 |
| Kuvakaappaus/ op.fi |
Kirjoitin eilen OP-Pohjolan häiriöstä, ja epäilemästäni vian aiheuttajasta. Tänään IT-viikko uutisoi, että vika todellakin oli Tiedon järjestelmissä:
OP-Pohjolan järjestelmävika on paikallistettu. Vika johtuu Tiedon konesalista ja sen tietoliikenteestä.
Finanssikonserni on ostanut käyttöpalvelut tietotekniikkatalo Tiedolta. Yhtiöillä on yhteisyritys Finanssidata. Tiedon konesaleissa pyörivät OP-Pohjolan järjestelmät.
Vika saatiin korjattua tänään aamuyöstä, ja OP-Pohjolan tietohallintojohtaja Marco Halén kertoo IT-viikon jutussa, että OP-Pohjola tulee vaatimaan Tiedolta korvauksia asiaan liittyen. Halén kertoi jutussa, että:
Palvelun luonteesta johtuen järjestelmä on rakennettu niin, että palvelut pyörivät kahdessa konesalissa. Jostain syystä konesalien välinen tietoliikenne ei toiminut.
IT-viikon uutisointi ei anna kovinkaan tarkkaa kuvaa itse viasta, mutta Osuuspankin verkkosivujen tiedotteessa sen sijaan kerrotaan yllättävän tarkasti tilanteesta:
Häiriön syy oli poikkeuksellinen virhetilanne konesalissa. Häiriön syytä ei vielä ole kyetty täysin selvittämään. Todennäköisin syy tällä hetkellä näyttää olevan verkon kytkin, joka on asetettu (konfiguroitu) väärin. Verkon kytkin jakaa verkon liikennettä. Jos se ei toimi, tieto ei liiku verkossa.
Myös yllättäen, ja toisin kuin arvelin eilisessä kirjoituksessani, OP osoittaa julkisesti syyttävällä sormellaan Tietoa:
Kuka vastaa verkon toiminnasta?
Tieto Finlandilla on vastuu OP-Pohjolan tietoverkon rakentamisesta, toiminnasta ja mahdollisten virheiden korjaamisesta.
 |
| Tiedon logo/ Tieto |
Hieman jää mietityttämään tämä kaksi konesalia -skenaario. Voisiko olla niin, että OP-Pohjola halusi – kuten voisi ajatella järkevää olevan – palvelunsa kahdennettua niin, että vaikka toinen sali katoaisi verkosta (tai yhteys toisesta toiseen katkeaisi), homma pelittäisi. Sitten Tieto on toteuttanut homman niin, että eri komponentit on jaettu eri konesaleihin ilman minkäänlaista tämän tason replikointia. Paperilla kaikki näyttää hyvältä, tyyliin ”uu jeah kaks konesalia”, mutta kun jotain räjähtää, mikään ei toimi.
Tällaista skenaariota voisi verrata siihen, että halutaan kahden levyn RAID-1¹, mutta todellisuudessa asetetaankin RAID-0¹. Tällöin voidaan vastata kyselyihin ”Onko siinä nyt se RAID?” kirkkain silmin: ”joo joo”. Sitten kun toinen levy poksahtaa, on kaikki rikki ja hajalla, vaikka niin ei pitänyt käydä.
Mainittakoon vielä, etten todellakaan tunne OP-Pohjolan järjestelmiä, ja heitin edellä vain tällaisenkin ajatuksen ilmaan.
 |
| Openclipart |
En tiedä, mikä saa ”kaikki” suomalaiset suuret yritykset ja yhteisöt hankkimaan palvelunsa Tiedolta. Olisiko niin, että Suomessa on liian vähän kilpailua? Sitten kun yritykset pyrkivät ulkoistamaan kaiken mahdollisen, varsinkin IT:n puolella, tulokset ovat yleensä mitä ovat, sillä syvällinen tuntemus järjestelmiin puuttuu.
Mielestäni tällaisissa yhteiskunnan kannalta melko tärkeissäkin järjestelmissä ei kannattaisi ylipäänsä lähteä sille tielle, että yritetään ulkoistamalla hakea säästöjä, sillä kuten tämäkin esimerkki opettaa, ne säästöt ovat vain väliaikaisia. Kun hommia tehtäisiin ”ihan itte”, alusta loppuun, luotaisiin suomalaiselle IT-alalle lisää työpaikkoja, mikä on melko kestävää kehitystä mielestäni. Enkä minäkään pahakseni pistäisi, vaikka töitä tältä alalta saisinkin.