Suomalaiset artistit Groovesharkissa

Groovesharkissa on paljon musiikkia,
joista valtaosa on jaossa laittomasti.

Kuva: Openclipart

Kirjoitin aiemmin Grooveshark-musiikkipalvelusta, ja siinä ohimennen mainitsin, että palvelussa oleva musiikki on suurelta osin jaossa ilman sopimusta – toisin sanoen laittomasti. Groovesharkin sivuilta löytyy lista, jossa sopimuksen tehneet yhtiöt listataan, mutta suurista levy-yhtiöistä vain EMI komeilee listalla.

Mitähän sitten suomalaisten artistien musiikkia kustantavat yhtiöt oikeastaan ajattelevat Groovesharkista? Lähestyin viittä merkittävää Suomessa toimivaa levy-yhtiötä sähköpostitse.
Tiedusteluviestissä kysyttiin yhtiön suhtautumista Groovesharkissa olevaan musiikkiin ja mahdollisista suunnitelmista musiikin lisensoimiseksi Groovesharkiin.

Kotimaiset artistit ovat suurimmaksi osaksi kansainvälisten suurlevy-yhtiöiden suomalaisten osastojen listoilla. Tiedustelu lähetettiin seuraaville levy-yhtiöille¹:

  • Warner Music Finland: Antti Tuisku, Chisu, HIM, Juha Tapio, Laura Voutilainen, Sturm und Drang, Vesa-Matti Loiri ja muita.
  • Sony Music Entertainment Finland: Anna Abreu, Egotrippi, Indica, Katri Ylander, Pariisin kevät, Teleks, Waldo’s People ja muita.
  • EMI Music Finland: CMX, Haloo Helsinki!, Jorma Kääriäinen, Lovex, Mikko Kuustonen, Neljä ruusua, Topi Sorsakoski ja muita.
  • Universal Music: Kolmas nainen, Lauri Tähkä & Elonkerjuu,  Maria Lund, Munamies, Olavi Uusivirta, Puhuva kone, Stella ja muita.
  • Playground Music Finland: Apulanta, Ezkimo, Jarkko Martikainen, Poets of the Fall, The Rasmus, Rytmihäiriö, YUP ja muita.

Tiedusteluun oli vastannut tätä kirjoittaessa Sony Music Entertainment Finlandin digital director Saara Pekkonen ja Playground Musicilta Tom Pannula.

Pannula ilmoitti, että heillä on sopimus Merlin Network -yhtiön kanssa, joka puolestaan ilmeisesti kokeilee Groovesharkia ainakin jollain asteella. Merlin Network on indieartisteja edustava voittoa tavoittelematon yhtiö. Tiedustelin Merlin Networkiltä lisätietoja asiaan liittyen, mutta tätä kirjoittaessa ei vastausta vielä oltu saatu.

Sony Music Entertainment Finlandin Pekkonen kertoi, että heidän artistiensa musiikki on palvelussa tällä hetkellä luvatta ja vasten heidän tahtoaan. Kuitenkin heillä on hyviä kokemuksia Spotifyn suhteen, ja he uskovat pilvimusiikkipalvelujen yleistyvän edelleen:

Streamauspalvelut tulevat varmasti olemaan edelleen ja tulevaisuudessa olemaan vielä entistä vahvempia – syy piilee ihmisten tavasta käyttää/kuluttaa ja ”omistamisen[” ]ajatuksen muutoksesta.

Pekkonen kuitenkin on sitä mieltä, että Grooveshark ei – ainakaan vielä – ole sen mittaluokan palvelu, että siihen mukaan lähdettäisiin. Pekkonen käyttää tässä termiä ”lähikuukausina”, jonka näen kertovan omaa kieltään Internetin mukanaantuomasta hektisyydestä myös musiikkibisnekseen.

Warnerilta, EMI:ltä ja Universalilta ei saatu vastausta. EMI:llä on sopimus Groovesharkin kanssa, joten olisikin ollut mielenkiintoista kuulla heidän näkemyksiään asiasta.²

Oma näkemykseni Groovesharkin suhteen on, että levy-yhtiöiden kannattaisi ennemminkin ottaa rahaa ja antaa musiikin soida kuin taistella laitonta kuuntelua vastaan – tai vain passiivisena möllöttää taustalla. Uskoisin, että myös artisteilla – varsinkin niillä pienemmillä – voisi olla suurtakin mielenkiintoa pilvipalveluja kohtaan, jotta heidän musiikkinsa tulisi ylipäänsä kuulluksi.

Ohessa vielä tiivistelmä tämän ”kyselykierroksen” tuloksista taulukkomuodossa:

Levy-yhtiö Musiikkia GS:ssa? Sopimus GS:n kanssa? Suhtautuminen GS:ssa olevaan musiikkiin
Warner Kyllä Ei Ei tied.
Sony Kyllä Ei Kielteinen
EMI Kyllä Kyllä Ei tied.
Universal Kyllä Ei Ei tied.
Playground Kyllä Epäselvä Epäselvä


1) Mainitut artistit ovat vain valitsemiani otoksia levy-yhtiön kotimaisista artisteista.
2) Vinkiksi Warnerille, EMI:lle ja Universalille: mahdolliset vastineet ja oikaisut voi jättää myös kommentteihin 😉

PC-speaker musiikintoistossa

Musiikkia voi kuunnella myös
PC-speakerista, jos kestää kaiuttimen
mitättömän äänenlaadun.
Kuva: Openclipart

PC-tietokoneisiin on kautta aikain kuulunut äänimerkkejä jakeleva kaiutin, niin kutsuttu PC-speaker, joka on yleensä toteutettu pietsoelektronisella kaiuttimella. Kaiutin sopii hyvin käyttötarkoitukseensa: antamaan yksiäänisiä piippauksia esimerkiksi käynnistyksen yhteydessä.

Nykyään näitä piippereitä tulee harvemmin koteloissa vastaan, mutta hankkimassani uudessa tiedostopalvelimessa tällainen kuitenkin mukana on. Ajattelin huvikseni kokeilla, miten saada moniäänistä musiikkia ulos tuosta laitteesta.

Käytössäni oli Ubuntu Server 11.04, johon asensin riippuvuuksineen tätä käyttötarkoitusta varten alsa-utils- ja mpg321-paketit:

sudo apt-get install alsa-utils mpg321

Koska yleisesti PC-speakerin ääntä ei ole pidetty tarpeellisena tällä vuosituhannella, sen kernelmoduuli on mustalistattu. Otin moduulin kuitenkin käyttöön käsin (mustalistauksen voi poistaa myös pysyvästi, mutten halunnut niin tehdä tällä kertaa):

sudo modprobe snd_pcsp

Jos jostain syystä kerneliin on ladattu jo piipperin toinen moduuli, ”pcspkr”, se pitää ottaa pois:

sudo modprobe -r pcspkr

Tämän jälkeen kaikki tuntui olevan melkein kunnossa, tosin aplay (ALSA:n äänentoisto-ohjelma) herjasi, ettei voinut avata äänikorttia 0. Googletuksen jälkeen kävi ilmi, että kyseessä oli ALSA:n asetuksiin liittyvä seikka, joka esti PC-speakeria olemasta ensimmäinen äänilaite. Tämä hämäsi ALSA:a, ja poistin tämän rajoituksen tiedostosta /etc/modprobe.d/alsa-base.conf kommentoimalla pois rivin ”options snd-pcsp index=-2”.

Sitten vain ALSA:n uudelleenkäynnistys:

sudo alsa force-reload

Tämän jälkeen mpg321 pystyi toistamaan ääntä piipperin kautta. Kun vielä nostin alsamixerillä äänenvoimakkuuden melkein tappiinsa, oli ääni kuultavissa ja paikoitellen jopa tunnistettavissa.

Ok, eihän PC-speakeria tuohon tarkoitukseen ole tarkoitettukaan, mutta tulipahan todettua, että tällainenkin on mahdollista.

Grooveshark: Spotifyn tappaja

Grooveshark on vähän kuin
Spotify – ja ehkä vielä enemmän.
Kuva: Grooveshark logo/
Grooveshark

Kirjoitin jokin aika sitten musiikkipalvelu Spotifyn rajuista lisärajoituksista [blogspot.com], joilla ilmaiskäyttäjiä painostetaan siirtymään maksulliseen Premium-tiliin. Vaikka 10 euroa musiikista kännykässä ja tietokoneella kuulostaa melko edulliselta, Internetissä on parempiakin tarjouksia. Grooveshark [grooveshark.com] on pätevä verkkosovellus musiikin kuunteluun, ja sen musiikkivalikoima vaikuttaa melko laajalta.
Groovesharkin käytön aloittamisesta on tehty todella helppoa: osoite URL-kenttään, kirjoita artistin nimi hakulaatikkoon ja paina Play. Rekisteröitymällä palveluun saa hyötyjä, ja vain rekisteröityneet käyttäjät voivat siirtää musiikkia Groovesharkin kokoelmaan.

Palvelun idea on yksinkertainen: toisin kuin esim. Spotifyn, Groovesharkin musiikki on peräisin käyttäjiltä. Tämä mahdollistaa varsin kattavan musiikkivalikoiman etenkin suurlevy-yhtiöiden artistien ulkopuolelta. Minun mieltäni lämmittää erityisesti aasialaisen pop-musiikin hyvä saatavuus.

Toimintatapa herättää luonnollisesti epäilyksiä laillisuudesta, ja monet kappaleet ovatkin varmasti kuunneltavissa ilman, että artistit tätä tietävät. Itse näen asian enemmänkin ikään kuin musiikin YouTubena [youtube.com]. Groovesharkia pyörittävä floridalainen Escape Media Group on kuitenkin solminut useita sopimuksia [grooveshark.com] levy-yhtiöiden kanssa, joista suurimpana on EMG:n aluksi oikeuteen vienyt EMI.

Käyttöliittymän kanssa sinuiksi
tulemisessa menee päivä, pari,
mutta vaiva on ehdottomasti
saavutetun hyödyn arvoista.
Kuva: Kuvakaappaus palvelusta

Käyttöönotto on siis helppoa, ja valtava musiikkikokoelma on käytettävissä heti alusta alkaen ilman rajoituksia. Käyttöliittymä vaatii aluksi hieman totuttelua, mutta on loppujen lopuksi varsin selkeä. Osa käyttöliittymästä on suomennettu – melko laaduttomasti tosin – mikä on varmasti omiaan helpottamaan käyttöä entisestään.

Internet-sovellus on toteutettu lähinnä HTML:ä, JavaScriptiä ja CSS:ä käyttäen: ainoastaan itse soitin on Flash-sovellus. Tämän takia sovellus vaikuttaa toimivan ripeästi ainakin Firefox 4:lla.

Grooveshark tarjoaa myös maksullisia ekstroja: 9 dollarilla (n. 6 eurolla) kuussa pääsee eroon mainoksista ja voi ladata työpöytäversion ohjelmasta. 3 dollaria halvemmalla (6 USD/ 4 EUR) vain mainokset piilotetaan. En näihin ole tutustunut toistaiseksi, mutta mikäli palvelun tarjoamat kyselyt tuottavat tarpeeksi pisteitä premiumin hankintaan, saatan palata asiaan.

Kokonaisuutena Grooveshark on kuin Spotifyn paranneltu versio. Groovesharkilla on rankka menneisyys ja varmasti vielä sitäkin rankempi tulevaisuus, mutta sen ei pidä antaa haitata nykyisyyttä – Internet on kuitenkin luonteeltaan muutenkin kiinni tässä hetkessä. Levyt soimaan!

Spotify häätämässä ilmaiskäyttäjiä, vaihtoehtoja tarjolla

”Everyone loves music”
[”Kaikki rakastavat
musiikkia”]. Jatkossa
kuitenkin kaikkien pitää
olla myös valmiita
maksamaan siitä.
Kuva: Spotify logo/ Spotify

Spotify ilmoitti tänään blogissaan, että se aikoo asettaa useita rajoituksia ilmaisten Free- ja Open-käyttäjätilien toimintoihin. Vaikka kirjoituksessa onkin vahva sokerikuorrutus, on rivien välistä silti luettavissa, ettei ilmainen musiikinkuuntelu ole Spotifylle (tai levy-yhtiöille) kyllin kannattavaa liiketoimintaa. Vaihtoehtoja kuitenkin on.

Spotify ei ole lopettamassa ilmaistilejään, mutta niihin kohdistuu melkoisia rajoituksia. Free-tilin musiikkikuuntelua rajoitetaan Open-tilin malliin kymmeneen tuntiin kuukaudessa. Lisäksi ilmaistileillä ei voi kuunnella samaa kappaletta kuin viidesti – koskaan.

Vaikutukset näkyvät eri käyttäjillä eri aikaan, ja Spotify suosii tässä selvästi uusia käyttäjiä: heille mainitut muutokset näkyvät vasta, kun he ovat käyttäneet ilmaistiliään kuusi kuukautta.

Vaikka Spotifyn kirjoituksessa yritetään puolustella, miten rajoitukset eivät juurikaan vaikuta ”tavallisen käyttäjän” käyttökokemukseen, on selvää, että rajoitusten tarkoituksena on saada ilmaistilien käyttäjät siirtymään maksullisiin Premium- ja Unlimited-tileihin. Onkin vain ajan kysymys, milloin Spotify muuttuu kokonaan maksulliseksi.

Ilman Spotifyäkin Internetissä
musiikkia riittää.
Kuva: Openclipart

Internetissä on kuitenkin kaikenlaista, eikä musiikin saatavuus siellä ole perinteisesti ollut kovinkaan huono. Googlen YouTube-videosivustolla on varmasti miljoonia enemmän tai vähemmän laillisia musiikkivideoita, mutta se ei oikein sovellu musiikin kuunteluun, vaikka sen soittolistaominaisuuksia onkin viilattu viime aikoina.

Musiikkisivusto Grooveshark on tällä hetkellä ehkä varteenotettavin laillinen vaihtoehto, ja sen käyttöliittymä näytti ensisilmäyksellä helpolta. Siirtymiseni Spotifystä juuri Groovesharkin käyttäjäksi on melko todennäköistä, ja saatan siinä yhteydessä kirjoittaa asiasta lisää.

Toisenlaisen näkökulman tarjoaa Jamendo, jonka musiikki on Creative Commons -lisensoitua ja näin ladattavissa ja kuunneltavissa ilmaiseksi. Tällaisesta palvelusta ei luonnollisestikaan radiohittejä löydä – vielä. Avoin musiikki kuitenkin on musiikkia siinä missä muutkin, eikä sitä pidä ylenkatsoa vain siksi että se on avointa.

Spotifyn temppu on sinänsä ymmärrettävä, mutta kun kilpailijat pystyvät parempaan, ei se ehkä pitkällä tähtäimellä ollut kannattavaa. Tässä kirjoituksessa kuitenkin vain raapaisin pintaa Spotify-vaihtoehdoille. ”Aika näyttää” on klišeinen sanonta, mutta silti niin paikkaansapitävä.

PS. Eduskuntavaalien vaalipäivä lähestyy. Muista äänestää oikeaa ehdokasta. Itse suosittelen Piraatteja.

Ovi Musiikki = Me likes

Kuten aiemmin kirjoitin, Nokia vaihtoi Nokia Musiikki -palvelunsa Ovi Musiikiksi. Sain jokin aika sitten (en lue sähköpostejani päivittäin) viestin, jonka mukaan uusi musiikkisivusto on käytössä.

Sivusto toimii varsin hyvin Firefoxilla, eikä mitään itkuvirsiäkään Linuxista tullut. Myöskin vanhat tunnukset toimivat.

Ovi Musiikki -sivusto näyttää Firefoxilla hyvältä.

Sivusto vaati hieman totuttelua, ehkä siitä johtuen etten juuri musiikkikauppoja tietokoneella käytä, mutta on kuitenkin kaikin puolin selkeä. En tiedä, onko vanha musiikkikaupan tilini saldo päässyt vanhenemaan vai eikö vanhoja krediittejä vain siirretty, mutta saldoni näytti heti kirjauduttuani 0,00 euroa.

Musiikin ostaminen on kuitenkin helppoa: valitsin haluamani kappaleen ja klikkasin Lataa. Tämän jälkeen syötin Visa Electron -korttini tiedot, ja ostotapahtuma oli siinä. Tämän jälkeen mp3-tiedosto lähti latautumaan mukavalla nopeudella. Latausnopeus oli noin 200-400 kt/s (tällä ”100-megaisella” netillä voi ladata parhaimmillaan n. 4-5Mt/s), eli jonkin verran käyttäjiä tällä melko uudella sivustolla taitaa jo olla.

Parasta kuitenkin on, että aiemmin ostamani DRM-suojattu WMA-musiikki on ladattavissa uudelleen ilmaiseksi MP3-muodossa, ja luonnollisesti latasinkin biisit kovalevylle samalla. Toiminto on hiukan piilossa: Tili » Lataustiedot » Ostettu musiikki.

Musiikinlaatu ei ole aivan huippuluokkaa, mutta muut kuin hifistelijät tulevat varmasti toimeen bittitaajuuden ollessa 256 kbps ja näytteytyksen 44,1 kHz. ID3-tägityksestä käytössä on versio 2.3.0.

Tällainen musiikkikauppa on erinomainen lisä Nokian Ovi-perheeseen, ja tulee toivottavasti osoittamaan muillekin musiikin verkkomyyjille, että bisneksen teko verkkosisällöillä on mahdollista myös ilman kuluttajan kiusaamista Digital Rights Managementilla.