Ouya: konsolien Raspberry Pi

Ouyan ta­voi­te on in­to­hi­moi­nen: tuo­da mark­ki­noil­le 99 taa­lan TV-pe­li­kon­so­li, jo­hon ku­ka ta­han­sa voi ke­hit­tää pe­le­jä. Ra­haa on, mut­ta riit­tää­kö se me­nes­tyk­seen?

Kuva: Ouya-logo

Konsolipelaaminen on monille tuttu aihe: lähes joka kodista löytyy joko Sonyn Playstation 3, Microsoftin Xbox 360 tai Nintendon Wii, tai jokin näiden yhdistelmä. Jotkut taas kantavat mukanaan Sonyn tai Nintendon käsikonsolia.

Myös kännyköillä ja tableteilla pelataan. Googlen Android ja Applen iOS sovelluskauppoineen on tuonut angrybirdsit1 mukavaksi ajantäytteeksi ihmisten arkeen. Mobiili- ja konsolipelaaminen erottuvat idealtaan kuitenkin toisistaan selvästi, sillä siinä missä TV:n eteen istutaan jopa tuntikausiksi ohjainta mätkimään, ei kännykkäpelin pelaamiseen uppoa kuin joitakin minuutteja.

Voisiko sitten kuvitella, että kännyköistä tuttu Android-käyttöjärjestelmä valjastettaisiin TV-konsolin ytimeksi? Itselleni se tuotti vaikeuksia, mutta juuri sitä vastikään julkaistu Ouya-projekti on tekemässä. Projektin tavoitteena on tuoda maaliskuussa 2013 markkinoille 99 dollarin (n. 81 euron) pelikonsoli.

Ouya-projekti aloitti 10. päivä rahoituksen keräämisen Kickstarter-palvelussa, tavoitteenaan kerätä 950 000 dollaria (n. 780 000 €) kuukaudessa. Kirjoitushetkellä tavoite on ylitetty moninkertaisesti, sillä kasassa on jo huikeat 4,4 miljoonaa dollaria (n. 3,6 milj. €).

Laitteisto:

  • Suoritin/ SoC: Nvidia Tegra 3 (ARM)
  • RAM: 1 Gt
  • Sisäinen tall.: 8 Gt Flash
  • Liitännät: HDMI, WLAN (b/g/n), Bluetooth 4.0 (LE), USB 2.0

Lähde: Ouya

Raudaltaan konsoli ei tule taistelemaan nykyisten 7. sukupolven konsolien kanssa, vaikka hintaansa nähden kyseessä on varsin tehokas kokonaisuus. Kuorien sisältä löytyy neliytiminen Nvidian Tegra 3 -ARM-suoritin, gigatavu muistia ja 8 gigan Flash-tallennuskapasiteetti.

Konsolia käytetään langattomalla ohjaimella, jossa on kaksi analogitattia, nuoliohjaimet, kahdeksan painiketta ja jonkinlainen ”koti” -painike. Tarkempaa kuvausta ei tätä kirjoittaessa ollut saatavilla, eikä projektin muutamat kuvat juurikaan paljastaneet ohjaimesta mitään. On toki mahdollista, että ohjaimen design on vielä työn alla. Sivullaan Ouya kertoo, että ohjaimesta halutaan tehdä täydellinen:

We are designing the controller to be a love letter to console gaming.
It will have everything you’ve learned to love: fast buttons, triggers,
laser-precise analog sticks, a D-Pad – and it will have a touchpad for
any games making the trek from mobile or tablet to the TV. It’ll be just
the right weight.

Kehittäjä korostaa konsolin avoimuutta: kuka tahansa voi aloittaa sovelluskehittämisen omalla konsolillaan, ja saattaa tuotoksensa tarjolle konsolin omaan sovelluskauppaan. Ouya kuitenkin vaatii, että kaikkien pelien tulee olla pelattavissa ilmaiseksi ainakin jollakin tasolla. Vaikka tällainen politiikka onkin pelaajien kannalta hyvä, ei se kannusta kaupallisia pelitaloja tuomaan pelejään konsolille.

Pidänkin todennäköisenä, että konsolin on vaikea – edullisuudestaan huolimatta – saada kovinkaan suurta käyttäjäkuntaa taakseen, sillä ilman pelaajia ei konsolille tehdä pelejä, ja ilman pelejä ei konsolille ole ostajia. Vaikka konsolilla voikin – ainakin teoriassa – pelata Android-pelejä, ei kovinkaan moni ole valmis maksamaan sataa euroa2 päästäkseen tahkoamaan Fruit Ninjaa kömpelöllä ohjauksella isolta ruudulta.

En kuitenkaan väitä, että Ouya-konsolin idea olisi tyhmä tai huono. Vaikkei konsolia tultaisikaan näkemään joka kodissa, toimii konsoli eräänlaisena potkaisuna nykyiselle kolmen-kimppa -TV-konsolitilanteelle. Jo nyt konsoli on herättänyt paljon puhetta, ja se selvästi kiinnostaa ihmisiä.

Näkisinkin konsoliprojektin enemmänkin mahdollisuutena tarjota pelikehityksestä kiinnostuneille ihmisille verrattain edullisen mahdollisuuden aloittaa uusi harrastus: eihän Raspberry Pikaan uhkaa nykyisiä PC-markkinoita, mutta se on silti muuttanut monien ajatuksia tietokoneista.

Sitä, riittääkö Ouyalle sitten se, että konsolin hankkivat käytännössä vain pelikehityksestä tai laitteen hakkeroinnista kiinnostuneet nörtit, on hankalaa arvioida. Laitetta ei tappiolla tarvitse myydä, joten rahaa kehittäjille kyllä tulee. Sen sijaan TV-pelaamisen mullistamiseen liittyvien unelmien hajoaminen saattaa käydä kehittäjien psyykeen puolelle, sillä projektin sivu antaa ymmärtää, että tavoitteena olisi saavuttaa ”jotain suurta”.

Täytyy kuitenkin muistaa, etten ole selvänäkijä, enkä edes kovin kansinen analyytikko, joten konsolin tulevaisuudesta on mahdotonta sanoa mitään varmaa. Projektin rahatilanne vaikuttaa kuitenkin lupaavalta, ja idea itsessään on loistava. Monet asiat tulevat muuttumaan ja selviämään lähikuukausien kuluessa, ja vain aika näyttää, miten tälle uudelle konsolille käy.


1) angrybirds [æŋribø:rds]: substantiivi, taivutustyyppi 5. Monikko angrybirdsit [æŋribø:rdsit]. Tyypillisesti älypuhelimella tai tablet-tietokoneella pelattava, yksinkertainen ja kerralla lyhyen aikaa pelattava peli.
2) Arvioni lopullisesta hinnasta USA:sta tilattuna posteineen. Jos konsolia tuotaisiin Suomeen ja sitä myytäisiin suomalaisten kauppojen hyllyllä, hinta pyörisi ehkä 180-200 eurossa.
Miksei kuvia konsolista? Koska sellaisia ei oikeastaan ole saatavilla. Olen lähestynyt kehittäjää tämän asian tiimoilta, ja piristän kirjoitustani kuvilla jos tilanne paranee.

Se on vuosi 2009 sitte

Koska nyt Suomessa vietetään jo vuotta 2009, lienee paikoillaan toivottaa niille raasuille, jotka tätä lukevat, hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta.

Sitten katsaus tulevaan: Koitan piakkoin saada KServer Best Open Source 2008 -sivut jopa valmiiksi, kaikkien muiden projektien takia se ei nyt ihan aikataulussa ole.

Mitä sitten voidaan odottaa vuodelta 2009? Tietenkin paljon uusia ja kehittyneitä avoimen lähdekoodin ohjelmia. Heti huhtikuussa Ubuntusta julkaistaan (jos aikataulussa pysytään) Jaunty Jackalope -niminen 9.04-versio, joka on laskujeni mukaan jo 10. Ubuntu-julkaisu. Luultavasti KDE4:ään voidaan odottaa päivityksiä, ehkäpä jopa niin, että käytettävyys saataisiin jopa KDE3.5:n tasolle.

Suljetun lähdekoodin maailmasta mielenkiintoinen tapaus tulee olemaan Windows 7. Tuo Vistan kauneuspäivitys lienee yrityksille vihdoin se vaihdon paikka ikääntyvistä XP-järjestelmistä. Monet yritykset saattavat kylläkin vieläkin lykätä hankintoja (talouskriisi), mutta kuluttaja-asiakkaille Windows 7 taitaa olla huomattavasti mukavampi bonus kuin Vista. Ja toivon mukaan moni edes kokeilee avoimen lähdekoodin mahdollisuuksia – niin yritys- kuin kuluttajapuolella.

Mitä palvelimeeni tulee, en usko että vuosi 2009 tuo mitään mullistavaa tullessaan, sillä Suomen Puolustusvoimat haluavat viedä minut pois koneitteni luota heinäkuussa. Henkilökohtaisesti valmistunen tosin yo-datanomiksi keväällä, mutta aika näyttää mikä lopputulos asiassa viime kädessä on.

Veikkaanpa vielä villisti, että vuonna 2009 jokin avoimen lähdekoodin peli lyö itsensä läpi ryminällä. Ja ehkäpä Googlen Android-alusta kännyköissä alkaa saada jalansijaa, vaikkakaan sitä ei ihan 100 % avoimena voi pitää.

Mutta IT-maailmaa ajatellen vuosi 2009 taitaa maailmanlamasta huolimatta olla oikein antoisa. Toivokaamme siis myös sille menestystä.