Täydellisen minidistron metsästys: Chromium OS

Hexxehin vuoden vanha Chromium OS
-käännös on nopea, mutta raakile.
Kuva: Chromium Logo. CC-By 2.5 The
Chromium Authors
.

Olen Asuksen Eee 701:ssäni pitänyt mitä erilaisimpia käyttöjärjestelmiä: Jokin aika sitten kokeiluni Jolicloudin kanssa tuotti pettymyksen ja siirryin vielä suurempaan pettymykseen nimeltä Ubuntu Netbook Remix. Koska sekään ei ollut mieluinen, päädyin tilapäisratkaisuna normaaliin työpöytä-Ubuntuun, ja nyt kokeilin vuorostaan varsin vakuuttavaa Chromium OS:ää.


Chromium OS on avoimen lähdekoodin versio Googlen Chrome OS:stä. Koska en jaksanut itse alkaa harrastaa kohtuutonta käännösakrobatiaa, päätin ladata Hexxehin julkaiseman levykuvan. Levykuva on yli vuoden vanha, mutta sivustolla on myös päivittäiset vanillakäännökset Chromium OS:sta. Vanillakäännöksissä ei kuitenkaan ole tukea miniläppärini näytönohjaimelle, joten niistä ei itselleni ollut iloa.

Pahoittelen, etten voi havainnollistaa itseäni kuvakaappauksin, sillä en löytänyt mistään tapaa ottaa kuvakaappauksia Chromiumissa.

Levykuva kirjoitetaan suoraan vähintään kahden gigan muistitikulle (tai muulle irtomedialle), ja tietokone sitten käynnistetään tältä medialta. Jopa muistitikulta käynnistettäessä käynnistys on nopea, ja kirjautumisruutua saa katsella jo muutaman sekunnin kuluttua. Kirjautumisruutu itsessään on selvästi optimoitu korkeammalle resoluutiolle kuin Eee:ni 800×480:lle, mutta se on silti käytettävä.

Sovellusvälilehdet, joita en koskaan nähnyt.
Kuva: Hexxeh.net

Ensimmäinen ongelma tulee, kun pitäisi kirjautua sisään Google-tilin tunnuksilla. Koska langattomaan verkkoon ei voi yhdistää ennen kuin sen tiedot kerrotaan käyttöjärjestelmälle, ja kysely on sisäänkirjautumisen jälkeen, ollaan pattitilanteessa. Pikaisella FAQ:n lukemisella selvisi kuitenkin, että järjestelmään on olemassa sisäänrakennettu tunnus, käyttäjä ja salasana ovat molemmat ”facepunch”. Tällä pääsin kirjautumaan sisään. FAQ:sta löytyy muitakin tarpeellisia niksejä, esim. näppäimistöasettelun vaihtoon.

Asennus ei ollut mahdollista, sillä jostain syystä asennin vaatii vähintään kuusi gigatavua levytilaa. Dd:llä muistitikun sisällön kopioimalla kuitenkin sain Chromium OS:n käynnistymään myös kovalevyltä.

Chromium OS:n käyttöliittymä yli vuoden takaisessa versiossa on melko vajaa: esimerkiksi verkon asetukset eivät toimineet lainkaan. Koska taustalla pyörivä Chromium oli myös kovin vanha, ei lisäosien asennuksesta myöskään tullut mitään.

Selainkäytöstä Chromium OS selviää hyvin, mutta kun toimintoja puuttuu ja on rikki, ei käytöstä vielä voi nauttia. Nopeahan Chromium OS on, mutta se ei vielä paljoa lohduta.

Jos Hexxeh julkaisee uuden käännöksen Chromium OS:sta omien patchiensä kanssa, olen valmis kokeilemaan sitä uudelleen. Nyt tämä Flow-koodinimeä kantava julkaisu on niin raakile, ettei sitä tee mieli käyttää.

Seuraavaksi lähden koittamaan Lubuntua, Ubuntua LXDE:llä. Mikäli mielessäsi pyörii jokin nopea miniläppärille sopiva Linux-distribuutio, kommentteja saa jättää. Testailen mahdollisuuksieni mukaan eri vaihtoehtoja.

Muutamia päivityksiä ja sananen maailman menosta

HP ja Linux

Kirjoitin joku aika sitten HP:n omituisesta Linux-hylkimisestä. Tämä asia on edennyt verrattain hyvin, lähetin HP:n Suomen tukeen Ruotsiin postitse tulostimeni itsetestisivun, ja kun maamme lakkoileva postilaitos saa kirjeen rajan taakse ja paikalliset posteljoonit siitä perille, vikaankin saatanee selvyys. HP:lla on kuitenkin mielenkiintoinen laitevaihtopolitiikka (lainaus sähköpostikirjeenvaihdosta):

  • Mikäli takuun alaisessa laitteessa on tekninen vika joka ei korjaannu antamillamme ohjeilla, asiakkaalle toimitetaan vaihtolaite.  
  • Takuun alaisia laitteita ei korjata tai huolleta, laitevaihto on  vialliselle laitteelle ainoa vaihtoehto.
  • Vaihtolaitteen toimittaminen edellyttää vianetsintää ja ongelmanratkaisun suorittamista.
  • Ongelmanratkaisutoimenpiteiden suorittaminen edellyttää yleensä sitä, että käytetään HP:n tukemaa käyttöjärjestelmää. 
  • Ellei ongelmanratkaisua pystytä suorittamaan sen takia, että käytössä on ns. ei-tuettu käyttöjärjestelmä, ei myöskään laitevaihtoa pystytä suorittamaan.

Hämärää. Tiivistettynä siis HP:n omien periaatteiden mukaan laitteistovian aiheuttama laitevaihto saattaa vaatia Windowsin. Tähän lienisi kuluttajansuojaviranomaisilla mielipiteensä annettavana. Koska kuitenkin ilmeisesti itse kuuluin siihen vähemmistöön, jonka ei tarvitse käyttää HP:n tukemaa käyttöjärjestelmää ja diagnostiikkatoimenpiteet olivat suoritettavissa vaikka ilman tietokonetta, en ala tästä asiasta tämän enempää itkemään.

Elisan 100M viihde 

Kirjoitin myös Elisan kaapeliviihteestä, joka on ”jopa 100Mbit/s”. Tämähän ei luonnollisesti toteutunut lähellekään, ja Elisaa asiasta lähestyin. He kertoivat aikataulun olevan sellainen, että vuoden loppuun mennessä homman pitäisi olla kunnossa.

En tiedä, mitä ovat Elisalla tehneet, mutta kertomistani yhteysnopeuksista ollaan päästy parempaan suuntaan. Tällä hetkellä alaslatausnopeus näyttäisi olevan 24h keskiarvona noin 30Mbit/s. 24h minimi 9,3Mbit/s ja maksimi 51,8Mbit/s. Näissä luvuissa ei ole edes otettu huomioon TCP:n overheadia, joten todellisuudessa nopeudet ovat himpun verran suurempia.

Kuitenkin Elisan mainitsema tekstiviesti siitä, että vika on poistunut, on jäänyt tulematta, joten odottelen nyt ainakin toistaiseksi sitä samalla tilannetta tarkkaillen. Parempaan suuntaanhan tässä ollaan menty, vaikkei oikein tavoitteessa vielä voidakaan sanoa oltavansa[1].

Muutamia asioita, joiden tilaa seuraan tällä hetkellä

Internetin ihmeellisessä maailmassa tapahtuu jatkuvasti kummia, mutta muutamaa tarinaa olen seurannut enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Tässä niistä kaksi:

Matti Virkkunen ja viallinen läppärin näppäimistö. Tätä kirjoittaessa em. henkilö on tapellut HP:n kanssa jo yli kolme kuukautta. Uskomatonta tarinaa HP:n tuotteiden ja huollon toimivuudesta. Toivoa sopii, ettei tulostimeni kanssa tarvitse samaan hullunmyllyyn joutua, vaikkakin kirjoittaja kertookin tarkoituksella HP:ta piinaavansa.

Ison-Britannian oma ”VR” ja sen suhtautuminen julkaisemansa junadatan käyttöön Alex Hewsonin ilmaisessa sovelluksessa. Mielenkiintoista avoimuutta kertakaikkiaan. Toivoa sopii, että PR-paineet ovat tälle yritykselle liikaa ja taipuvat kehittäjän tahtoon.

* * * * *

Tällaista päivitystä tällä kertaa. Kommentoida saa.

1) Ihana suomenkieli. Joku voisi kertoa, taivutinko kaikki sanat oikein tuossa, sillä kielikorvani – niin harjaantunut kuin se onkin – meni täysin lukkoon kun tuota luin.

HP:lla sulkeiden merkitys hakusessa?

Ostin kesällä itselleni uuden tulostimen, HP DeskJet D2660 -värimustesuihkun. Teknisista detaljeista ja kehnosta hinta-laatu -suhteesta viis, laitteeni alkoi yllättäen syöttää paperia missä asennossa sattuu ja ”sutimaan tyhjää” vaikka paperia olisi alustalla ollutkin.

Ajattelin tiedustella HP:lta mahdollisia toimenpiteitä, millä tulostimen saisi ehkä jopa pelittämään asianmukaisesti. Heiltä tulikin geneeriset ”katso että paperialustalla on paperia yms.” -ohjeet. Samassa yhteydessä he muistivat myös kertoa, että koska käytän Linuxia, he eivät voi puuttua ohjelmistpuolen mahdollisiin ongelmiin. Vastasin heille seuraavasti (lihavointi ja alleviivaus lisätty vasta tähän):

Valitettavasti ohjeenne eivät ratkaisseet ongelmaa, ja epäilen vahvasti, ettei kyseessä ole ajuriongelma (vaikkakin on ehkä hieman ristiriitaista samaan aikaan ylläpitää HPLIP-ajuria ja olla tukematta Linuxia). Vaikuttaa myös siltä, että paperinsyöttöongelma ja 2. sivun tulostusongelma ovat toisistaan riippumattomia. Jälkimmäiseen mainittakoon, mikäli se vianrajausta yhtään helpottaa, että toisinaan laite jää vilkuttamaan virran merkkivaloa (ajurin tilaviesti ”Canceling”), eikä tilaa voi purkaa kuin irrottamalla laite virtajohdostaan.

Ilmeisesti joko a) viestin käsittelijä ei pitänyt antamastani kritiikistä tai b) käsittelijälle ei sulkeet muuten olleet tutut, sillä vastaus oli seuraava:

Vaikka tulostimelle löytyykin ns. HPLIP -materiaalia, käyttöjärjestelmänä Linux ei kuulu HP:n tukemiin käyttöjärjestelmiin. Näin ollen laitteelle joka käyttää Linux -käyttöjärjestelmää, enkä pysty antamaan sinulle puhelin- tai sähköpostitukea. Tukea on kuitenkin saatavana alla olevasta linkistä. (Get Help -> ”Ask a Question” button):
http://hplipopensource.com/hplip-web/support.html

Korostan tässä, että HP:n tuki ei ottanut kantaa viestissään mihinkään muuhun kuin tuohon sulkeissa olevaan tekstiini, vaan päättivät ilmoittaa että ”Ei Linux-tukea”. Jätinkö asiani todella noin epäselväksi? Mielestäni en. (Kommentoida saa). Siispä rustaamaan HP:n tuelle selvennystä ja lisäohjepyyntöä:

Valitettavasti vastauksenne ei ratkaissut ongelmaani. Haluan lisäksi korostaa, että aiemmassa kirjeenvaihdossa mainitsemani ristiriitaisuus HP:n Linux-ajurin ja HP:n Linux-tuettomuuden välillä oli puhtaasti sivuhuomautuksellinen palaute yhtiönne toiminnasta, eikä sinällään liittynyt tähän ongelmaan. Olen vastaanottanut ja ymmärtänyt ilmoituksenne siitä, että Linux ei kuulu käyttötukenne piiriin, ja ottanut huomioon sen omassa toiminnassani. Teidän ei tarvitse enää ilmaista tätä asiaa minulle.

Pyydän teitä keskustelun helpottamiseksi huomioimaan, että käytän – yleisen suomen kirjakielen tavan mukaisesti – kaarisulkeita ”(” ja ”)” merkitsemään tekstistä mielestäni vähemmän merkityksellisiä asioita, sivuhuomautuksia ja täsmennyksiä. Toivonkin, että jatkossa tulkitsette viestini niin, että myös – ja varsinkin – sulkeiden ulkopuolinen sisältö on merkityksellistä. Teidän toimintaanne helpottaaksenne pyrin lisäksi jatkossa olemaan selkeämpi omassa viestinnässäni.

Kuten aiemmin mainitsin, en usko että kyseessä on ongelma ohjelmistossa, vaan sen sijaan esim. mekaaninen vika tulostinlaitteistossa, joka ei ollut korjattavissa käyttäen mainitsemianne huoltotoimenpiteitä. Mikäli te kuitenkin uskotte, että kyseessä on ohjelmistovika tai mikäli ette halua antaa edes laitteenne laitteistolle tukea koska käytän Linuxia, olkaa hyvä ja ilmaiskaa asia vastauksessanne.

Mikäli kuitenkin voitte auttaa, toivon että kertoisitte onko vielä jotain, mitä voisin laitteeni käyttökuntoiseksi saamiseksi tehdä, ja jos ei, millä tavoin se on saatettavissa teidän huollettavaksenne.

Joku voisi väittää, että piilovittuilen, mutta siitä ei ole kyse. Toivon, että viesti selventää HP:llekin tilanteeni, ja että HP ei ihan oikeasti ole sitä mieltä, että jos käyttää Linuxia koneessa, ei HP vastaa vaikka laite räjähtäisi omia aikojaan. Vastausta odotellessa.

Ubuntu Netbook Edition 10.10 ei vakuuta

Suricata Suricatta eli nelisormimangusti.
Kuva CC-BY-SA 3.0 BS Thurner Hof

Huomenna sunnuntaina (10.10.2010) on seuraavan Ubuntun jakeluversion, koodinimeltään ”Maverick Meerkat” (suomeksi ”itsenäinen nelisormimangusti”, no kidding), julkaisun aika. Tavalliseen tapaansa Ubuntusta julkaistaan useita versioita niin työpöytä-, palvelin kuin netbook-käyttöönkin.

Palvelimissani (Secondary ja Einstein) ajattelin Lucidin palvelinversion pitää toistaiseksi, sillä se on tuettu huhtikuuhun 2015 asti, mutta pöytäkoneeseen heitin Maverickin jo aikoja sitten ja eilen myös avopuolisoni uuteen kannettavaan, eikä näissä mitään suurempaa itkettävää ole. Miniläppärissäni pidin aikansa Jolicloud 1.0:aa, mutta sen puukotusviritykset eivät oikein vakuuttaneet, joten ajattelin asentaa siihen Ubuntun Netbook Editionin Maverick-version.
Asennus sujui muitta mutkitta, kuten tavallisestikin: kysymyksiä oli vielä vähemmän kuin ennen, mikä on ehkä ihan hyvä normaalikäyttäjää ajatellen. Ne alternate-cd:t ovat sitten HC-käyttöä varten. Muistitikku toimi asennusmediana, eikä senkään suhteen mitään poikkeavaa tapahtunut.
Hyvän näköinen ei aina ole oikeasti
hyvä. UNE-työpöytä. Klikkaa isommaksi.
Aluksi uuden Unityn mukanaan tuomat reunat näyttivät hienolta, vaikka jo Lucidin esittelemä ikkunakontrollit vasemmalla -periaate ärsyttää edelleen. Ajattelin kuitenkin että pienellä gconf-editorin kanssa räpellyksellä asian saisi korjattua, mutta totuus oli karu: unityn muokkausvalinnat ovat jopa siellä olemattomat! Näitä vasemmalla ja ylhäällä olevia ”paneeleita” ei Mark Shuttleworth ole halunnut muokattavan, joten niitä ei myöskään voi muokata millään tapaa.
Olin aikeissa lisätä lämpötilan näytön kellon viereen ja ajattelin sen onnistuvan niinkuin aina ennenkin kelloappletin asetuksista, klikkaamalla kellonaikaa hiiren 2. painikkeella. Tein näin, ja mitään ei tapahtunut! Myöskään muiden lisäapplettejen lisääminen ei ole mahdollista, sillä se kuulemma antaa siistimmän vaikutelman. Kellonaika näyttää lisäksi aina 12-tuntista aikaa (ilman am/pm -tunnistetta), eikä tätäkään voi mistään muuttaa. Sekin lie käytettävyysparannus.
Vasemmalla on hieman OSX-tyyppinen yhdistetty pikavalinta- ja ikkunanvalintaluettelo, joka on ihan hieno idea kyllä, mutta siihenkin olisin kaivannut edes jotain muokattavuutta. Siinä on elementtejä, joita ei pysty poistamaan (mm. roskakori) ja ohjelmien lisäämiseksi ko. ohjelma on pakko avata jollain tapaa ja sitten valita ”Pidä käynnistimessä” ikkunan kuvakkeesta. Ei mielestäni kovinkaan intuitiivista.
UNE:n mukana tullut Firefox vaihtui
saman tien Chromiumiin.
Toki UNE:ssa on paljon hyvääkin, esimerkiksi Win7-tyylinen hakukenttä, jolla ohjelmien löytäminen on vikkelää. Tämä toiminto löytyy vasemman ylänurkan Ubuntu-logoa klikkaamalla. Eee:lläni toiminto tosin on tuskaisen hidas.
Hiukan ihmetystä aiheutti myös sovellusvalinnat: jos kerran UNE:sta halutaan tehdä miniläppäriystävällinen, voisi ehkä harkita OpenOffice.org:n korvaamista jollain muulla tai pudottamista kokonaan. Samoin Firefox on varsinkin iäkkäämmille miniläppäreille ylivoimainen pala haukatessaan useita satoja megoja muistia peruskäytössä.
Linuxin kanssa vuodesta 2005
temmeltäneen kirjoittajan tunnetila
UNE:a muutaman tunnin käyttäneenä.
Ubuntun, ja varsinkin UNE:n suunta kohti ”käyttäjäystävällistä” eli mahdollisimman vähän säätömahdollisuuksia sisältävää käyttöliittymää huolestuttaa itseäni kovasti. On ehkä totta, että taviskäyttäjän silmissä Ubuntun miniläppäriversio on nyt helpompi käyttää, mutta kun kumartaa toiseen suuntaan, pyllistää toiseen. Canonical on tehnyt tässä valinnan unohtaa kehittyneet käyttäjät laajemman käyttäjäkunnan saavuttamiseksi, mutta ollaanpa ihan rehellisiä: kuinka moni Pentti Peruskäyttäjä päättää kokeilla Ubuntua jostain muusta syystä kuin lähipiirin Linux-Asiantuntijan® suosituksesta? Olisiko sittenkin tärkeintä lisätä mahdollisuuksia niiden vähentämisen sijaan?
Omalle Eee:lleni tullen asentamaan joko normaalin Ubuntu-työpöydän tai sitten esimerkiksi LXDE:n, joka vakuutti nopeudellaan itseni aiemmin. UNE:n uusin versio tuo paljon uudistuksia, mutta suurin osa niistä saa kaltaiseni dataleuan lähinnä itkupotkuraivareiden valtaan. En voi UNE:a suositella oikein mihinkään käyttöön tällä hetkellä, ja toivoa sopii että Canonicalin UI-tiimissä otetaan päät pois perseestä huhtikuun julkaisuun mennessä.

Viikko Confickerin totaaliaktivoitumiseen

It-viikko uutisoi tänään, että F-Securen Mikko Hyppösen mukaan tämän vuoden Windows-hittituotteen, Conficker-madon, aprillipäivänä (ke 1.4.) tapahtuvan aktivoitumisen vaikutuksia on vaikea arvioida.

Kun mato on saastuttanut koneita laajalti ympäri maailmaa, on saavutettu laskentateho ja Internet-kaistanleveys melko massiivinen, ja kun tuollaisia voimia halutaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin, voi jokainen itse arvella millaista tuhoa sillä voidaan saada aikaan.

Mutta miksi aktivoida mato tiettyyn aikaan? Aivan kuin taustalla olisi jotain ennennäkemätöntä, ehkäpä jokin uudenlainen ennalta-arvaamaton hyökkäystaktiikka. Tähän kysymykseen saamme vastauksen varmasti viikon päästä.

Conficker-madolta suojautuminen on hyvin yksinkertaista, sillä mm. Ubuntu Linuxiin ei tuo(kaan) virus tartu. Nyt siis on hyvä aika pelata varman päälle ja lisäksi panostaa tulevaisuuteen: Linuxia lataukseen.