 |
| Verkkokauppojen käyttö on turvallista, kunhan osaa huolehtia omasta turvallisuudestaan. Kovin vaikeaa se ei ole. Kuva: 401(K) 2012: Credit Card Debt. CC BY-SA 2.0 |
Verkkokaupoista ostaminen on suomalaisille tuttua puuhaa, ja ymmärtäähän sen: välimatkat ovat pitkiä, ja kotimaisten kivijalkakauppojen hintataso korkea.
Verkko-ostaminen on yleensä turvallista, kunhan ostaja tietää, mitä on tekemässä. Olen kuitenkin huomannut, että valitettavan usein ostokset tehdään Internetissä ”hasardilla” perehtymättä sen enempää omaan turvallisuuteensa.
Toisin kuin perinteisessä myymälässä asioidessa, verkkokauppaa käydessä myyjä saattaa kadota tuhkana tuuleen ostajan rahojen kanssa. Koska verkko-ostamiseen liittyy monta muutakin muuttujaa ostajan ja myyjän lisäksi, ei ostaja voi täysin riskittä ostoksiaan tehdä, mutta pienellä valveutumisella vaaranpaikkojen välttäminen onnistuu.
Kaikista turvallisintahan olisi toki olla ostamatta mitään verkkokaupoista, mutta tällöin pitäisi tyytyä vain kulkumatkan päässä oleviin myymälöihin tai postitilauskatalogien1 tarjontaan. Jos haluaa Suomessa tai Suomeen hankkia edullisesti laadukasta tavaraa, on verkkokaupan käyttäminen näin ollen lähes välttämätöntä. Monia harvinaisempia tuotteita ei Suomeen edes maahantuo kukaan, jolloin ostaminen verkkokaupasta on ainoa vaihtoehto.
Ensisijaisesti kannattaa luottaa tunnettuihin, mielellään kotimaisiin, verkkokauppoihin. Kotimaisilla toimijoilla toimitus (varastossa olevalla tavaralla) on yleensä nopeampaa kuin kaukomailta tilattaessa, ja kuluttajansuojan toteutuminen on varmempaa2. Lisäksi maksu tapahtuu tyypillisesti verkkopankin e-maksu -toiminnolla, jolloin maksukorttia ei edes tarvita ostosten tekoon – verkkopankkitunnukset riittävät.
On kuitenkin mahdollista, että jotain tiettyä tuotetta ei saa kuin valmistajan omasta verkkokaupasta, tai sitä ei jostain muusta syystä tuoda Suomeen. Tällöin kotimaiset pankkikohtaiset verkkopankkimaksupalvelut eivät ole käytettävissä. Erilaisia verkkomaksuratkaisuja on lukematon määrä, ja ostajan kannattaakin olla tarkkana, miten maksu tapahtuu, ennen kuin maksukorttinsa numeroa alkaa nettiin syöttää.
Yleensä niin EU:ssa kuin muuallakin maailmassa PayPal-maksupalvelu on käytettävissä. PayPal on turvallinen tapa maksaa, eikä sen käyttö vaadi palveluun rekisteröitymistä (joskin rekisteröityminen on ilmaista ja mielestäni ihan hyödyllistä). Käytännössä PayPal-tiliin joko siirretään tilisiirtona rahaa tai PayPal veloittaa suoraan maksukorttia, ja verkkokauppa taas ottaa rahat PayPal-tililtä. Etuna palvelussa on se, ettei maksun saaja näe luotto- tai pankkikortin tietoja, eikä näin voi aiheuttaa yllätyksiä, sillä kaikki maksut hyväksytään PayPalin oman verkkopalvelun kautta.
PayPal huolehtii myös ostajan turvallisuudesta: jos tilattu tavara ei saavu perille tai on väärä tai viallinen, voi ostaja ”riitauttaa” tapahtuman. PayPal, ostajan ja myyjän kanssa asiaa selvitettyään, ratkaisee asian, ja tarvittaessa palauttaa maksetun summan ostajalle.
Jos PayPal-maksuvaihtoehtoa ei ole saatavilla, kannattaa selvittää, onko verkkokauppa Verified by Visa– tai MasterCard SecureCode -yhteensopiva (kortista riippuen). Tällaiset palvelut lisäävät maksutapahtumaan yhden käyttäjän ja maksajan välisen vaiheen, jolloin maksu on turvallisempaa.
 |
| Verkkokaupassa asioidessa kannattaa varmistaa, että yhteys on vähintäänkin salattu, mielellään tunnistettu. Kuvassa tunnistetun Viestintäviraston Domain.fi -palvelun tiedot Firefox 14:lla katsottuna. Kuva: Kuvakaappaus: Domain.fi/ Firefox 14 |
Hyvin harvoin on tarpeen syöttää maksukortin numeroa suoraan verkkokaupan omille sivuille, ja tällaisen tilanteen sattuessa kannattaa käyttää hetki sen tarkistamiseen, että toinen osapuoli on luotettava, ja että on varmasti myyjän virallisella sivulla (eikä esim. kalastelusivustolla). Osoiterivi kannattaakin katsoa kirjain kirjaimelta, ja varmistaa että yhteys on salattu (lukon kuva) ja mielellään tunnistettu (verkkokauppiaan nimi ennen osoitetta osoiterivillä). Tällaiset toimenpiteet on hyvä tehdä myös muulla tapaa maksettaessa – varmuuden vuoksi.
En ole itse törmännyt maksukortin numeroa suoraan ruinaaviin, mutta rehellisiin, myyjiin kuin muutaman kerran elämässäni. Siksi suosittelenkin, että jos aiemmin mainitsemani maksutavat eivät ole mahdollisia, kannattaa harkita ostoksiensa tekemistä jostain muualta, ellei luottamus myyjää kohtaan ole äärettömän suurta.
Kun maksu on veloitettu ja tuote saapunut, kaikkien pitäisi olla tyytyväisiä. Rikolliset ovat kuitenkin ovelia, ja on mahdollista, että kaikesta huolellisuudesta huolimatta maksukortin tiedot ovat päätyneet vääriin käsiin. Oman tilinsä tapahtumia kannattaakin aktiivisesti seurata, vaikkei olisikaan ostanut mitään vähään aikaan. Jos huomaa outoja veloituksia, kannattaa ottaa saman tien yhteyttä pankkiin, kuten myös myyjään, jos se on tiedossa, ja selvittää asia.
Kerron vielä oman niksini, jolla rajaan maksukortin käyttöön liittyviä riskejä: pankissani on kaksi tiliä, joista vain toiselle on pankkikortti. Korttitilillä pidän rahaa vain sen verran kuin tarvitsen, jolloin kortin tai sen tietojen joutuminen vääriin käsiin ei syökse minua vararikkoon. Keinon olen todennut hyväksi myös oman talouden hallintaan. Myöskin nosto- ja ostorajat kannattaa pitää järkevinä: jos kriisi iskee, pankkikonttorissa asioimalla saa kyllä tarvittaessa vaikka tilinsä tyhjäksi.
Verkko-ostamisvinkkini vielä tiivistettynä:
- Suosi suomalaisia verkkokauppoja – maksa pankkisi e-maksulla.
- Ulkomailta tilatessasi käytä PayPal-tiliä, tai vähintäänkin Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -maksua.
- Asioi vain luotettavien kauppiaiden kanssa. Varmista että olet varmasti oikealla sivustolla, ja että sivusto on turvallinen: salattu ja tunnistettu.
- Valvo tilisi käyttöä. Ota heti yhteys pankkiisi, jos huomaat jotain poikkeavaa.
- Älä pidä korttitililläsi enempää rahaa, kuin tarvitset. Säilytä suuria rahamääriä eri tilillä, ja siirrä sieltä tarvittaessa.
Lisää hyviä ohjeita verkkomaksamiseen antaa Luottokunnan Korttiturvallisuus.fi-sivuston Usein kysyttyä– ja Verkossa-sivut. Lisäksi kannattaa käyttää 2 minuuttia 2 sekuntia seuraavan CERT-FI:n videon katsomiseen:
—
1) Vieläkö tällaisia julkaistaan?
2) Eli yhtä varmaa kuin kivijalkamyymälässä asioidessa. Toiset liikkeet hoitavat asiansa kunnialla, toiset eivät, mutta kuluttajansuojaviranomaisien avulla asiat yleensä ratkeavat, viime kädessä oikeusteitse.
