Tietokone-lehti uutisoi verkkosivuillaan sitä, miksi sensuurikeskustelussa usein mainittu nimi, KRP:n rikosylikomisario Lars Eriksson, ei suostunut näyttämään naamaansa telkkarissa sensuurikeskustelussa:
Tämä johtuu siitä, että toissa viikolla havaittiin, että minusta etsitään aktiivisesti henkilötietoja, lähempiä yksityiskohtia henkilökohtaisista asioista. Ja näytti siltä, että joillakin henkilöillä saattaisi olla halua kohdistaa kiusantekoa minuun.
Hmm… mistähän mahtaisi johtua? Henriksson on saanut vähän samanlaisen aseman kuin Suvi Linden. Hän nyt vaan on puolustellut KRP:n toimintaa kaikista äänekkäimmin ja näin ollen saa paljon kritiikkiä.
En usko, että hirveästi olisi menettänyt vaikka olisi naamansa telkussa näyttänytkin. En näes usko että kovin moni olisi kimppuun käynyt nähtyään hänet. Itse ainakin uskon siihen, että asiat voidaan ratkaista kaikkien eduksi ihan puhumalla. Tätä puhumista ja neuvottelua kaipaisin entistä enemmän.
Yleltä tuli tosiaan se ohjelma, jonka itse ainakin missasin täydellisesti.
Jonkinlainen webbiin tehty juttu siitä, levityskanavana vaikka tasapuolinen YouTube, voisi olla paikallaan. Saman pöydän ääreen Suvi Linden, Lars Henriksson, Matti Nikki, joku EFFI:n edustaja ja vaikkapa Tietokone-lehden toimittaja ohjaamaan keskustelua (saa samalla hyvän jutun lehteensä).
Tällaiselle uskoisin olevan menekkiä melkoisesti, sillä nyt kansa huutaa vastauksia, joita saadaan kuitenkin vain tipoittain ja kierrellen. Mutta voi olla, että kun keskustelua käydään avoimesti, voi ympäripyöreiden puolustelukommenttien heittely olla vaikeaa. Ja juuri sitä haluaisin nähdä: rehellisyyttä ja aitoutta.