Sasi haluaisi rahoittaa kaupalliset mediat veroilla

Kim­mo Sa­si ker­too Kaup­pa­leh­del­le, et­tä Yle-ve­roa voi­si an­taa muil­le­kin, kun ker­ran muil­la me­dia­ta­loil­la me­nee niin huo­nos­ti. Kuva: 401(K) 2012: Credit Card Debt. c ba 2.0

Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi ehdottaa Kauppalehden haastattelussa, että vuoden alusta Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi kerätylle Yle-verolle voisi olla muitakin vastaanottajia. Onhan näet epäreilua kaupallisia mediataloja kohtaan, että yksi saa ilmaista rahaa samalla kun toiset joutuvat jopa tekemään jotakin rahoittaakseen toimintansa:

Kaupallisilla toimijoilla on kovat haasteet sekä sähköisellä puolella
että
printtimediassa, kun kaikki menee verkkoon. Ei voi olla niin, että
ainoat kattavat uutiset verkossa ja sähköisissä on Ylellä.

Onko Ylellä sitten niin paljon ylimääräistä pätäkkää, että se näivettää kilpailijat? Sitten pitäisi ratkaisun olla pikemminkin Ylen toimintojen karsiminen Yle-veroa leikkaamalla ­− ja ihan järkevää jonkin mielekkyyden saaminen rahanhassaukseen olisi muutenkin. Ylen ryyppykahvan säätämisen sijaan Sasi haluaisi kuitenkin mieluummin siirtää tavallisen duunarin rahoja kaupallisten firmojen porhojen taskuihin, mikä ei kyllä omaan järjenjuoksuuni käy millään tavalla.

Jos tilanne olisi − eikä se todellakaan ole − se, että yksikään kaupallinen toimija ei oikeasti pystyisi tuottamaan kelvollista sisältöä, pitäisi valtion harkita vaikka yhtiöiden osaomistamista toiminnan turvaamiseksi. Tällöinkin valtion osalta touhun pitää olla läpinäkyvää, eikä tavallisen kadunmiehen kuppaamista voittoa tavoittelevan yrityksen intressien vuoksi. Mutta kuten sanottu, tällaista ongelmaa ei Suomessa ainakaan tällä haavaa ole.

Se, että media-alalla menee huonosti, tai ainakin huonommin kuin hyvinä aikoina, ei taas ole veronmaksajan ongelma: alan ja sen toimijoiden pitää osata itse muuttua ja sopeutua. Suomessa monella muullakin alalla on tällä hetkellä tiukkaa ja kilpailutilanne on vaikea, mutta silti minkäänlaisia pakkokolehteja ei olla keräämässä.