 |
| Chromium vei muita selaimia 6-0 mm. suorituskykyisen V8-JavaScript-moottorinsa ja monien prosessiensa ansiosta. Kuva: Kuvakaappaus/ Chromium |
Testasin vuonna 2009 muutamia selaimia, ja tuolloin Konquerorista, Operasta, Firefoxista ja Arorasta voittajaksi selviytyi Konqueror.
Tällä kertaa selainvalikoima oli eri, ja testin voitti Chromium repimällä jok’ikisestä testistä täydet pisteet.
Miten testattiin
Testissä käytettiin Ubuntu Linuxin versiota 11.04 seuraavanlaisessa kokoonpanossa:
- Intel Core i5 650, 2×3,2 GHz, hypersäikeistys päällä
- 4 Gt DDR3 (2×2Gt@1333MHz)
- ATi Radeon HD 3450, fglxr käytössä, resoluutio 1152×864.
Selaimista valittiin ne versiot, jotka olivat tarjolla Ubuntun pakettivarastoissa, paitsi Operasta, josta käytettiin viimeisintä vakaata versiota, sillä Operaa ei löydy Ubuntun pakettivarastoista. Sulkeissa käytetty jäsennysmoottori versioineen.
- Chromium 13.0.768.215 (WebKit 535.1)
- Mozilla Firefox 6.0.1 (Gecko 6.0)
- Opera 11.51 (Presto 2.9.168)
- Midori 0.4.0 (WebKitGtk+ 1.3.13)
Testit
Selaimia testattiin kuudella testillä:
- V8 Benchmark Suite testasi selainten JavaScript-tehokkuutta,
- HTML5test testasi selainten HTML5-tukea,
- ACID3 testasi selainten CSS-tukea,
- Peacekeeper testasi selainten tehokkuutta yleisesti
Edellämainittujen lisäksi testasin selainten laskentasuorituskykyä yksinkertaisella JavaScript-pätkällä, joka suoritti ”i++”:aa 10 sekunnin ajan. Tämä testi suoritettiin sekä yhdessä että neljässä välilehdessä samanaikaisesti.
Pisteytys
Koska testien pisteytys oli keskenään yhteensopimaton, annettiin kustakin testistä parhaan tuloksen saaneelle 4 pistettä, 2. parhaalle tulokselle 3 pistettä ja niin edelleen. Tasatuloksissa molemmille annettiin yhtä monta pistettä.
Tulokset
Sulkeissa olevat tulokset ovat testien antamia pistemääriä. Raakalaskennan tulos on miljoonaa laskutoimitusta kymmenessä sekunnissa.
| Testi | Chromium | Firefox | Opera | Midori |
|---|---|---|---|---|
| V8 | 4 (10820) | 3 (5100) | 2 (4437) | 1 (3922) |
| HTML5 | 4 (322) | 3 (313) | 1 (286) | 2 (288) |
| ACID3 | 4 (100) | 1 (97) | 4 (100) | 2 (99) |
| Peacekeeper | 4 (11748) | 2 (6514) | 3 (9491) | 1 (5771) |
| Raaka 1välil. | 4 (105) | 2 (70) | 1 (59) | 3 (72) |
| Raaka 4välil. | 4 (206) | 3 (86) | 2 (58) | 1 (N/A) |
| Yhteensä | 24 | 14 | 13 | 10 |
Chromium oli jokaisessa testissä täysin omassa luokassaan (pl. ACID3, jossa se ja Opera saivat molemmat täydet pisteet), eikä varmasti vähiten sen kehittyneen V8-JavaScript-moottorinsa takia. Testin selaimista ainoana Chromium ajaa jokaista välilehteä omassa prosessissaan, minkä hyöty on parhaiten huomattavissa raakalaskennan tuloksista: kun molemmat ytimet olivat täydellä käytöllä, tulos oli liki kaksinkertainen.
 |
| Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana: Midorilta jäi ACID3 -testissä puuttumaan yksi ainoa piste. Kuva: Kuvakaappaus/ Midori/ACID3 |
Muilla selaimilla oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia, kun neljä välilehteä taisteli yhden prosessin resursseista. Itselleni käsittämättömästä syystä HTop-valvontatyökalu tosin ilmoitti Firefoxin käyttävän yhdellä prosessillaankin 120 prosenttia suorittimesta, siinä missä Midorin ja Operan suoritinkäyttö oli tasaista sataa prosenttia. Midorin tulos monella välilehdellä ei tosin ollut mielekäs, sillä Midori ei suostunut ajamaan kaikkia skriptejä samaan aikaan, vaan se suoritti niitä peräkkäin. Myös Firefox kärsi hieman siitä, että ajoaika ei pysynyt kymmenessä sekunnissa kaikilla välilehdillä, mutta heitot olivat vain joitakin sekunteja ja ne otettiin huomioon pisteytyksessä.
Positiivista oli huomata, että HTML5-tuki oli joka selaimessa – jopa vähemmäntunnetussa Midorissa – hyvällä tasolla. Täyteen 450 pisteeseen on joka selaimella kuitenkin vielä matkaa: vaikka paikalliset tietovarastot (localStorage ja kumppanit) ovatkin selaimissa hyvin tuettuna, esimerkiksi kaikkia input-tyyppejä ei taida vielä mikään selain täysin tukea.
 |
| HTML5-testissä Firefox sai pistemääräksi 313 pistettä, 9 vähemmän kuin tämänkin kisan voittanut Chromium mutta huomattavasti enemmän kuin Opera tai Midori. Kuva: Kuvakaappaus/ Firefox/ HTML5test |
Tällaiset testit eivät tietenkään anna täydellistä kuvaa siitä, millainen selain on oikeassa käytössä. Varsinaisessa nettiselailussa myös käytön helppous ja selaimen muut toiminnot vaikuttavat luonnollisesti myös siihen, millaiselta selain vaikuttaa käyttäjälle. Varsinkin HTML5-tuen kehittyminen tulee varmasti vaikuttamaan vielä radikaalisti Internet-selailukokemukseemme.
Kuten vuonna 2009, myöskään nyt en ole valmis siirtymään ”parhaaseen” selaimeen vakioselain Firefoxistani. Tuliketun ja minun välille on vuosien aikana kehittynyt eräänlainen viha-rakkaussuhde¹: toisinaan ihailen sen välilehtiryhmiä ja laajaa lisäosavalikoimaa, toisinaan sitten kiroan ihmeellisiä bugeja JavaScript-moottorissa ja kaatumista kesken kaiken. Ehkä kaikki olisi paremmin, jos käyttäisin Chromiumia, mutta tässä asiassa minun täytyy vain kuunnella sydäntäni.
—
1) Tässä vaiheessa Firefox otti ja kaatui, eikä suostunut enää kaatumatta avaamaan artikkelia editoitavaksi, joten kirjoitin tämän postaukseni loppuun Chromiumilla. Ihan totta.