäinen on otettava käyttöön muokkaamalla ~/.config/rygel.conf -tiedostoa (esim. nanolla tai geditillä). Jos Rygelin asetuksia ei ole koskaan säädetty, saattaa tiedosto puuttua. Tällöin kannattaa käynnistää ja sulkea rygel-preferences kertaalleen, jolloin ohjelma luo oletusasetukset näppärästi. rygel.conf-tiedostosta poistetaan tämän jälkeen koko tiedoston lopussa oleva [GSTLaunch]-osio, ja korvataan se seuraavalla pätkällä:

[GstLaunch]
enabled=true
launch-items=myaudioflac
myaudioflac-title=FLAC-ääni laitteelta @HOSTNAME@
myaudioflac-mime=audio/flac
myaudioflac-launch=pulsesrc device=upnp.monitor ! flacenc

Jos GStreamer-liukuhihna on tuttu, saa striiminsä halutessaan myös muissa muodoissa. Itse päädyin kuitenkin FLAC:iin, sillä se on oletuksena tarpeeksi korkealaatuinen, mutta mahtuu kuitenkin vaivatta kulkemaan WLAN:issa tabletille.

Tässä vaiheessa on varminta käynnistää Rygel ja PulseAudio uudelleen:

killall rygel
pulseaudio –kill
pulseaudio –start
nohup rygel &
Oh­jel­man saa tuut­taa­maan ään­tä verk­koon vaih­ta­mal­la sen ulos­tu­lo­lait­teen. Sa­mal­la ta­val­la ää­net saa myös ta­kai­sin kai­ut­ti­miin.
Kuva: Kuva­kaappaus pavucontrol-ohjelmasta

Seuraavaksi laitetaan musiikit soimaan Groovesharkista. Oletuksena äänet tulevat koneen kaiuttimista, joten käännetään Grooveshark soittamaan verkkoon: avataan pavucontrol, ja valitaan Toisto-välilehden ALSA plug-in [plugin-container] -ohjelman kohdelaitteeksi sisäisen äänentoiston sijaan DLNA/UPnP Streaming. Tässä vaiheessa kaikki on valmista Debianin puolesta.

Android-säädöt

Ole­tus­ase­tuk­sil­la Rygel syy­tää verk­koon usei­ta UPnP-lait­tei­ta. Ko­ti­ver­kos­sa­ni nii­tä on run­saas­ti jo en­nes­tään­kin.
Kuva: Kuva­kaappaus BubbleUPnP-sovel­luksesta

Androidilla ei tarvitse paljoa tehdä. Käynnistetään aluksi UPnP-toistosovellus − itse suosittelen BubbleUPnP:tä − ja valitaan lähdelaitteeksi GST Plugin ja soitettavaksi kappaleeksi FLAC-ääni laitteelta laitteennimi. Pienen puskuroinnin jälkeen musiikin pitäisi lähteä raikaamaan Android-laitteesta, josta sen voi sitten halutessaan ohjata vaikkapa Bluetooth-kuulokkeisiin.

Kannattaa huomata, että puskuroinnin takia ääni tulee muutaman sekunnin viiveellä, joten esimerkiksi kappaleenvaihdot tapahtuvat pienellä viiveellä. Tämä ei itseäni haittaa, sillä tiskatessa harvemmin viitsin köpötellä kappaletta vaihtamaan.

Silloin tällöin BubbleUPnP ei lähde soittamaan kappaletta, vaan tarjoaa sen sijaan Action Timeout -virhettä. En ole keksinyt toistaiseksi ongelmaan ratkaisua, mutta stop-play -kierros auttaa yleensä. Käsittääkseni ongelma on sovelluksessa. Jos soittoa haluaa kokeilla toisella sovelluksella, saa äänivirran URL-osoitteen näkyviin napsauttamalla keskeltä ruutua. URL kelpaa esimerkiksi Androidin VLC-soittimelle.

1) Sovellus vaatii GS Anywhere -tilauksen, noin kympin kuussa. Suosittelen kokeilemaan!

Anthyllä japania kirjoittamaan

Ja­pa­nin kir­joit­ta­mi­nen Li­nu­xil­la on­nis­tuu kä­te­väs­ti An­thyn avul­la, vaik­ka hiu­kan al­ku­sää­tä­mis­tä tar­vi­taan.

Kuva: Kuva­kaappaus

Olen jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut japanilaisesta kielestä ja kulttuurista1, kuten kunnon nörtin kuuluu, mutta japanin kieli on itselleni ollut varsin vieras. Tänä syksynä ryhdyin korjaamaan tilannetta aloittamalla japanin opiskelun yliopistossani. Japani 1 -kurssin jälkeen kielitaitoni toki rajoittuu yksinkertaisiin Mitä kello on?2- ja En syönyt kalaa aamulla3 -lauseisiin ja muutamaan kanjiin4, mutta nekin olisi mukavaa voida kirjoittaa tietokoneella. Onneksi 日本語-tuen asentaminen onnistui vaivatta.

Päivitys 19.5.2015: Tämä ohje käsittelee Debianin Wheezy-versiota. Uudelle Jessie-versiolle on oma ohjeensa.

Aivan näppäimistöasettelua vaihtamalla ei työpöytäkoneeni Debian Wheezyä saa japania tuottamaan, vaan kirjoittamiseen tarvitaan erikseen asennettava syöttömetodisovellus5. Aiemmin olen kokeeksi käyttänyt SCIM:iä, mutta Gnome3:n kanssa en sitä saanut toimimaan. Näin ollen päädyin IBus:iin, joka ei loppukäyttäjän kannalta eroa SCIM:istä millään tapaa.

Syöttömetodityökalun lisäksi on asennettava vielä kielikohtainen editori6, joka hoitaa varsinaisen näppäinpainallusten muunnon esimerkiksi hiraganoiksi tai kanjeiksi. Anthy on japanin kirjoittamiseen ehkä yleisin, joten päädyin käyttämään sitä.

Kirjoitustuen asentaminen ja alkusäädöt

IBus ja Anthy asentuvat päätteessä yhdellä komennolla78:

sudo apt-get install ibus-anthy

Asennuksen valmistuttua IBus voidaan käynnistää Toiminnot-valikon kautta, jolloin näppäimistökuvake ilmestyy yläpalkkiin. Omalla kohdallani oli tarpeen vielä kirjautua ulos ja sisään, jotta IBusin sai toimimaan kunnolla9. Seuraavalla kirjautumiskerralla IBus latautuu automaattisesti.

IBus li­sää ku­vak­keen­sa ylä­palk­kiin. Näp­päi­mis­tö tar­koit­taa, et­tä IBus ei ole käy­tös­sä; Aち puo­les­taan il­mai­see, et­tä Anthy on käy­tös­sä.Kuva: Kuva­kaappaus

Kun IBus on saatu käyntiin, täytyy vielä Anthy ottaa käyttöön. Klikkaamalla hiiren kakkosella näppäimistökuvaketta aukeaa pudotusvalikko, josta valitaan Asetukset-valinta.

Aukeavaa IBus Preferences10 -dialogia käyttämällä voi muuttaa myös esimerkiksi pikanäppäimiä11, mutta siirtykäämme nyt Input Method -välilehdelle, jonka Select an input method -pudotusvalikosta valitaan japani > Anthy ja klikataan Lisää. Seuraavalla Advanced-välilehdellä olevalla Share the same input method among all applications -valintalaatikolla säädellään, täytyykö syöttötapa aktivoida joka sovellukselle erikseen. Riippuu käyttötavasta, kumpi valinta on parempi, mutta suosittelen valitsemaan laatikon, jotta syöttötapa pysyy samana ohjelmien välillä vaihdettaessakin. Muita muutoksia ei tarvitse tehdä, joten asetusdialogin voi tässä vaiheessa sulkea.

Kirjoittaminen

Oletuksena Anthy-syöttö ei ole käytössä; tällöin yläpalkissa näkyy näppäimistön kuva, ja suomeksi kirjoittaminen onnistuu tavalliseen tapaan.

Japanin kirjoittamiseksi painetaan Ctrl+Space, jolloin näppäimistökuvake muuttuu Anthyn Aち12-kuvakkeeksi. Tällöin kirjoitetut tavut muutetaan hiraganoiksi.

Haluttu hiraganoin kirjoitettu sana tai fraasi voidaan muuttaa kanjeiksi13 painamalla Space; jos ensimmäinen ehdotus ei ollut oikea, voidaan ehdotusluettelo aukaista painamalla välilyöntiä uudelleen. Haluttu ehdotus hyväksytään painamalla Enter, jolloin alleviivaus katoaa. Toki myös hiraganakirjoitus voidaan hyväksyä: tällöin ei paineta välilyöntiä lainkaan. Rivinvaihto ja sanaväli14 voidaan syöttää Enterillä ja Spacella silloin, kun mikään sana ei ole aktiivisena. Valittu teksti voidaan muuttaa kokonaan hiraganoiksi painamalla F6, tai katakanoiksi painamalla F7.

Pienen totuttelun jälkeen kirjoittaminen onnistuu luontevasti. Kun halutaan jatkaa suomen kirjoittamista, poistetaan Anthy käytöstä painamalla uudelleen Ctrl+Space.

Huomioita

  • Oletusasetuksena IBus täytyy ottaa käyttöön kullekin ikkunalle erikseen. Jos jatkuva Ctrl+Space:n ränkkääminen ärsyttää, voi sen käyttötilan vaihtaa kaikkia ikkunoita koskevaksi asetuksia muuttamalla.
  • Java-ohjelmissa (esim. NetBeans) kuolleet näppäimet (esim. ¨-näppäin) eivät toimi IBusin kanssa. IBusin voi poistaa käytöstä tietylle ohjelmalle käynnistämällä ohjelman päätteessä XMODIFIERS=”” -etuliitteellä. Esim:
    XMODIFIERS=”” netbeans


1) Eli katsonut animea ja kuunnellut j-poppia.
2) なんじですか。
3) あさ、 さかなをたべませんでした。
4) Esim. 女, 男 ja 子 (nainen, mies ja lapsi).
5) Englanniksi Input Method tai IM.
6) Eli Input Method Editor, IME.
7) Käytän Debianissa Ubuntusta tuttua sudoa, enkä erillistä root-tiliä.
8) ibus-anthy -paketin riippuvuuksina tulee kaikki tarvittava, joten en niitä tässä ole erikseen luetellut.
9) Ilmeisesti ennen IBusia käynnistyneet ohjelmat eivät halua toimia sen kanssa yksiin. Saattaa olla, että pelkkä ohjelmien sulkeminenkin riittäisi.
10) IBusin suomenkielinen käännös on jokseenkin keskeneräinen, joten osa teksteistä on suomeksi, osa englanniksi.
11) Minulla esimerkiksi IBus↔normaali syöttö -vaihtaminen on asetettu Ctrl+Alt+Space -yhdistelmään, sillä oletusnäppäinyhdistelmä on mm. NetBeansin käytössä.
12) Vai onko se A5?
13) Esimerkiksi わたしのねこ:n ensimmäinen ehdotus on 私の猫.
14) Tai oikeastaan ideografiväli, ” ”.

Lunttilappu Linux-päätteeseen

Ko­ko­sin mie­les­tä­ni olen­nai­sim­mat Li­nux-päät­teen tie­don­jy­vät yk­siin di­gi­taa­li­siin kan­siin. Ky­sei­sen tu­le­van best-sel­le­rin voi la­da­ta PDF-muo­dos­sa ko­neel­leen ja tu­los­taa vaik­ka ka­ve­reil­leen­kin.

Kuva: Riku Eskelinen: Cheat sheetin kansi. c b FI 1.0

Aikani ratoksi kokosin peruskäyttäjän kannalta olennaisimmat ohjelmat, komennot, toiminnot ja ohjeet Linux-päätteeseen liittyen yhteen nelisivuiseen (tulostettuna yksi kaksipuoleinen A4-arkki) cheat sheettiin. Lähtökohtana oli saada mahdollisimman paljon tietoa mahdollisimman pieneen tilaan, joten täysin Linux-noviisille ohje ei ole suunniteltu. Sen sijaan kaikille peruslogiikan ymmärtäville, mutta aika ajoin taikasanoja unohtaville, voin sitä ominkehuin suositella.

Omasta näkökulmasta tarkastellessa helposti unohtaa olennaisia asioita ja korvaa niitä epäolennaisilla. Puutteista, virheistä, turhista tiedoista ja muista kehitysideoista voi kertoa tämän postauksen kommenteissa.

Lunttilappua saa levittää Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi -lisenssin mukaisesti, joten ei muuta kuin tulostimet laulamaan.

Lataa Linux-päätekäytön cheat sheet (PDF)

PC-speaker musiikintoistossa

Musiikkia voi kuunnella myös
PC-speakerista, jos kestää kaiuttimen
mitättömän äänenlaadun.
Kuva: Openclipart

PC-tietokoneisiin on kautta aikain kuulunut äänimerkkejä jakeleva kaiutin, niin kutsuttu PC-speaker, joka on yleensä toteutettu pietsoelektronisella kaiuttimella. Kaiutin sopii hyvin käyttötarkoitukseensa: antamaan yksiäänisiä piippauksia esimerkiksi käynnistyksen yhteydessä.

Nykyään näitä piippereitä tulee harvemmin koteloissa vastaan, mutta hankkimassani uudessa tiedostopalvelimessa tällainen kuitenkin mukana on. Ajattelin huvikseni kokeilla, miten saada moniäänistä musiikkia ulos tuosta laitteesta.

Käytössäni oli Ubuntu Server 11.04, johon asensin riippuvuuksineen tätä käyttötarkoitusta varten alsa-utils- ja mpg321-paketit:

sudo apt-get install alsa-utils mpg321

Koska yleisesti PC-speakerin ääntä ei ole pidetty tarpeellisena tällä vuosituhannella, sen kernelmoduuli on mustalistattu. Otin moduulin kuitenkin käyttöön käsin (mustalistauksen voi poistaa myös pysyvästi, mutten halunnut niin tehdä tällä kertaa):

sudo modprobe snd_pcsp

Jos jostain syystä kerneliin on ladattu jo piipperin toinen moduuli, ”pcspkr”, se pitää ottaa pois:

sudo modprobe -r pcspkr

Tämän jälkeen kaikki tuntui olevan melkein kunnossa, tosin aplay (ALSA:n äänentoisto-ohjelma) herjasi, ettei voinut avata äänikorttia 0. Googletuksen jälkeen kävi ilmi, että kyseessä oli ALSA:n asetuksiin liittyvä seikka, joka esti PC-speakeria olemasta ensimmäinen äänilaite. Tämä hämäsi ALSA:a, ja poistin tämän rajoituksen tiedostosta /etc/modprobe.d/alsa-base.conf kommentoimalla pois rivin ”options snd-pcsp index=-2”.

Sitten vain ALSA:n uudelleenkäynnistys:

sudo alsa force-reload

Tämän jälkeen mpg321 pystyi toistamaan ääntä piipperin kautta. Kun vielä nostin alsamixerillä äänenvoimakkuuden melkein tappiinsa, oli ääni kuultavissa ja paikoitellen jopa tunnistettavissa.

Ok, eihän PC-speakeria tuohon tarkoitukseen ole tarkoitettukaan, mutta tulipahan todettua, että tällainenkin on mahdollista.