Kahdenkympin kone pian todellisuutta

Raspberry Pi -tietokoneet ovat pian täällä, ja ne voivat muuttaa monia käsityksiä tieto- koneesta. Kuvassa laitteen alphaversio Transfer Summit 2011:ssä. Kuva: Paul Downey, CC-BY-2.0 Generic

Tavalliseen työasemakoneeseen nähden ero on suuri: siinä missä tavallinen tietokone koostuu erillisistä toisiinsa yhdistetyistä komponenteista, Raspberry Pin ideana on yhdistää kaikki toiminnallisuus samalle mikropiirille – kyseessä on siis SoC[WP?] -tietokone. Etuna tällaisella syvällä integraatiolla on se, että laitteita voidaan valmistaa suurina määrinä hyvinkin edullisesti, ja suuret volyymit ovatkin varmasti säätiön tavoitteena.

Laitteen kaikki ominaisuudet[1][2] ovat tarkoin punnittuja: Broadcomin BCM2835-piirin ytimessä jyllää 700-megahertsinen ARM11-suoritin, ja RAM-muistia löytyy mallista riippuen 128 tai 256 megatavua. Yhdessä Broadcomin VideoCore IV GPU:n kanssa laite kykenee todistetusti pyörittämään FullHD-videota tai vaikkapa Quake 3:sta. Ulostuloina laitteessa on HDMI- ja komposiittiliitännät.

Raspberry Pi on ominaisuuksiltaan suorastaan hämmästyttävä, ja onkin mielenkiintoista nähdä, mihin kaik- keen sitä tullaan käyttämään. Kuva: Raspberry Pi logo/ Raspberry Pi Foundation.

Laitteessa ei ole minkäänlaista sisäänrakennettua levyä, vaan käyttöjärjestelmä ja tallennustila sijaitsee SD-, MMC- SDIO- tai muulla yhteensopivalla muistikortilla. Kun laitteessa on kuitenkin USB-portti, kalliimmassa B-mallissa kaksi, voidaan tallennustilaa laajentaa käytännössä rajattomasti. B-mallissa on myös 10/100Mbps LAN-portti, ja USB-väylän ja sopivan sovitinlaitteen avulla se on myös A-malliin asennettavissa, kuten myös esimerkiksi WLAN-sovitin.

Virrankäyttö laitteessa on hyvin vähäistä: A-mallilla vain 300 mA @ 5 V (=1 W), ja B-mallilla kytkettyjen USB-laitteiden kanssakin arviolta vain 700 mA @ 5 V (= 3,5 W). Virtansa laite ottaa microUSB-liittimestä, joten sitä voi käyttää vaikka uusilla kännykkälatureilla.

Laitteen hinta ei päätä huimaa: verkkosivun mukaan A-malli maksaisi 25 USD, ja B-malli kymmenen taalaa enemmän. Täkäläisittäin hinnat olisivat noin 18 ja 26 euroa, mutta voisin kuvitella, että Suomeen tullessaan hinta pompsahtaisi noin 15-20 eurolla.

Potentiaalisia käyttötarkoituksia keksin heti läjäpäin. Raspberry Pitä voisi käyttää esimerkiksi multimedia-asiakkaana: laite telkkarin taakse (tai telkkarin sisään – koko tuskin on rajoite), HDMI-johto kiinni ja verkkojaolta musiikit ja leffat pyörimään.

Varsinaisesti laite on kuitenkin tarkoitettu edulliseksi tavaksi tutustua tietokoneen sielunelämään, ja näin mahdollistaa esimerkiksi laitemodaus- tai ohjelmointiharrastus myös niille, joille tavalliset tietokoneet olisivat liian hintavia. Säätiö kuvailee projektin tarkoitusta seuraavasti:

We plan to develop, manufacture and distribute an ultra-low-cost computer, for use in teaching computer programming to children. We expect this computer to have many other applications both in the developed and the developing world.

Säätiön mukaan ensimmäinen 10 000 Raspberry Pin erä on suunnattu kehittäjille ja muille laitteen kokeilusta kiinnostuneille (ei siis niinkään esim. oppilaitoksille), ja laitteet tulevat myyntiin first-come-first-served -periaatteella sivustolle joulukuussa, ja on mahdollista että ne myydään pareittain: yksi ostajalle itselleen, ja yksi säätiön kautta lahjoitettavaksi:

— [W]e’re mulling the possibility of limiting sales to those who are prepared to donate the cost of a Raspberry Pi to the foundation at the same time as they buy one.

Kummin vain, pyrin itse olemaan tuossa ensimmäisten 10 tai 5 tuhannen joukossa, jotka pääsevät käpistelemään laitetta. Todennäköisyys sille, että Raspberry Pin ensimmäisestä erästä itselleni omani saisin, on häviävän pieni, mutta ainahan kannattaa yrittää.

Projektia kokonaisuutena tarkastellen se vaikuttaa erittäin rohkealta vedolta. Raspberry Pi -säätiöllä on tässä mielestäni täydet mahdollisuudet vaikuttaa siihen, millaisena lähitulevaisuudessa tietokoneet ja niiden kanssa työskentely tullaan kokemaan. Onkin jännittävä nähdä, mitä tulevaisuus tuo, ja minkälaisia laitteita ovat toisen ja kolmannen sukupolven vadelmapii[raka]t.