Raspberry Pita aletaan valmistaa

Aasiassa valmistettavat ensimmäisen
erän Raspberry Pi -tietokoneet ovat
kohta tilattavissa.

Kuva: Raspberry Pi -logo/ Raspberry Pi
Foundation

Kirjoitin marraskuussa isobritannialaisesta Raspberry Pi Foundationista, ja heidän kehitteilläolevasta 25 taalan tietokoneesta, jonka tarkoituksena on auttaa lapsia tutustumaan tietokoneiden sielunelämään helpommin ja edullisemmin kuin nykyään on mahdollista.

Raspberry Pi -tietokoneen kehitystyö etenee kovaa tahtia, ja säätiö ilmoittikin eilen blogissaan, että ensimmäisen erän valmistus on alkanut. Ensi vaiheessa laitteita hankkinevat lähinnä kehittäjät ja muut kiinnostuneet nörtit, mutta säätiö näkee tämän vain positiivisena asiana. Onhan toisaalta hyvä, että ennen kuin laite julkaistaan suurelle yleisölle, on laitteelle olemassa toimiva ja aktiivinen yhteisö, joka kehittää ohjelmia ja auttaa laitteen käyttäjiä.

Laitteen kymmenen kappaleen beetaversiot huutokaupattiin keräilijöille säätiön rahoittamiseksi, ja hinnat olivat keräilijätasoa: kirjoitushetkellä vielä huudettavissaolevat yksilöt #02 ja #01 on huudettu 2100 ja 3500 puntaan (n. 2500 ja 4200 euroa).

Kymmenen kuvan mukaista beetakappa-
letta huutokaupattiin, ja tarjokset olivat
kovia. Varsinaisen myytävän laitteen hin-
ta on vain sadasosia huudettavista lait-
teista.

Kuva: Liz Upton: Raspberry Pi Beta Board
Public Domain

Kiinnostuksesta päätellen varsinaisten laitteiden ensimmäinen kymmenen tuhannen kappaleen erä tullaan todennäköisesti viemään käsistä minuuteissa, joten suurella todennäköisyydellä en tule saamaan omaani vielä tuosta kasasta, vaikka aionkin yrittää. Sinänsä myöhemmästä erästäkään laitteen hankkiminen ei ole mitenkään poissuljettua, mutta olisihan se hienoa olla ensimmäisten joukossa tässä asiassa.

Ensimmäisessä erässä säätiö valmistaa vain luksusvarusteltua B-versiota, ja tämä onkin varmasti järkevää ottaen huomioon laitteiden potentiaaliset hankkijat tässä vaiheessa. Valitettavaa on se, että säätiö päätyi valmistamaan laitteensa kotimaansa sijasta Itä-Aasiassa, sillä verotus ja brittiläisen työn kalleus tekevät oman maan suosimisen taloudellisesti kannattamattomaksi:

— [W]e found that pricing in the UK varied enormously with factories’ capacity. If a factory had sufficient capacity to do the work for us, they were typically quoting very high prices; we’d expected a delta between manufacture pricing between the UK and the Far East, but these build prices not only wiped out all our margin, but actually pushed us into the red.

Simply put, if we build the Raspberry Pi in Britain, we have to pay a lot more tax. If a British company imports components, it has to pay tax on those (and most components are not made in the UK). If, however, a completed device is made abroad and imported into the UK – with all of those components soldered onto it – it does not attract any import duty at all.

Ihmettelen toisaalta, miksei Raspberry Pi -säätiö harkinnut laitteen valmistamista muualla Euroopassa. Uskon, että varsinkin Itä- ja Etelä-Euroopan EU-maista löytyisi osaamista ja kapasiteettia sopuhintaan. Onneksi säätiön blogissa kerrotaan, että asiat voivat muuttua tulevissa erissä:

We are still working hard on investigating UK possibilities; at the moment, we’re investigating an option which would mean that all the Model As (whose demand we expect to be much lower than that of the Model Bs) will be built in the UK, and at the moment that’s looking quite do-able, although it’s not as efficient economically as doing it in Asia.

Pääasia kuitenkin on, että laitteita aletaan nyt valmistaa oikeasti ostettavaksi ja kopeloitavaksi, vaikka ensimmäisestä erästä omansa saanti tuleekin olemaan lähinnä tuurista kiinni. Mielenkiintoista tulee olemaan myös se, miten tukossa säätiön verkkokauppa julkaisun aikana on.


Otsikon taivutuksesta: Uskoakseni taivutuspääte ”-ta” on oikea, koska nimi lausutaan [räsberri pai], johon kuuluu kyseinen pääte. Korjauksia saa esittää kommenteissa.

Mennyttä ja tulevaa, osa 2011

Joulu ja uusivuosi ovat jokavuotiseen
tapaansa ovella. Tänäkin vuonna on
tapahtunut kaikenlaista kirjoittamisen
arvoista.

Kuva: Openclipart

Vuosi 2011 on käymässä vähiin, ja nyt onkin hyvä hetki joulun- ja uudenvuodenvieton ohessa kerrata hieman, mitä tänä vuonna on tapahtunut, ja toisaalta arvailla ensi vuoden asioita.

Kirjoitin samanlaisen artikkelin viime vuonna, ja lähdenkin liikkeelle siinä heitetyistä ennustuksista tälle vuodelle.

Piraattipuolueelle ei eduskuntavaaleissa paikkoja tullut, mutta Perussuomalaisten jytky on omiaan kyllä herättämään ajatuksia ihmisissä. Ehkä ensi eduskuntavaaleissa paikkoja jo heltiäisi, ellei sitä ennen äänikynnystä ole ruuvattu liian korkeaksi.

Esitin myös viime vuonna arveluja siitä, että Ubuntu voisi vaihtua toiseen distribuutioon. Näin ei – lähinnä omasta laiskuudestani johtuen – tapahtunut, vaikka olenkin ollut julkaisu julkaisulta tyytymättömämpi Canonicalin tapaan ajaa muutoksia läpi muiden mielipiteistä välittämättä. Debianiin siirtyminen on kuitenkin ainakin palvelimien osalta mahdollista, sitten kun ohjelmistojen päivittäminen tulee ajankohtaiseksi.

Mediamaksua ei tullut, mutta sen sijaan vähin äänin juonittu Yle-vero herätti ainakin minussa kuumia tunteita. Näillä näkymin reilun vuoden päästä nykyinen TV-talouskohtainen TV-maksu vaihtuu veronmaksajakohtaiseen Yle-veroon.

Julian Assangekaan ei ole mediasta mihinkään kadonnut, ja Britannian korkein oikeus tehnee ratkaisunsa Assangen Ruotsiin luovuttamisen suhteen ensi vuoden alkupuolella. Toivoa sopii, että Assangea ei luovuteta, sillä siitä seuraisi todennäköisesti vangitseminen Guantanamo Bayhin Ruotsin luovuttaessa hänet USA:han vastaamaan syytteisiin mm. terrorismista.

IPv4:n osoiteavaruuden loppuminen ei vielä loppukäyttäjää kosketa, koska ISP:illä IP-osoitteita vielä riittää jaettavaksi. Internet-käytön lisääntyessä ja päätelaitekirjon laajentuessa on kuitenkin todennäköistä, että IPv6:n laajempi käyttöönotto on lähivuosina tehtävä.

Tänä vuonna kirjoitin muunmuassa seuraavista aiheista: Nokian päätös ottaa WP7 ensisijaiseksi alustakseen, Grooveshark-online-musiikkipalvelu, käräjäoikeuden päätös estää TPB Elisan verkossa ja Raspberry Pi -tietokone. Lisäksi olen käsitellyt sananvapaus-, yksityisyydensuoja-, tekijänoikeus- ja monia muita asioita IT-maailmasta ja toisinaan sen ulkopuolelta.

Kirjoittelu jatkuu myös ensi vuonna samalla linjalla, ja todennäköisesti ensi vuonna blogistani saa lukea kirjoituksia siitä, miten Raspberry Pi -tietokone mullistaa elämiä, miten meillä ja maailmalla rajoitetaan sananvapautta erilaisin tekopyhin keinoin ja miten suuryritykset käyttävät asemaansa väärin. Mahtuneepa vuoteen todennäköisesti muitakin uutiskommentteja, arvosteluja ja kertomuksia elävästä elämästä.

Vielä hieman tilastoja blogini olemassaoloajalta:

  • Sivunäyttöjä yhteensä 5800.
  • Suosituimmat artikkelit ovat ”Vattefall soitti” (486) ja ”Suvi Linden angstii” (239).
  • Suosituimmat selaimet: Firefox (52 %), Chrome (20 %), Internet Explorer (17 %).
  • Suosituimmat käyttöjärjestelmät: Windows (66 %), Linux (14 %), Muu Unix (9 %).

Lainaan lopuksi vuoden takaista itseäni:

Tietokone ei joulun olemassaoloon huomiota kiinnitä, mutta onneksi me ihmiset emme ole koneita. Jääköön hetkeksi verkkokortin valot palamaan vilkkumatta, sillä on olemassa tärkeämpiäkin asioita kuin se, mikä palvelimen keskikuorma on 5 minuutin aikajaksolla. Ehkä nyt on hyvä aika keskittyä niihin. Tässä vaiheessa lienee aiheellista kiittää kaikkia blogini säännöllisiä ja satunnaisia lukijoita ja kommentoijia mielenkiinnosta ja toivottaa hyvää joulua ja uuttavuotta.

Kahdenkympin kone pian todellisuutta

Raspberry Pi -tietokoneet ovat pian täällä,
ja ne voivat muuttaa monia käsityksiä tieto-
koneesta. Kuvassa laitteen alphaversio Transfer
Summit 2011:ssä.
Kuva: Paul Downey, CC-BY-2.0 Generic
Iso­britannialainen Raspberry Pi -säätiö on jo hyvän aikaa valmis­tellut saman­nimistä ultra­edullista tieto­konetta, tähtäi­menään valmistaa 25 dollarin tieto­kone lapsille ohjel­moinnin opettelua varten. Säätiö tiedostaa kuitenkin, että tuohon hintaan laitteella on monia muitakin käyttö­tarkoituksia. Raspberry Pi -laitteen ensim­mäisen suku­polven laitteet ovat hiljal­leen siirty­mässä tuotantoon, ja sitä kautta tilat­tavaksi, ja tarkoi­tuksena on saada ensim­mäinen 10 tuhannen laitteen erä myyntiin vielä tämän vuoden aikana.


Tavalliseen työasemakoneeseen nähden ero on suuri: siinä missä tavallinen tietokone koostuu erillisistä toisiinsa yhdistetyistä komponenteista, Raspberry Pin ideana on yhdistää kaikki toiminnallisuus samalle mikropiirille – kyseessä on siis SoC[WP?] -tietokone. Etuna tällaisella syvällä integraatiolla on se, että laitteita voidaan valmistaa suurina määrinä hyvinkin edullisesti, ja suuret volyymit ovatkin varmasti säätiön tavoitteena.

Laitteen kaikki ominaisuudet[1][2] ovat tarkoin punnittuja: Broadcomin BCM2835-piirin ytimessä jyllää 700-megahertsinen ARM11-suoritin, ja RAM-muistia löytyy mallista riippuen 128 tai 256 megatavua. Yhdessä Broadcomin VideoCore IV GPU:n kanssa laite kykenee todistetusti pyörittämään FullHD-videota tai vaikkapa Quake 3:sta. Ulostuloina laitteessa on HDMI- ja komposiittiliitännät.

Raspberry Pi on ominaisuuksiltaan
suorastaan hämmästyttävä, ja onkin
mielenkiintoista nähdä, mihin kaik-
keen sitä tullaan käyttämään.
Kuva: Raspberry Pi logo/ Raspberry Pi
Foundation
.

Laitteessa ei ole minkäänlaista sisäänrakennettua levyä, vaan käyttöjärjestelmä ja tallennustila sijaitsee SD-, MMC- SDIO- tai muulla yhteensopivalla muistikortilla. Kun laitteessa on kuitenkin USB-portti, kalliimmassa B-mallissa kaksi, voidaan tallennustilaa laajentaa käytännössä rajattomasti. B-mallissa on myös 10/100Mbps LAN-portti, ja USB-väylän ja sopivan sovitinlaitteen avulla se on myös A-malliin asennettavissa, kuten myös esimerkiksi WLAN-sovitin.

Virrankäyttö laitteessa on hyvin vähäistä: A-mallilla vain 300 mA @ 5 V (=1 W), ja B-mallilla kytkettyjen USB-laitteiden kanssakin arviolta vain 700 mA @ 5 V (= 3,5 W). Virtansa laite ottaa microUSB-liittimestä, joten sitä voi käyttää vaikka uusilla kännykkälatureilla.

Laitteen hinta ei päätä huimaa: verkkosivun mukaan A-malli maksaisi 25 USD, ja B-malli kymmenen taalaa enemmän. Täkäläisittäin hinnat olisivat noin 18 ja 26 euroa, mutta voisin kuvitella, että Suomeen tullessaan hinta pompsahtaisi noin 15-20 eurolla.

Potentiaalisia käyttötarkoituksia keksin heti läjäpäin. Raspberry Pitä voisi käyttää esimerkiksi multimedia-asiakkaana: laite telkkarin taakse (tai telkkarin sisään – koko tuskin on rajoite), HDMI-johto kiinni ja verkkojaolta musiikit ja leffat pyörimään.

Varsinaisesti laite on kuitenkin tarkoitettu edulliseksi tavaksi tutustua tietokoneen sielunelämään, ja näin mahdollistaa esimerkiksi laitemodaus- tai ohjelmointiharrastus myös niille, joille tavalliset tietokoneet olisivat liian hintavia. Säätiö kuvailee projektin tarkoitusta seuraavasti:

We plan to develop, manufacture and distribute an ultra-low-cost computer, for use in teaching computer programming to children. We expect this computer to have many other applications both in the developed and the developing world.

Säätiön mukaan ensimmäinen 10 000 Raspberry Pin erä on suunnattu kehittäjille ja muille laitteen kokeilusta kiinnostuneille (ei siis niinkään esim. oppilaitoksille), ja laitteet tulevat myyntiin first-come-first-served -periaatteella sivustolle joulukuussa, ja on mahdollista että ne myydään pareittain: yksi ostajalle itselleen, ja yksi säätiön kautta lahjoitettavaksi:

— [W]e’re mulling the possibility of limiting sales to those who are prepared to donate the cost of a Raspberry Pi to the foundation at the same time as they buy one.

Kummin vain, pyrin itse olemaan tuossa ensimmäisten 10 tai 5 tuhannen joukossa, jotka pääsevät käpistelemään laitetta. Todennäköisyys sille, että Raspberry Pin ensimmäisestä erästä itselleni omani saisin, on häviävän pieni, mutta ainahan kannattaa yrittää.

Projektia kokonaisuutena tarkastellen se vaikuttaa erittäin rohkealta vedolta. Raspberry Pi -säätiöllä on tässä mielestäni täydet mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaisena lähitulevaisuudessa tietokoneet ja niiden kanssa työskentely tullaan kokemaan. Onkin jännittävä nähdä, mitä tulevaisuus tuo, ja minkälaisia laitteita ovat toisen ja kolmannen sukupolven vadelmapii[raka]t.