Raspberry Pi hyppysissä

Tänään UPS toi­mit­ti mi­nul­le Far­nel­lil­ta ti­laa­ma­ni Rasp­berry Pin. Lai­te on kai­kes­sa pie­nuu­des­saan jo­pa tie­tyl­lä ta­paa nät­ti.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Sain tänään aamupäivällä puhelun Kuljetusapu Korhonen Oy:ltä. Heillä olisi kuulemma minulle UPS-paketti. Paljon odotettu paketti, jos sopii lisätä, nimittäin tilaamani Raspberry Pi -tietokone.

Jouduin pyytämään heitä toimittamaan pakettini työpaikalleni1, sillä en olisi ollut kotona toimitusaikaan. Järjestely toimi loppujen lopuksi hyvin, vaikka kuljettaja kertaalleen pudottikin pakettini katuun minulle sitä ojentaessaan. Kun paketti oli käsissäni, selvisi myös, että kyseessä oli nimenomaan Farnell Suomelta tilaamani kappale.

Siispä paketti kainaloon ja kotiin pakettia avaamaan. Kuplamuovitäytteisen kirjekuoren sisältä löytyi lähete, turvallisuusohjeet ja itse Pi pieneen kartonkikoteloon pakattuna.

Paketin sisältä löytyi laite siististi kartonki­askiin ja ESD-suojaan pakattuna, sekä lähete ja turval­li­suus­ohjeet.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Vaikka Raspberry Pi -tietokonetta onkin usein kutsuttu käyntikortin kokoiseksi, hämmästyin silti, kuinka pieni Raspberry Pi todellisuudessa on: vain parisen senttiä paksu ja muuten tavallisen luottokortin kokoinen. Koko käytettävissäoleva pinta-ala onkin varsin hyvin käytetty, eikä tyhjää tilaa piirilevyllä juuri ole.

Raspberry Pi päältä…

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

… ja alta.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Laite on suurin piirtein pankki-/ luotto-/ ajo-/ kirjastokortin kokoinen.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Kytkin Raspin kiinni johtoihin ja liitin SD-kortin todetakseni, että laite toimii. Kokeilussa käytin Raspberry Pi -säätiön sivun kautta lataamaani Debiania, joka käynnistyi oikeastaan hämmästyttävän nopeasti, ja toimi ihan niinkuin olisi voinut olettaakin. Kirjoitushetkellä muistikortilla on jo Raspbmc, mutta sen toiminnasta kirjoittanen myöhemmin.

Vaik­ka pii­ri­le­vy on­kin var­sin täyn­nä kaik­kea, ko­mis­taa si­tä sil­ti peu­ka­lon­pään ko­koi­nen Rasp­berry Pi -logo.

Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Lii­tän­tö­jä Rasp­berry Pissa on jo­ka suun­taan.

Kuva: Kuva: Riku Eskelinen, CC BY-SA 3.0

Testien jälkeen askartelin mattoveitsellä ja teipillä Raspberry Pin sisältäneestä kartonkiaskista laitteelle kotelon, jotta se ei ihan pelkiltään joutuisi olemaan. Kyseinen viritys ei kylläkään ole esteettistä silmää hivelevä, mutta toimii.

En ole aivan varma, mitä tämänpäiväisestä toimituksesta pitäisi päätellä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että aiemmista arveluistani poiketen Farnell Suomi ja Element14-tilaukseni on yhdistetty, eikä toista laitetta samasta osoitteesta tule: paketti on näet lähtenyt Isosta-Britanniasta liikkeelle. Sen sijaan RS Componentsilta toki odottelen pakettia edelleen.

Seuraavaa pakettia odotellessa täytynee käydä ostamassa toinen satsi kaapeleita ja reilunkokoinen muistikortti. Nykyinen 2 Gt:n SD-kortti ei kovin paljoa mahdollisuuksia näet anna.

Raspberry Pi -kokeilut ovat siis vasta aluillaan, ja kunhan saan vähän parempaa tuntumaa Raspbmc-mediakeskuksesta, kirjoitan toki siitä.


1) Ok, kyseessä ei ole työpaikkani, koska en ole varsinaisesti töissä siellä. Mutta tällainen approksimaatio riittäköön tällä kertaa.

Vielä lisää nopeudesta

Eilen testasin mobiililaajakaistan toimivuutta oikein urakalla, ja eräässä vaiheessa koko yhteys katkesi noin varttitunniksi. Mitenkään toimintakriittisiin paikkoihin en siis mobiililaajakaistaa lähtisi laittamaan. Jos tarvitsee Internettiä, kannattaa harkita muita vaihtoehtoja, kuten ihan normaalia ADSL:ää tai @450:aa. Itse haluan käyttää Internettiä missä vaan – mutta aina ei voi saada mitä haluaa.

Mutta siinä testaillessa huomasin, että aiemmin mainitsemani 40kbit/s on sellainen ”perusvauhti”. Tätäkin kovempaa bittejä välillä liikkuu, parhaimmillaan reilusti yli 100kbit/s.

Jos olen oikein ymmärtänyt, nopeus riippuu maston ja mokkulan välisen yhteyden voimakkuuden lisäksi myös mastossa olevan liikenteen määrästä. Eli jos samassa mastossa on kovastikin puheliikennettä, se priorisoidaan ennen tällaisia datayhteyksiä. Tämä voisi tavallaan selittää yhteyden satunnaiset nopeudenvaihtelut.

Kaikki tuo kokeilu siis on tehty 2G-verkossa EDGE-peittoalueella. Huomenna pääsen (sään salliessa) sitten kokeilemaan myös 3G-verkon nopeutta ja latensseja.